Asukkaat tekevät hyvän yhteisön

Hyvistä asuinpaikoista on kilpailtu aina. Luonnonolot ja luonnon antimet sekä turvallisuus ovat olleet tärkeitä vetovoimatekijöitä asutuksen leviämisessä. Luonnonolot ja luonnonvarat ovat perusta elannon hankkimistavoille ja ne taas ovat olleet keskeisiä asuinympäristön rakenteen kehitykselle ja asutuksen sijoittumiselle sekä sosiaalisten verkostojen muodostumiselle.

Nykyajan yhdyskuntasuunnittelun tavoitteena on hyvän elämän edellytyksien luominen kaikille alueella asuville tai siellä elinkeinoelämää harjoittaville. Kaikille ikäryhmille pyritään tarjoamaan hyvän elämän kannalta tärkeitä asioita. Yhdyskunnan koosta riippuu, miten lähelle tai miten helposti saavutettaviksi erilaiset päivittäiset käyntipaikat on mahdollista saada. Lähikauppojen ja lähiharrastusten säilyminen riippuu myös asukkaiden arvoista ja toimintatavoista. Asukkaiden luoma ilmapiiri on vaikeasti määriteltävissä, mutta se on tärkeä asuinalueiden vetovoimaisuuteen vaikuttava tekijä.

Liikenneratkaisut ovat tärkeitä yhdyskuntien viihtyisyyden ja kestävyyteen kannalta. Vilkkaasti liikennöidyt tiet estävät lapsia ja vanhuksia liikkumasta omalla asuin-alueellaan. Ne pirstovat myös luonnontilaisia alueita erillisiksi saarekkeiksi ja vaikeuttavat eläinten liikkumista sekä vähentävät hiljaisten elinympäristöjen määrää. Saarekkeita on alettu yhdistää erilaisilla viherkäytävillä ja silloilla. Kevyen liikenteen teiden lisäys on vähentänyt tarvetta henkilöautojen käyttöön.

Lakien, säädösten ja lupien mukaan suunnitellusta yhdyskunnasta muodostuu hyvä ja kestävä vasta ihmisten toimintatapojen myötä. Asukkaiden tapa kohdata muita, huolehtia ympäristöstä ja ottaa vastuuta kauneuden, viihtyisyyden ja turvallisuuden lisäämisestä antaa yhdyskunnalle sen luonteen. Yhteiset tapahtumat, harrastustoiminta ja osallistuminen alueen kehittämiseen luovat yhteishenkeä ja yhteisvastuuta. Alueen kulttuuriperinnön ja luonnon arvojen tunnistaminen ja suojelu luovat perustaa monipuolisen hyvinvoinnin turvaamiselle.

Yleensä ihmiset samaistuvat elinympäristöönsä sitä paremmin, mitä enemmän he tietävät sen historiasta ja nykyisistä asukkaista ja mitä enemmän heillä on mahdollisuuksia olla mukana alueen kehittämisessä. Kehityksen on oltava sopusoinnussa paikallisten ihmisten kulttuuristen käsitysten kanssa. Hyvä asuinympäristö tukee eri-ikäisten ihmisen hyvinvointia ja elämänhallintaa. Osa asukkaista on yhdyskunnan jäsen vain tilapäisesti, osa haluaa asua siellä koko elämänsä.

Samanlaista elämää haluavat saattavat lähteä uusille alueille ja muodostaa omalta arvopohjaltaan uusia yhdyskuntia. Esimerkiksi eri puolille maailmaa on kehittynyt ekoyhteisöjä joko maanviljelyn, kalastuksen tai käsityöläisyyden varaan tai uskonnollisia yhteisöjä yhteisen arvomaailman yhdistämänä.

Tehtäviä tausta-aineistoineen

Alakoulu

1. Oma elinympäristö tutkimuskohteena

Hyvät ihmissuhteet ja mahdollisuus olla mukana parantamassa omaa asuinaluetta ovat hyvinvoinnin kannalta keskeisiä asioita.

  • Missä ja millaisten asioiden parissa oman elinympäristösi aikuiset tai koko perheet tapaavat toisiaan?
  • Missä lapset tapaavat toisiaan? Onko mahdollista yhdessä parantaa kohtaamispaikkoja viihtyisimmiksi ja käyttökelpoisemmiksi? Ketä aikuisia tarvittaisiin mukaan kohtaamispaikkojen parantamiseen?
  • Mitä harrastusmahdollisuuksia on lähietäisyydellä? Ovatko omat harrastuspaikkasi lähellä vai kaukana? Millä kuljet harrastuksiin? Paljonko matkoihin menee aikaa? Olisiko mahdollista saada kaukana sijaitsevia harrastusmahdollisuuksia lähemmäksi, esimerkiksi koulun tiloihin? Mitä etua siitä seuraisi?

2. Oman elinympäristön historiaa

Aiemmin eläneiden ihmisten elämä on ollut erilaista, mutta myös monet samat asiat ovat olleet tärkeitä kuin nytkin.

  • Paikkojen nimet antavat viitteitä aiemmin asuneiden ihmisten elämästä. Ne saattavat kertoa ammateista, luonnosta, tapahtumista jne. Mitä kotiseutusi paikkojen nimet kertovat aiemmin alueella asuneista?
  • Piirtäkää luokan ”kotipaikkakartta”. Missä kunkin oppilaan vanhemmat ovat syntyneet? Mikä oli pisin muuttomatka alueelle? Pyytäkää niitä, joiden vanhemmat ja isovanhemmat ovat eläneet alueella pitkään, tuomaan vanhoja kuvia katseltavaksi. Pyytäkää myös kauan alueella asuneita kertomaan, millaista elämä oli aiemmin?
  • Mikä on muuttunut paremmaksi? Mikä on nykyään huonompaa? Voivatko isovanhemmat olla mukana järjestämässä tapahtumia, joissa kotiseudun historiaa käsiteltäisiin?

Yläkoulu ja lukio

1. Oman asuinympäristön kehittäminen

Hanki oman asuinalueesi kartta. Tutki kartalta, mitä alueella voi tehdä.

  • Millaisia asumiseen tarkoitettuja alueita elinympäristössäsi on?
  • Millaiseen elinkeinoelämään elämä perustuu omalla kotipaikkakunnalla? Mihin kohdistuu työpaikkaliikenteen perusvirta?
  • Selvitä pakkakuntasi ”työssäkäyntialue”. Kuinka kauaksi ihmiset matkustavat päivittäin/viikoittain töihin? Entä mistä saakka kotikuntaasi tulee ihmisiä töihin?
  • Missä ovat peruspalvelut? Mitä erityispalveluja kaipaisit?
  • Millaisia vapaa-ajan käyttöön liittyviä mahdollisuuksia elinympäristössäsi on?
  • Listaa asioita, joiden saaminen paikkakunnalle tai poistaminen tekisivät asuinympäristösi paremmaksi paikaksi elää.
  • Pohdi asioiden tärkeysjärjestystä eri-ikäisten näkökulmasta.
  • Ketkä muut ovat kiinnostuneita kehittämään asuinympäristöä samoista lähtökohdista?
  • Miten muutoksien käynnistymiseen voisi vaikuttaa?

Etsi vaikuttamisen keinoja esim. Vallakas - kuntalaisen vaikututtamisoppaasta (pdf Kunnat.net) ja tutustu noin 300 kotitalouden hämäläiskylän omaan suunnitelmaan: Piirivuoren kyläsuunnitelma (Piirivuoren kyläyhdistys).

2. Asukkaiden pysyvyys

Tehkää kartoitus, miten pitkään oppilaiden suku on asunut paikkakunnalla.

  • Kuinka monta prosenttia luokkakavereidesi vanhemmista on syntynyt nykyisellä asuinalueellaan?
  • Kuinka monta prosenttia luokkatovereidesi isovanhemmista on syntynyt alueella?
  • Mistä kotikuntaasi on muuttanut ihmisiä? Millaisia asioita lähtökunnasta on tuotu mukana? Onko eri puolilta Suomea tai maailmaa muuttaneilla ihmisillä samansuuntaisia kehittämisideoita?
  • Millainen status asuinalueellasi mielestäsi on? Mihin status perustuu?
  • Millaisia muutoksia tarvittaisiin, jotta kotiseudullasi olisi mahdollista asua koko elämänsä ajan?

3. Paikkojen nimistö

Nimien alkuperän jäljittämisessä löytyy usein mielenkiintoisia asioita menneisyydestä.

  • Haastattele vanhoja paikkakuntalaisia. Mitä he muistavat nimen alkuperästä ja millaisia muistoja heillä paikasta on?
  • Millaisia vanhoja kulttuurimaisemia ja rakennuksia kunnassasi on säilytetty? Onko niissä toimintaa? Onko toiminta muuttunut?
  • Jos asut uudella alueella, jossa katujen ja paikkojen nimet ovat vasta keksittyjä, pohdi millaisia mielikuvia nimillä on haluttu synnyttää. Kuka niistä on päättänyt ja millä perusteilla?
  • Etsi hullunkurisia, groteskeja, liikuttaviakin paikkojen nimiä. Mistä nimet tulevat, mitä ne kertovat?
    Aineisto: Paikannimiä
  • Henkilöille omistetut kadut, aukiot ja salit kertovat useimmiten kunnioituksesta. Keitä kotiseudullasi on kunnioitettu ja miksi?
  • Jotkut alueet kaupungeissa saavat kaduilleen tietyn teeman mukaisia nimiä. Millaisia alueita ja nimistöjä löydät?

4. Kotiseutusi tulevaisuuden rakentajat

Eri paikkakunnilla aktiiviset kehittäjät edustavat erilaisia intressejä. Ota selvää, kenellä omassa kunnassasi on aktiivinen rooli kotiseudun kehittämisessä.

  • Tutustu kotikuntasi toimintaan ja tulevaisuudensuunnitelmiin kunnan verkkosivuilla. Millaisia painopisteitä löydät suunnitelmissa? Millä kehittämisen painopisteitä perustellaan? Kenen etua ne eniten palvelevat?
  • Tutustu kotikuntasi kunnanvaltuuston ja – hallituksen kokoonpanoon. Mitkä puolueet ovat vahvoja? Minkä ikäisiä päättäjät ovat?
  • Millainen tulevaisuudenkuva suunnitelmista välittyy? Millainen visio kunnalla on tulevaisuudesta? Mitä paikkakunnalle halutaan lisää? Missä asioissa turvaudutaan naapurikuntien tai aluekeskusten tuottamiin palveluihin?
  • Millaisia asukasyhdistyksiä kunnassasi on?
  • Miten asukasyhdistykset toimivat? Onko yhdistyksissä nuorisotoimintaa?
  • Mitkä muut tahot tai järjestöt ovat aktiivisia tulevaisuuden rakentajia?
  • Ovatko eri toimijoiden intressit samansuuntaisia vai ristiriitaisia?
  • Kenen näkemyksiin sinun on helpointa samaistua? Ota selvää, miten voisit osallistua toimintaan, joka on mielestäsi kotiseudun hyvän tulevaisuuden rakentamista.

5. Ekoasuminen Suomessa ja ulkomailla

Ekologisesti kestävämpään ja yhteisöllisempään elämäntapaan pyrkivät ovat eri puolilla maailmaa kehittäneet omien arvojensa mukaisia yhteisöjä. Tutustu esimerkiksi seuraavien yhteisöjen elämäntapaan:

Keuruun Ekokylä
Livonsaaren yhteisökylä
Global Ecovillage
WWOOF - World Wide Opportunities on Organic Farns

  • Ekoyhteisöt toteuttavat ekologista ja yhteisöllistä elämäntapaa. Miten heidän elämäntapansa poikkeaa oman elinympäristösi elämäntavasta?
  • Millaisia elinkeinoja ekoyhteisöissä asuvat harjoittavat?
  • Mitkä tekijät pienentävät ekoyhteisön jäsenten ekologista jalanjälkeä?
  • Mitä vaikeuksia ekoyhteisöt saattavat kohdata?
  • Miten voit halutessasi ulkopuolisena osallistua ekoyhteisön toimintaan?
  • Pienimuotoinen ruuan kasvatus parvekkeilla, katoilla, pihoilla tai puutarhapalstoilla on yhä yleisempää. Pohdi viljelyn merkitystä ekologisesta, taloudellisesta ja kulttuurisesta tulokulmasta. Millainen merkitys asuinalueiden vihertymisellä on kestävyyden lisääntymiseen?

6. Ihanne elinympäristöni aikuisena

Pohdi, missä ja miten haluat asua, kun olet saanut opintosi suoritetuksi loppuun.

  • Minkä kokoinen kylä tai kaupunki on mielestäsi ihanteellisin asuinpaikka?
  • Millaisessa luonnonympäristössä viihdyt parhaiten? Miten sen hyvinvointia tulisi vaalia ja parantaa?
  • Millaisia palveluja edellytät asuinalueellasi olevat? Miten niiden monipuolisuuteen ja tasoon voi vaikuttaa?
  • Miten haluat kulkea työmatkasi? Onko etätyö sinun alallasi vaihtoehto?
  • Millaista yhteisöllisyyttä odotat elinympäristöltäsi? Miten olet itse valmis vaikuttamaan ilmapiirin kehitykseen?
  • Onko nykyinen kotiseutusi tulevaisuudenkin asuinalueesi?
Teksti: FT Sinikka Jauhiainen ja FM Marja-Leena Loukola