Ilmastopolitiikka

Ilmastonmuutos koskee koko ihmiskuntaa. Kasvihuonekaasut leviävät koko maapallon ilmatilaan ja aiheuttavat muutoksia kaikkialla. Ilmastonmuutoksen hidastamiseen tarvitaan globaaleja, sitovia sopimuksia. Tähän mennessä YK on ollut sopimusten laatimisen veturina, mutta sopimuksiin eivät kaikki ole sitoutuneet. Sopimuksia ja säädöksiä tehdään myös alueellisesti tai yhtenäisellä tavalla päästövähennyksiin pyrkivien maiden kesken. Jokainen valtio vastaa viime kädessä omasta ilmastopolitiikastaan ja sen tulosten seurannasta.

Päästöjen lisääntymisen aiheuttamiin moninaisiin ympäristömuutoksiin havahduttiin kansainvälisessä politiikassa 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Vuonna 1992 Rio de Janeirossa järjestettiin YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi, jonka tavoitteena oli sopia kestävän kehityksen turvaamisesta, luonnonvarojen ja elämisen edellytysten säilyttämisestä myös tuleville sukupolville. Viisi vuotta myöhemmin Kioton ilmastokokouksessa saatiin aikaan sopimus, jonka mukaan teollisuusmaiden kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää ainakin 5 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2012 mennessä. Sopimuksessa nimettiin kuusi keskeistä kasvihuonekaasua: hiilidioksidi, metaani, typpioksiduuli, halogenoidut hiilivedyt (lähinnä CFC- ja HCFC-yhdisteet), fluorihiilivedyt (HFC- ja PFC-yhdisteet) ja rikkiheksafluoridi (SF6). Kesäkuuhun 2009 mennessä 183 valtiota oli ratifioinut Kioton sopimuksen. Sopimus ulottuu vuoteen 2012. Kioton sopimuksen tavoitteet eivät ole riittäviä.

Kuva: Kioton pöytäkirjan allekirjoittajamaat ja ratifiointitilanne (vihreä=ovat ratifioineet). Tiedot maaliskuulta 2009.
Lähde: Kioton pöytäkirja (Wikipedia)

YK:n Kööpenhaminan ilmastokokouksessa joulukuussa 2009 oli tarkoitus tehdä laaja, hallitusten välisen ilmastopaneelin suosituksen mukainen sopimus ilmastomuutoksen hidastamiseksi. Kokoukseen osallistui yli 15 000 virallista osanottajaa 192 maasta ja kymmeniä tuhansia mielenosoittajia vetoomuksineen. Sitovaa sopimusta päästövähennyksistä ei saatu aikaan, mutta valtiot tunnistivat tarpeen pysäyttää ilmaston lämpeneminen korkeintaan kahteen asteeseen. Merkittävää oli, että teollisuusmaat sopivat rahoittavansa kehitysmaiden ilmastotoimia. Rahoitusta käytetään ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin, sopeutumiseen, teknologian siirtoon ja kehittämiseen sekä trooppisen metsäkadon torjumiseen. Tietoisuus sopimuksen tarpeellisuudesta laajeni ja syveni sekä päättäjien että kansalaisten keskuudessa ympäri maailmaa.

EU on sitoutunut jo ennen Kööpenhaminan ilmastokokousta vähentämään päästöjään 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja 60 – 80 % vuoteen 2050 mennessä. Uusiutuvien energialähteiden tavoitetaso on 38 %.

Suomen ilmasto- ja energiaohjelman mukaan päästöjä vähennetään vähintään 80 % vuoteen 2050 mennessä ja uusiutuvien energialähteiden tavoitetaso on vähintään 60 %. Energiatehokkuuden lisääminen, uusiutuvien energialähteiden käyttö, ekotehokkuus aluesuunnittelussa, päästöjä vähentävä tekniikka ja energian säästö ovat esimerkkejä keinoista, joilla tavoite saavutetaan. Monet kunnat ovat tehneet omia Ilmastostrategioitaan ja sitoutuneet niillä ilmastonmuutosta hillitseviin toimiin.

Sopimusten noudattamista ohjataan lainsäädännöllisillä, taloudellisilla ohjauskeinoilla sekä neuvonnalla.

Tutkimusta ja tuotekehitystä tukemalla saadaan uutta teknologiaa. Osaamisen lisääminen koulutuksen keinoin on tärkeää. Yritysten päästökauppa on eräs keino hillitä päästöjä. Siinä haitallisia päästöjä tuottavat laitokset jakavat päästönsä päästöyksiköiksi, joita vastaan ne saavat tietyn määrän päästöoikeuksia. Päästöoikeuksista käydään kauppaa.

Tehtäviä tausta-aineistoineen

Alakoulu

1. Minustako ilmastopoliitikko?

  • Mitä haluaisit sanoa ilmastosopimuksia tekeville poliitikoille?
  • Millaisia ”ilmastopoliittisia” päätöksiä olet itse tehnyt? Miten huolehdit, että päätökset pitävät?
  • Otsonipäivää vietettiin 16. syyskuuta. Millaista ohjelmaa oli? Millaista ohjelmaa pitäisi olla lisää ensi kerralla?
  • WWF:n järjestämää Earth Hour –kampanjaa, tunti ilman sähköä –kampanjaa, vietetään maaliskuun viimeisenä lauantaina klo 20.30-21.30. Osallistu maailmanlaajuiseen tahdonilmaisuun energian säästön vauhdittamiseksi ja seuraa tiedotusvälineistä, miten valot ovat sammuneet eri puolilla maailmaa.
    Lähdeaineisto: Earth Hour (WWF)

Yläkoulu ja lukio

1. Montrealin pöytäkirja

  • Montralin pöytäkirja on ensimmäinen aidosti globaali ympäristösopimus. Sillä on saatu aikaan hyviä tuloksia.
    Lisätietoja: Ymparistöministeriö, Finlex
  • Mitä sopimus koskee?
  • Ketkä sitoutuivat noudattamaan sopimusta?
  • Millaisia tuloksia yhteisellä sopimuksella saatiin aikaan?

2. Rion ja Kioton ilmastosopimus

  • Miten sopimukset eroavat toisistaan?
  • Miten kattavasti valtiot ovat ratifioineet sopimukset?
  • Miten EU on jakanut Kioton pöytäkirjan velvoitteita jäsenvaltioilleen?

3. Kööpenhaminan ilmastokokous

  • Millaisiin päästövähennyksiin eri valtiot sitoutuivat?
  • Millaisia keinoja on esitetty päästöjen vähentämiseksi?
  • Etsi hakukoneella internetistä hakusanalla Kööpenhaminan ilmastokokous eri intressiryhmien arvioita ja reaktioita kokouksen tuloksista. Miten esimerkiksi hallinnon, tutkijoiden, elinkeinoelämän tai järjestöjen kannanotot eroavat toisistaan? Mikä kannanontoista on lähinnä omaa kantaasi? Perustele oma kantasi.
  • Kööpenhaminassa sovittiin myös kehitysmaille kohdistettavasta ilmastoavusta. Millaisiin toimenpiteisiin rahaa kohdistetaan? Kuinka valvotaan, että tukiraha käytetään niihin toimenpiteisiin, mihin se myönnetään?

4. Maailmanlaajuisia ilmastokampanjoita

  • Tutustu, miten YK:n kansainvälistä otsonipäivää vietetään 16. syyskuuta. Millaisia tapahtumia oli? Miten viettäisit otsonipäivää ensi kerralla?
    Lähdeaineisto: Tiedotteet (Ilmatieteen laitos)
  • Tutustu, mitä maailmanlaajuisella Earth Hour – tapahtumalla tavoitellaan.
    Lähdeaineisto: Earth Hour (WWF)

  • Kehen ilmastokampanjat yrittävät vaikuttaa? Miten arvioit niiden vaikuttavuutta?

5. Suomen ilmastopolitiikka

  • Millaisin keinoin Suomi aikoo toteuttaa sitoumuksensa päästövähennyksistä.

FT Sinikka Jauhiainen ja FM Marja-Leena Loukola