Ohjelman laatimisen vaiheet

Kun kestävän kehityksen ohjelmaa lähdetään valmistelemaan, on tärkeää muodostaa keskustelemalla työyhteisön yhteinen näkemys siitä, mitä kestävä kehitys meidän paikkakunnallamme ja meidän koulussamme tarkoittaa. Keskustelussa kaikille muodostuu käsitys, miksi ohjelmaa lähdetään rakentamaan. Syntyy ideoita ohjelman kytkemisestä opetukseen ja toimintatapojen kehittämiseen. Pohditaan, ketä työyhteisön ulkopuolisia tahoja tarvitaan mukaan.

Koulun kestävän kehityksen työryhmän perustaminen

Perustetaan työryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella ohjelman sisältöä ja koordinoida käynnistyvää prosessia. Keke-ryhmään kuuluu opettajia, muun henkilökunnan edustajia, oppilaita ja tarvittaessa yhteistyökumppaneiden edustajia. Johdon tuki työryhmän työlle on tärkeää.

Lähtötilanteen kartoitus

Kartoitetaan, miten kestävän kehityksen teemoja opetuksessa eri luokilla ja eri aineissa käsitellään. Muodostuuko teemoista oppimispolku, joka johtaa ympäristötietoisuuden laajentumiseen ja ympäristövastuullisuuden syvenemiseen? Miten oppimispolkua pitäisi täydentää? Täydennyksen voisi aloittaa paikkakunnalla / Suomessa / Euroopassa / koko maailmassa ajankohtaisesta teemasta.

Kartoitetaan koulun toimintatapojen kestävyyttä. Selvitetään esimerkiksi koulun energian, materiaalien ja veden kulutusta, jätteiden lajittelua, ruokalan materiaalivirtoja, koulumatkojen tekotapaa sekä käytäntöjä terveyden, viihtyvyyden ja turvallisuuden lisäämiseksi. Kuka vastaa arkikäytäntöjen kestävyydestä? Ovatko oppilaat osallisia toimintatapojen kehittämisessä? Mistä olisi tärkeintä aloittaa ympäristökuormituksen määrätietoinen vähentäminen ja hyvinvoinnin lisääminen?

Otetaan selvää, millaisia tavoitteita kunta on asettanut kestävän kehityksen edistämiselle. Ketkä muut tekevät keke-ohjelmaa kunnassa tai lähiseudulla? Kartoitetaan koulussa meneillään olevat projektit ja koulun yhteistyökumppanit. Ketä kannattaisi haastaa yhteistyökumppaniksi omaan työhön?

Esitellään kartoituksen tulos työyhteisölle ja sovitaan, mistä teemoista lähdetään ohjelman tekoon.

Kestävän kehityksen ohjelman laatiminen

Tehdään kartoituksen ja työyhteisön näkemysten pohjalta suunnitelma keke-ohjelmaksi. Miten opetussuunnitelmaa täydennetään? Kuka ottaa vastuun sovittujen teemojen käsittelystä opetuksessa? Miten teemat sijoitetaan eri luokille? Miten kokonaisvaltainen ilmiöiden käsittely mahdollistuu? Miten kriittiseen ajatteluun ja kyseenalaistamiseen opitaan? Miten kannustetaan ratkaisukeskeisyyteen? Miten koulun lähiympäristöä hyödynnetään opetuksessa?

Asetetaan selkeät tavoitteet koulun ympäristökuormituksen vähentämiselle ja hyvinvoinnin lisäämiselle. Määritellään vastuut tarvittavien toimenpiteiden käynnistämisestä, oppilaiden ja henkilöstön ohjaamisesta uusiin toimintatapoihin, seurannasta ja raportoinnista.

Kirjataan toimintatavat sekä laadulliset ja määrälliset tavoitteet keke-ohjelmaan. Tehdään aikataulu toimenpiteiden toteuttamiselle, seurannalle ja raportoinnille. Varataan aikaresurssit vastuuhenkilöille ja mahdollisuus asiantuntemuksen syventämiselle koulutuksen ja tutustumiskäyntien muodossa. Sovitaan, miten vuorovaikutus yhteistyökumppaneiden kanssa organisoidaan. Yhteistyökumppanien kanssa kannattaa sopia selkeästi, mihin he sitoutuvat.

Ohjelmaa laadittaessa kannattaa pohtia myös, miten oppiainerajat ylittäviä opintokokonaisuuksia arvioidaan ja miten oppilaiden vastuunotto kestävien käytäntöjen suunnittelusta ja toteutumisesta otetaan huomioon oppilaiden arvioinnissa. Pohdinnan tulos pitää olla kaikkien, myös vanhempien tiedossa.

Toteutus

Toteutetaan keke-ohjelmassa sovittuja toimia. Koulun johto ja keke-työryhmä kannustaa, ohjaa ja etsii käytännön ratkaisuja kohdattaviin haasteisiin. Informoidaan onnistumisista koko työyhteisöä ja motivoidaan epäonnistumisten jälkeen etsimään uusia toimintatapoja. Tehdään työ näkyväksi ja osoitetaan sen yhteys omalla paikkakunnalla / koko Suomessa/ koko Euroopassa ja koko maailmassa tapahtuvaan kestävien käytäntöjen kehittämiseen. Osoitetaan pienten tekojen kautta syntyvät suuret vaikutukset esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintään, luonnonvarojen säästöön, terveyden ja hyvinvoinnin lisääntymiseen.

Koko työyhteisön yhteinen tietoisuus työn tavoitteista ja toteutuksesta on edellytys sitoutumiseen ja muutoksen aikaansaamiseen. On tärkeää luoda mahdollisuuksia ja puitteita ajatusten vaihtoon ja tiedon kulkuun. Ajatusten ja kokemusten vaihtoon hyviä tilaisuuksia ovat esimerkiksi opettajienkokoukset, ryhmänohjaustunnit, aamunavaukset, asiantuntijavierailut, vanhempainillat sekä erilaiset kokoukset ja tiedotustilaisuudet. Tiedotukseen tehokkaita kanavia ovat mm. ilmoitustaulut, koulun lehti ja nettisivut, sähköposti, reissuvihot tai kirjeet koteihin. Tiedottaminen koulun ulkopuolella voi tapahtua näyttelyinä erilaisissa julkisissa tiloissa, artikkeleissa ja mielipidekirjoituksissa paikallisessa mediassa, koulun esitteissä ja vuosikertomuksissa, tiedotustilaisuuksissa ja erilaisissa kokouksissa.

Tulosten arviointi ja ohjelman täydentäminen

Toteutuksen aikana seurataan järjestelmällisesti, miten ohjelma onnistuu lisäämään ympäristötietoisuutta ja hyvinvoinnin edellytyksiä sekä eheyttämään opetusta. Seurataan kestävien toimintatapojen edistämiseen vaikuttavia toimia ja koulun toimintakulttuurin kehitystä. Millaisia askelia on tehty tietoisuuden lisääntymisen ja kestävien toimintatapojen suunnassa? Kirjataan onnistumisia ja epäonnistumisia kehittämisen pohjaksi.

Kun toimintakausi on lopussa, arvioidaan seurannan tulokset. Käsitellään yhdessä saavutuksia ja osoitetaan niiden merkitys. Miten tavoitteet ja suunnitellut toimenpiteet ovat toteutuneet? Mikä on jäänyt tekemättä ja miksi? Pitäisikö ohjelman painotusta muuttaa? Mikä voitaisiin tehdä paremmin ja helpommin? Arvioinnissa voidaan käyttää oppilaitosten sertifiointia varten kehitettyjä kriteereitä ja lomakkeita, vaikka ei sertifikaattia hakisikaan (www.koulujaymparisto.fi). Kerrotaan myös vanhemmille tehdystä työstä.

Päätetään joko jatkaa samoilla teemoilla tavoitteita täsmentäen ja nostaen tai sitten valitaan uusia kehittämisen kohteita. Sovitaan uusista tavoitteista, vastuista, aikatauluista, yhteistyökumppaneista ja tarvittavista toimenpiteistä. Motivoidaan henkilöstöä ja osallistetaan oppilaita. Sopeutetaan keke-toiminta laajenevine ja syvenevine tavoitteineen osaksi normaalia koulutyötä.

Kestävän kehityksen toiminnan jatkuvuus taataan parhaiten sitomalla ohjelman päivitys vuosisuunnitteluun ja kirjaamalla toiminta vuosisuunnitelmaan. Mitä uusia tavoitteita tulevalle vuodelle asetetaan? Myös vastuuhenkilöiden tilanteet vaihtuvat ja työpaikkavaihdokset edellyttävät muutoksia. On tärkeää arvioida työpanokset ja resurssit joka vuosi uudelleen ja näin varmistaa kehittämistoiminnan jatkuminen.

Pohditaan työn käynnistymisen ja vakiintumisen jälkeen, halutaanko koululle tunnus tai sertifikaatti keke-työstä.

Muistilista keskeisistä kysymyksistä