Teknologian opetuksen toteuttamistapoja

Pohtimalla hahmottaminen

Kuka teknologiaa kehittää?
Miksi teknologiaa kehitetään?
Automaatio – renki vai isäntä?
Miten teknologia vaikuttaa maailmankuvaani?
Mitä tapahtuisi, jos kaikki teknologia häviäisi maailmasta?

Pohditaan yhdessä

Teknologia on poikkitieteellistä, se koskee kaikkia koulun oppiaineita. Kukin oppiaine antaa teknologisille pohdinnoille oman oppiaineelle ominaisen näkökulman ja painotuksen. Hankinko valmiin porkkanalaatikon vai teenkö laatikon itse, on tyypillinen kotitaloustunnin pohdinnan aihe.

Uskomuksia

Teknologiaan liittyy uskomuksia ja näkemyksiä, joiden pohdiskelu yhdessä avartaa oppilaiden käsityksiä teknologian suhteesta omaan itseensä ja yhteiskuntaan yleensä. Suurta osaa teknologiaa pidetään niin itsestään selvänä, ettei sen olemassaoloa juurikaan tiedosteta. Tällaisia ovat mm. vaatetukseen, rakentamiseen, sähköön, koruihin, kosmetiikkaan ja liikkumiseen liittyvä teknologia. Toisaalta teknologiaan liittyy erilaisia uskomuksia. Onko teknologia hyvää vai pahaa, sen päättää ainoastaan teknologian käyttäjä. Ihminen kehittää teknologiaa ihmiselle, tehdäkseen elämästään entistä helpomman, mukavamman ja terveemmän. Teknologia on siis ihmisen palveluksessa.

Valintoja

Ostanko auton, polkupyörän vai käytänkö julkisia kulkuvälineitä? Käynkö edelleen elokuvateatterissa vai hankinko kotiteatterin? Päivittäin teemme valintoja, jotka ohjaavat teknologian kehittämistä. Valintoihin liittyvät arvot, asenteet ja niiden perustelut yhteisen keskustelun aiheina avartavat oppilaiden maailmankuvaa. Valinnoista keskusteltaessa näkökulmaksi voi valita myös, kenelle teknologia on kehitetty, eli teknologian tarpeellisuus. Osalle ihmisistä silmälasit ovat välttämättömät, mutta tulisimmeko kaikki toimeen ilman kristallilaseja?

Teknologinen ympäristömme muuttuu

Teknologia ja teknologinen ympäristömme muuttuvat jatkuvasti. Tarkoitus on pohtia ja analysoida muutoksia yhdessä, esimerkiksi mitkä seikat vaikuttavat muutoksiin, miten ne vaikuttavat ja erityisesti miten muutoksiin voi vaikuttaa. Esille otetaan vaikutusmahdollisuudet yksilöinä, yhteisön jäseninä, asiantuntijoina ja yhteiskunnan päättäjinä. Tietoisuus ja ymmärrys teknologisesta ympäristöstämme ja sen muutoksista auttaa valintojen teossa, poistaa uskomuksia ja lisää teknologian arvostusta ihmisen palvelijana.

Tekemällä oppiminen

Minkälainen on kännykkäni tulevaisuudessa?
Miten rakennan valaistuksen nukkekotiini?
Kynäni ovat aina hujan hajan pulpettini pohjalla tai pahimmassa tapauksessa kokonaan kadonneet. Mikä avuksi?

Miksi tekemällä oppimista?

Minulla on idea kännykästäni ja nukkekotini valaistuksesta. Vain minä voin kuvata ideani , esitellä sen muille ja mallintaa sen. Voin myös toteuttaa ja testata ideani erilaisia ratkaisuja rakentamalla.

Jos haluaa oppia uimaan, on mentävä rohkeasti veteen. Sama pätee teknologian oppimiseen, on tartuttava haasteisiin ja ongelmiin, testattava omakohtaisesti ideansa ja ratkaistava ongelmat itse tekemällä erilaisia ratkaisuja ja arvioimalla niitä.

Tekemällä oppiminen on ongelmanratkaisua

Teknologian kehittäminen on ongelmanratkaisua, se on monia luovuutta korostavia vaiheita.
- ongelmaherkkyys, huomaatko ympäristöstäsi teknologisia ongelmia tai tarpeita
- määrittele ongelma tai tarve
- ideoi eri ratkaisuja
- määrittele resurssit (aika, tiedot ja taidot, materiaalit, välineet, tekijät, …)
- tee prototyyppejä
- testaa ja valitse
- kehitä valittua prototyyppiä
- tuotanto (miten tuotetta voitaisiin oikeana tuotteena ryhtyä valmistamaan suuria määriä)
- arviointi (oman prosessin arviointi, tuotteen arviointi mm. kestävän kehityksen, esteettisyyden, moraalin, käytettävyyden, tarpeellisuuden, … näkökulmasta, tuotteen vaikutuksen arviointi yksilön ja yhteiskunnan tasolla, … )

Osaava ryhmä

Tekemällä oppimisessa korostuvat yksilöllinen ja ryhmän suoritus. On pohdittava mm. mitkä ovat lähtökohdat, mihin pyritään, millä keinoin tuohon tavoitteeseen pyritään. Ryhmän kunkin jäsenen osaaminen ja osallistuminen takaavat saumattoman yhteistyön ja mahdollistavat siten luovan ja monipuolisen prosessin tuotoksineen. Ryhmän jäsenten jäsentynyt työnjako ja kunkin yksilöllinen työ sekä kyky kantaa vastuu omasta osuudestaan mahdollistavat lopputulokseen pääsyn.

Tekemistä ja ajattelua!

Toiminnan ja ajattelun vuorovaikutus sekä niiden analyysi ovat oleellinen osa tekemällä oppimista. Miksi käytämme juuri tiettyjä materiaaleja ja välineitä? Voisiko jonkin tehdä toisin, jos niin miten? Miksi valittu menetelmä on parempi kuin muut mahdolliset menetelmät? Itselleen ja koko ryhmälle tehdyt tämäntyyppiset kysymykset edistävät vuorovaikutusta sekä toiminnan ja ajattelun analyysiä.

Arviointia!

Oman ja ryhmän toiminnan arviointi läpi koko prosessin ongelman havaitsemisesta aina tuotannon –suunnitteluun saakka muodostaa oleellisen osan tekemällä oppimisesta. Tämä sisältää sekä valittujen menetelmien ja oman ajattelun kehittymisen arvioinnin. Myös tuotteen arviointi mm. kestävän kehityksen, esteettisyyden, moraalin, käytettävyyden ja tarpeellisuuden näkökulmasta on tarpeen. Unohtaa ei saa myöskään tuotteen vaikutusten pohdintaa yhteiskunnan ja yksilön tasolla.

Miten?

Oleellista on, että oppilaat kokevat ongelmat ja haasteet, joita ryhtyvät ratkaisemaan, omikseen. Tällöin oppilaat myös sitoutuvat tekemiseen ja todella haluavat löytää ratkaisuja. Yksi tapa taata sitoutuminen on tarjota oppilaille laaja aihealue, josta heidän on mahdollista napata itselleen ja ryhmälleen ikioma ongelma tai haaste.

Alussa esitetyt kysymykset tarjoavat laajan aihealueen. Kännykkä-teemaa ei rajoiteta millään lailla, oppilaiden mielikuvitus ja luovuus saavat vapauden, toimintojen, materiaalin, värien, ym. suhteen. Nukkekodin valaistuksen suunnittelu ja toteutus tarjoamat lukemattomia mahdollisuuksia; koko kodin valaistus vaiko joidenkin huoneiden valaistus, sisävalaistus vaiko ulkovalaistus, minkälaiset valonlähteet, miten valaistus toimii, … Kynät ovat kateissa usein myös opettajilta, mikä siis avuksi. Tehtäväksi voisi antaa vaikkapa: Suunnittele ja rakenna mukana kuljetettava kynäkotelo kolmelle kynälle. Materiaalina saa käyttää paperia, pahvia, liimaa ja värikyniä. Materiaalin rajoituksen voi perustella mm. kotelon keveydellä, joten se ei paljon repussa paina. Toisaalta voi väittää, että kotelo kuluu nopeasti huonoon kuntoon, ja niinhän varmasti käytössä käykin. Materiaaleja löytyy niin koulusta kuin kotoakin, joten uusi uhkeampi kotelo vain vanhan tilalle!

Ongelman tai haasteen voi tarjota myös ohjatummin menettämättä kuitenkaan kiinnostavuutta ja haastavuutta.

Hannele Levävaara/Teknologiateollisuus ry