Itämeren herkkä ekosysteemi

Itämeri on nuori ja ekologisesti herkkä meri, jota pidetään yhtenä maailman haavoittuvimmista ja saastuneimmista merialueista. Itämeren valuma-alueella asuu 85 miljoonaa ihmistä, joiden jokapäiväinen toiminta vaikuttaa Itämereen.

Itämeren murtovesi ei ole makeaa eikä kovin suolaistakaan. Se on erikoinen elinympäristö, jossa eivät monetkaan merien tai makeiden vesien eliöt menesty. Itämeren kasvit, levät ja eläimet muodostavat ainutlaatuisen eliöyhteisön, joka poikkeaa muista meristä. Eliöstö on sekoitus makeiden vesien ja valtameren eliöitä. Monet valtamerien lajit, kuten korallit, mustekalat ja meritähdet, puuttuvat Itämerestä.

Itämeri on jo luonnostaan herkästi rehevöityvä. Tämä johtuu meren mataluudesta, muodosta, pienestä vesitilavuudesta sekä huonosta veden vaihtuvuudesta. Pohjan vähähappisuus, happikato ja leväkukinnot ovat Itämerelle luonnollisia ilmiöitä. Hapen on vaikeaa tunkeutua syvälle veteen ja kerrostuneessa murtovedessä on aina ollut hapettomia, kuolleita alueita. Ihmisen aiheuttaman rehevöitymisen seurauksena hapettomat alueet ja leväkukinnot ovat kuitenkin lisääntyneet.

Ihmisen aiheuttamaa rehevöitymistä pidetään Itämeren suurimpana uhkana, sillä se muuttaa elinympäristöä ja haittaa Itämeren avainlajeja. Avainlajien häviäminen muuttaa pysyvästi koko ekosysteemiä.

Tehtäviä tausta-aineistoineen

Alakoulu

1. Itämeri tutuksi

  • Katso video, jossa kerrotaan muun muassa Itämeren simpukoista. Vastaa sen jälkeen kysymyksiin niin sinulle selviää, onko merihirviöitä olemassa: Video ja kysymykset (YLE)
  • Pohdi, mitä eroa on merivedellä ja järvivedellä? Millä nimellä Itämeren vettä kutsutaan? Mitä sillä tarkoitetaan?
  • Itämeri on ainutlaatuinen ekosysteemi, jossa elollinen luonto ja eloton luonto ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Erilaisia ekosysteemejä on lukematon joukko. Lue ekosysteemistä ja selvitä, miksi vihreät kasvit ovat tärkeitä kaikille muille eläville olennoille.
    Taustaineisto: Ekosysteemi ( Jippo / Helsingin yliopisto)

2. Itämerta tutkimaan

  • Merielämässä ja vesistössä liikkuessa tarvitaan erilaisia taitoja. Harjoittele veneilyn liittyviä solmuja ja tunnista taivaalla olevia pilviä.
    Tausta-aineisto: Kalastajan vuosi: Harjoittele solmuja (Loisto)
  • Kerää tietoa ympäristöstä. Mittaa lämpötilaa, tarkkaile pilviä ja havainnoi erilaisia eliölajeja. Ei haittaa, vaikka et asuisikaan Itämeren rannalla. Kaikenlainen luonto on arvokasta.
  • Tutustu Itämeren rantaan oheisten lomakkeiden avulla.
    Tausta-aineisto: Itämeren rannalla (pdf, WWF)
  • Katsele Suomen ympäristökeskuksen sivujen kuvia sinilevistä. Miten tunnistat sinileväkukinnan?
    Tausta-aineisto: Sinilevän tunnistaminen (Ymparisto.fi)
  • Valmistakaa opettajan johdolla murtovesiakvaario. Mitä tapahtuu, jos akvaariosta puuttuvat kasvit? Voiko akvaario toimia ilman selkärangattomia?
    Tausta-aineisto: Ohjeet akvaarion rakentamiseen (Aaltojenalla.fi)

3. Ympäristön havainnointi

  • Ympäristön ja luonnon havainnointi on muutakin kuin faktojen ja lajien opettelua. Luontokokemus voi olla jokin tuoksu, ääniä yössä, auringonpaiste iholla tai suolainen vesi huulilla. Muistele, onko sinulla erityisen vahvoja luontokokemuksia. Opettele tunnistamaan pieniä hetkiä, ajatuksia ja paikkoja luonnossa.
  • Tee aistiharjoitus. Havainnoi luontoa läheltä esimerkiksi luupin avulla, etsi voimakkaita hajuja, tunnustele erilaisia pintoja, silmät suljettuina luonnon ääniä. Aistiharjoitukset opettavat tekemään havaintoja ympäröivästä luonnosta.
  • Kuvittele itsesi kuvan paikkaan.

a) Milloin kuva on otettu?
b) Millainen on lämpötila?
c) Millaisia tuoksuja voit tuntea?
d) Miltä ympäristö tuntuu?
e) Mitä kuulet?

Yläkoulu

1. Itämeri tutuksi

2. Valuma-alue

  • Tutustu Itämeren valuma-alueeseen kartaston ja nettilinkkien avulla.

a) Tutki, mitä jokia Itämereen laskee. Mikä niistä sijaitsee lähinnä kotipaikkaasi tai oppilaitostasi? Selvitä, millaisessa kunnossa joki on.
b) Mitkä ovat suurimmat Itämereen laskevat joet?
c) Monenko valtion osia kuuluu valuma-alueeseen? Mitkä nämä valtiot ovat?
d) Paljonko valuma-alueella on asukkaita?
e) Etsi kartastosta ja nimeä valuma-aluetta rajaavia vedenjakajia.

3. Ainutlaatuinen Itämeri

  • Kerro esimerkein, millä tavoin Itämeri eroaa valtameristä.

a) Mitä murtovesi tarkoittaa?
b) Miten syvä Itämeri syvimmillään on? Entä vaikkapa Välimeri?
c) Miksi Itämeren vesi on kerroksellinen?
d) Millaisia kerroksia vedessä on?

Tausta-aineisto: Itämeri (Ymparisto.fi)

  • Tutustu Itämeren vedenkiertoon ja kerro, miten vesi vaihtuu. Tärkeää on ymmärtää, mitkä tekijät edistävät ja mitkä tekijät vaikeuttavat vedenkiertoa.

a) Millaisia kerroksia Itämeressä on ja miten ne ovat muodostuneet?
b) Mikä merkitys veden kerrostuneisuudella on Itämerelle?
c) Millainen vedenkierto olisi ilman ihmisen toimia?

Tausta-aineisto:
Itämeren yleispiirteet (Aaltojenalla.fi)
Lämpötilan ja suolapitoisuuden mukaan kerrostunut meri (Aaltojenalla.fi)

  • Ainutlaatuinen Merenkurkku. Vuonna 2006 UNESCO:n maailmanperintökomissio liitti Merenkurkun maailmanperintöluetteloon. Suomen ja Ruotsin välissä sijaitseva merenkurkku on Suomen ensimmäinen luonnonperintökohde. Tutustu Merenkurkkuun.

a) Kuvaile lyhyesti, millainen alue Merenkurkku on.
b) Mitä erityispiirteitä alueen geologiassa on?
c) Millainen on alueen menneisyys ihmisen näkökulmasta?
d) Millä perusteella Merenkurkku on valittu UNESCON luonnonperintökohteeksi?

Tausta-aineisto:
Kvarken.fi
Unesco World Heritage Convention
Maailmanperintökohteet (Museovirasto)

4. Lajituntemusharjoituksia

  • Ekolokero murtovesirannalla. Tutustu Itämeren ainutlaatuiseen ekologiaan ja lajeihin. Katso video ja vastaa sen jälkeen kysymyksiin.
    Tausta-aineisto: Merellistä elämää (YLE)
  • Katsele Suomen ympäristökeskuksen sivujen kuvia sinilevistä. Miten tunnistat sinileväkukinnan? Sinilevän tunnistaminen (Ymparisto.fi)
  • Tutustu Itämeren kaloihin. Opettele tunnistamaan yleisimmät lajit. Piirrä niistä kuvat ja osoita hyvät tuntomerkit.
    Tausta-aineisto: Itämeriallas (Kotka Maretarium)

5. Ainutlaatuinen ekosysteemi

  • Ekosysteemi ja ravintoketju. Ravintoketjun osat jaetaan tuottajiin, kuluttajiin ja hajottajiin. Perustele, mitkä kaksi ravintoketjun osaa ovat erityisen tärkeät?
    Tausta-aineisto: Elämää Saaristomerellä ja luodoilla (Loisto)
  • Mitä avainlajilla tarkoitetaan? Mitkä ovat Itämeren avainlajit? Kerro niiden merkityksestä ekosysteemille.
    Tausta-aineisto: Avainlaji (Wikipedia)
  • Tutustu murtovesialueen eliöyhteisöön. Millaisiin oloihin lajit ovat sopeutuneet? Katso video Murtovesirannalla (YLE Oppiminen)
  • Merimetsosta on kiistelty paljon julkisuudessa. Tutustu lintuun ja selvitä, miten se vaikuttaa Itämeren ekosysteemiin. Mistä kielteinen suhtautuminen lintuun johtuu?
    Tausta-aineisto: Merimetso (BirdLife Suomi)
  • Valmistakaa opettajan johdolla murtovesiakvaario. Mitä tapahtuu, jos akvaariosta puuttuvat kasvit? Voiko akvaario toimia ilman selkärangattomia?
    Tausta-aineisto: Ohjeet akvaarion rakentamiseen (Aaltojenalla.fi)

6. Ympäristön havainnointi

  • Jokainen voi havainnoida lähimmän rantansa tilan muutosta. Mitkä merkit kertovat rehevöitymisestä? Tee ajatuskartta tai piirrä muistitaulu kotiin, kouluun tai mökille, josta muutokset näkyvät.
  • Ympäristön ja luonnon havainnointi on muutakin kuin faktojen ja lajien opettelua. Luontokokemus voi olla jokin tuoksu, ääniä yössä, auringonpaiste iholla tai suolainen vesi huulilla. Muistele, onko sinulla erityisen vahvoja luontokokemuksia. Opettele tunnistamaan pieniä hetkiä, ajatuksia ja paikkoja luonnossa.
  • Tee aistiharjoitus. Havainnoi luontoa läheltä esimerkiksi luupin avulla, etsi voimakkaita hajuja, tunnustele erilaisia pintoja, silmät suljettuina luonnon ääniä. Aistiharjoitukset opettavat tekemään havaintoja ympäröivästä luonnosta.
  • Kuvittele itsesi kuvan paikkaan.

a) Mieti, milloin ja mistä kuva on otettu? Mikä on vuodenaika ja hetki vuorokaudesta?
b) Millainen on lämpötila?
c) Millaisia tuoksuja voit tuntea?
d) Miltä ympäristö tuntuu iholla?
e) Mitä kuulet?
f) Miten ihmisen vaikutus näkyy kuvassa?

7. Rehevöityminen

  • Rehevöityminen haittaa Itämeren avainlajeja ja muuttaa elinolosuhteita. Lue teksti ja tee ajatuskartta rehevöitymisen syistä ja seurauksista. Miksi sinilevät ovat terveydelle haitallisia? Erittele luonnollinen rehevöityminen ja ihmisen aiheuttama rehevöityminen.
    Tausta-aineisto: Itämeri on herkkä rehevöitymiselle (pdf)

8. Kenttäharjoituksia

  • Järjestäkää maastoretki Itämeren tai muun vesistön rantaan. Tutustukaa rantaan ja sen ekologiaan seuraavien harjoitusten ja tutkimusten avulla.
    Tausta-aineisto: Itämeren rannalla (pdf, WWF)

Lukio

1. Itämeri tutuksi

2. Valuma-alue

  • Tutustu Itämeren valuma-alueeseen kartaston ja nettilinkkien avulla.

a) Tutki kartasta, mitä jokia Itämereen laskee. Mikä niistä sijaitsee lähinnä kotipaikkaasi tai oppilaitostasi? Selvitä, millaisessa kunnossa joki on. Mitä sellaista toimintaa joen varrella ja valuma-alueella on, mikä kuormittaa jokea?
b) Mitkä ovat suurimmat Itämereen laskevat joet?
c) Monenko valtion osia kuuluu valuma-alueeseen? Mitkä nämä valtiot ovat?
d) Paljonko valuma-alueella on asukkaita?

3. Ainutlaatuinen ekosysteemi

  • Mitä avainlajilla tarkoitetaan? Mitkä ovat Itämeren avainlajit? Kerro niiden merkityksestä ekosysteemille.
    Tausta-aineisto: Avainlaji (Wikipedia)
  • Mitä indikaattorilajilla tarkoitetaan? Mitkä ovat Itämeren indikaattorilajit ja mitä ne kertovat ympäristöstä?
    Tausta-aineisto: Itämeren kalat (luonnontila.fi)
  • Itämeri on geologisesti nuori meri, joka on syntynyt erilaisten vuosituhansia kestäneiden vaiheiden kautta. Miten Itämeri on muodostunut? Mikä tekee siitä ekologisesti niin ainutlaatuisen?
    Tausta-aineisto: Itämeren historia (Aaltojenalla.fi)
  • Tutustu Itämeren vedenkiertoon ja kerro, miten vesi vaihtuu.

a) Mitkä tekijät edistävät ja mitkä tekijät vaikeuttavat vedenkiertoa.
d) Millaisia kerroksia Itämeressä on ja miten ne ovat muodostuneet?
e) Mikä merkitys veden kerrostuneisuudella on Itämerelle?
f) Millainen vedenkierto olisi ilman ihmisen toimia?

Tausta-aineisto:
Itämeren yleispiirteet (Aaltojenalla.fi)
Lämpötilan ja suolapitoisuuden mukaan kerrostunut meri (Aaltojenalla.fi)

  • Tutustu Itämeren lajistoon.

a) Millaisia vyöhykkeitä meressä on? Mitkä ovat vyöhykkeiden tyypillisimmät lajit?
b) Piirrä tai kirjoita ravintoketjuja lajien välille
c) Miten eliöiden sopeutuminen ympäristöön ilmenee niiden ulkomuodossa?

Tausta-aineisto:
Ulkosaaristo kallioluoto (Loisto)
Aaltojenalla.fi

  • Ainutlaatuinen Merenkurkku. Vuonna 2006 Unescon maailmanperintökomissio liitti Merenkurkun maailmanperintöluetteloon. Suomen ja Ruotsin välissä sijaitseva merenkurkku on Suomen ensimmäinen luonnonperintökohde. Tutustu merenkurkkuun.

a) Kuvaile lyhyesti millainen alue Merenkurkku on.
b) Mitä erityispiirteitä alueen geologiassa on? Miten alue on muodostunut?
c) Millainen on alueen menneisyys ihmisen näkökulmasta?
d) Mikä Merenkurkun historiassa on ainutlaatuista?
e) Miksi Merenkurkku on valittu Unescon maailmanperintöluetteloon?
f) Tutustu Merenkurkusta otettuihin valokuviin. Perehdy tarkemmin sinua kiinnostavaan ilmiöön. Tuota vastaus esimerkiksi piirtämällä, runolla tai kirjoittamalla

Tausta-aineisto:
Kvarken.fi
Unesco World Heritage Convention
Maailmanperintökohteet (Museovirasto)

  • Merimetsosta on kiistelty paljon julkisuudessa. Tutustu lintuun ja selvitä miten se vaikuttaa Itämeren ekosysteemiin. Mistä kielteinen suhtautuminen lintuun johtuu? Tausta-aineisto: Merimetso (BirdLife Suomi)
  • Yo S06. Norppa (Phoca hispida hispida) esiintyy yleisenä Pohjoisessa jäämeressä. Sen alalaji itämerennorppa (Phoca hispida botnica) elää Itämeressä ja toinen alalaji saimaannorppa (Phoca hispida saimensis) vain Saimaassa. Itämeri on syntynyt 10 000:n viime vuoden aikana maankohoamisen erottaessa sen valtameristä. Saimaa on syntynyt kuroutumalla Itämerestä.

a) Miten eri evoluutiovoimat ovat voineet vaikuttaa Itämeren ja Saimaan
norppapopulaatioiden kehitykseen? (3 p.)
b) Millä eri menetelmillä voidaan tutkia kolmen mainitun norppapopulaation eroja?
Millä tutkimusmenetelmällä varmistuisi se, ovatko populaatiot kehittyneet omiksi lajeikseen? (3 p.)

4. Lajituntemusharjoituksia

  • Ekolokero murtovesirannalla. Tutustu Itämeren ainutlaatuiseen ekologiaan ja lajeihin. Katso video ja vastaa sen jälkeen kysymyksiin.
    Tausta-aineisto: Merellistä elämää (YLE)
  • Katsele Suomen ympäristökeskuksen sivujen kuvia sinilevistä. Miten tunnistat sinileväkukinnan? Sinilevän tunnistaminen (Ymparisto.fi)
  • Tutustu Itämeren kaloihin. Opettele tunnistamaan yleisimmät lajit. Piirrä niistä kuvat ja osoita hyvät tuntomerkit.

5. Rehevöityminen

  • Jokainen voi havainnoida oman lähirannan tilan muutosta. Mitkä merkit kertovat rehevöitymisestä? Tee ajatuskartta tai piirrä muistitaulu, jossa selvitetään rehevöitymisen merkit.
  • Katsele Suomen ympäristökeskuksen sivujen kuvia sinilevistä. Miten tunnistat sinileväkukinnan?
    Tausta-aineisto: Sinilevän tunnistaminen (Ymparisto.fi)
  • Rehevöityminen haittaa Itämeren avainlajeja ja muuttaa elinolosuhteita. Lue teksti Itämeri on herkkä rehevöitymiselle ja tee ajatuskartta rehevöitymisen syistä ja seurauksista. Miksi sinilevät ovat terveydelle haitallisia? Erittele luonnollinen rehevöityminen ja ihmisen aiheuttama rehevöityminen.

6. Ympäristön havainnointi

  • Arvioi esimerkiksi kotivesistösi happipitoisuutta, näkösyvyyttä, veden väriä ja sameutta.
    Tausta-aineisto: Veden laatu (suomi.fi)
  • Ympäristön ja luonnon havainnointi on muutakin kuin faktojen ja lajien opettelua. Luontokokemus voi olla jokin tuoksu, ääniä yössä, auringonpaiste iholla tai suolainen vesi huulilla. Muistele, onko sinulla erityisen vahvoja luontokokemuksia. Opettele tunnistamaan pieniä hetkiä, ajatuksia ja paikkoja luonnossa.
  • Tee aistiharjoitus. Havainnoi luontoa läheltä esimerkiksi luupin avulla, etsi voimakkaita hajuja, tunnustele erilaisia pintoja, silmät suljettuina luonnon ääniä. Aistiharjoitukset opettavat tekemään havaintoja ympäröivästä luonnosta.
  • Kuvittele itsesi kuvan paikkaan.
a) Millainen on lämpötila?
b) Millaisia tuoksuja voit tuntea?
c) Miltä ympäristö tuntuu iholla?
d) Mitä kuulet?
e) Mikä vuodenaika on?
f) Löydätkö merkkejä jääkaudesta?
g) Mistä voit päätellä olevasi saaristossa?
h) Miten lajiston sopeutuminen ympäristöön näkyy kuvassa?
FM Paavo Ikonen