Itämeren tilaa parantamaan

Itämeri on ainutlaatuinen murtovesialue. Veden suolaisuus on enimmilläänkin vain neljännes valtameren suolaisuudesta. Sen eliöstö on sekoitus makeiden vesien ja valtamerten eliöitä. Murtoveteen erikoistuneita lajeja on vain muutama. Itämeren vesialtaan muoto, syvyys ja veden vähäinen vaihtuvuus aiheuttavat sen, että Itämeri rehevöityy herkästi.

Ainutlaatuisen luonnon säilyttämiseksi Itämeren alueelle on perustettu monia suojelualueita ja kansallispuistoja. Merenkurkun saaristo hyväksyttiin vuonna 2006 Suomen ensimmäisenä luontokohteena Unescon maailmanperintöluetteloon.  

Itämeren valuma-alueella asuu 85 miljoonaa ihmistä neljässätoista valtiossa. Itämeri on ollut aina tärkeä elannon lähde ja kulkuväylä, mutta myös jätteiden sijoituspaikka. Nyt se on yksi maailman saastuneimmista meristä. Itämerta rehevöittää ja saastuttaa maatalous, kalankasvatus, yhdyskuntien ja teollisuuden riittämättömästi puhdistetut jätevedet ja laivaliikenne. Ilmastonmuutoksen uskotaan lisäävän sadantaa ja mereen valuvaa ravinnekuormaa.   

Itämeren suojelemiseksi on tehty säädöksiä ja hyviä tuloksia on saatu esimerkiksi yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien puhdistuksen suhteen. Nyt yritetään saada maatalouden ja laivaliikenteen päästöjä kuriin. Vaikka Itämeren ongelmat tiedetään ja kansainvälisiä suojelusopimuksia on tehty jo vuosikymmeniä, Itämeren tilaa on onnistuttu kohentumaan lähinnä vain paikallisesti ja tiettyjen saasteiden osalta.

Erityisenä haasteena Itämeren alueella on se, että ympärysvaltioiden talous- ja ympäristöpoliittiset lähtökohdat ovat olleet ja ovat osittain edelleen hyvin erilaisia. Tilanne on kuitenkin muuttunut suuresti parin viime vuosikymmenen aikana ja valtaosa Itämeren ympärysvaltioista kuuluu Euroopan unioniin. Itämerestä on – melkein – tullut Euroopan unionin sisämeri. Toimintamahdollisuudet ovat paremmat kuin koskaan.

Itämeren tilan parantamiseksi tarvitaan mittavia muutoksia toimintatavoissa; muutoksia tarvitaan yhden ihmisen arkikäytännöistä aina tuotannonalakohtaisiin muutoksiin ja kansainväliseen politiikkaan saakka. Kestävän kehityksen ajattelu- ja toimintatapa tulisi saada läpäisemään kaikkien ihmisten kaikki toiminta koko Itämeren valuma-alueella.

Jokaisella meistä on mahdollisuus vaikuttaa Itämeren tulevaisuuteen. Lähtökohtana ovat luontoa ja puhdasta ympäristöä arvostavat arvot ja asenteet sekä Itämeren ekologian ymmärtäminen. Tälle perustalle on mahdollista luoda uusia toimintatapoja, jotka kuormittavat Itämerta nykyistä vähemmän. Tätä muutostyötä voimme tehdä opiskelijoina, kansalaisina ja kuluttajina – yksin ja yhteisöinä - kouluissa, kunnissa ja harrastusryhmissä – Suomessa, itämerellisesti ja Euroopan unionissa.

FM Paavo Ikonen