Yhdyskuntasuunnittelu

Maankäytön suunnittelun tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle ja toimivalle elinympäristölle. Suunnittelussa pitää huomioida esimerkiksi eri väestöryhmien tarpeet, yhdyskuntarakenteen taloudellisuus, elinkeinoelämän toimintaedellytykset, palvelujen saatavuus, rakennetun ympäristön kauneus ja kulttuuriarvojen vaaliminen, luonnon monimuotoisuus ja muiden luontoarvojen säilyminen, ympäristönsuojelu ja ympäristöhaittojen ehkäisy sekä luonnonvarojen säästeliäs käyttö. Kaavoituksessa suunnitelmat siirtyvät kartoille. Kaavoitusta tehdään valtakunnan tasolla, väliportaan tasolla ja kuntatasolla.

Suomessa ympäristöministeriön laatimat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat koko maan kaavoitusta. Valtakunnan tason suunnittelulla pyritään alueiden tasapuoliseen kehittämiseen huomioiden kansainväliset sopimukset ja EU-direktiivien velvoitteet. Valtakunnallisia suunnitelmia tehdään esimerkiksi tie- ja rataverkoista ja satamista.

Maakuntakaavassa suunnitellaan yleispiirteisesti seudullista alueiden käyttöä. Siinä suunnitellaan seudun infrastruktuuria sekä maiseman- ja luonnonsuojelua. Ympäristöministeriö vahvistaa maakuntakaavan ja se on lähtökohta kuntatason suunnittelussa.

Kunnat määrittelevät oman alueensa yksityiskohtaisen maankäytön. Kuntatason kaavoja ovat yleiskaava, asemakaava ja rantakaava. Yleiskaavalla määritellään kunnan kehityksen suuret linjat ja maankäyttö yleispiirteellisesti. Yleiskaava ohjaa asemakaavaa, jossa määritellään yksityiskohtaisesti kunkin alueen käyttötarkoitus sekä ohjataan rakentamista. Sekä yleis- että asemakaava vahvistetaan kunnanvaltuustossa. Ranta-asemakaava ohjaa loma-asutuksen järjestämistä ranta-alueilla.

Kaavoitusvirkamiehet valmistelevat kaavaesityksiä. Lainsäädäntö edellyttää, että kaavoja laadittaessa niillä henkilöillä, joita kaavaratkaisu koskee, on mahdollisuus vaikuttaa kaavaan. Kuntalaiset voivat vaikuttaa kaavoitukseen tekemällä aloitteita tai muistutuksia ja osallistumalla kaavoituksesta käytävään keskusteluun. Kunnallispoliitikot hyväksyvät kaavat.

Yhdyskuntasuunnittelulla luodaan perusta yhdyskunnan kestävyydelle. Mahdollisimman suuri paikallinen omavaraisuus energian, materiaalien ja aineiden kierron, ravinnon, työn ja virkistyksen suhteen on kestävyyden perusta. Eri puolilla maailmaa etsitään ratkaisuja kestävämpien yhdyskuntien toteuttamiseksi ja joitakin uusia yhdyskuntia on onnistuttu rakentaa jokseenkin omavaraisiksi.

Metsien pirstoutuminen ja tihentynyt liikenne vaikeuttavat useiden eläinlajien selviytymistä. Ajatus riista-aidoista ja vihersilloista syntyi Hollannissa jo vuosia sitten, kun saman pöydän ääreen saatiin insinöörit ja luonnonsuojelijat. Kaavoihin on alkanut ilmaantua viherkäytäviä ja vihersiltoja myös Suomessa.

Kaavasuunnitelmat ja kaavojen muutossuunnitelmat ovat julkisia ja niihin voi vaikuttaa. Vaatii kuitenkin jonkinlaista valveutuneisuutta olla selvillä minkä alueen kaavoitus milloinkin on meneillään. Kunnat tiedottavat mm. nettisivuillaan meneillään olevista kaavahankkeista. Rakentaminen voi alkaa, kun kaava on hyväksytty kaupungin / kunnanvaltuustossa ja se on saanut lainvoiman.

Tehtäviä tausta-aineistoineen

Alakoulu

1. Oman kotiseudun tärkeät paikat

Hanki oman asuinympäristösi kartta tai piirrä se itse. Pohdi, millaisiin paikkoihin sinulla on viikoittain asiaa ja miten koet erilaiset paikat.

  • Mitä asioita voit tehdä omassa kotiympäristössäsi? Millaiset paikat ovat tärkeitä ja miksi ne ovat tärkeitä? Millaisia asioita haluaisit muuttaa kotiympäristössäsi?
  • Miten kuljet kouluun? Miten pitkä koulumatkasi on? Millaisia paikkoja koulumatkalla on? Kenen kanssa kuljet koulumatkat ja koet sen kiinnostavat paikat?
  • Millaisia kiinnostavia tai pelottavia paikkoja liittyy kouluympäristöön? Millaisia asioita koulun pihapiirissä voi tehdä? Miten haluaisit muuttaa koulun tiloja tai pihaa? Kenen kanssa muutoksista voi neuvotella?
  • Piirrä karttaan muut tärkeät paikat, joissa käyt viikoittain. Miten kuljet näihin paikkoihin ja miksi?
  • Paljonko matkoihin menee päivässä aikaa? Kuljetko matkat kävellen tai pyörällä vai käytätkö liikennevälineitä? Miten autoilijat suhtautuvat koululaisiin liikenteessä?
  • Miten oman kotiseutusi ihmiset pitävät huolta ympäristöstä? Miten pihapiirien viihtyisyydestä huolehditaan? Millaisia parannuksia alueen asukkaat haluavat? Miten asukkaat suhtautuvat roskaamiseen?

2. Uutta olemassa olevaan asuinalueeseen

Ota selvää, mitä omalle asuinalueellesi on suunniteltu rakentaa tulevina vuosina.

  • Onko kotiseudullesi suunniteltu uusia asuinalueita tai täydennysrakentamista jo olemassa oleville asuinalueille? Kuka suunnitelmat on tehnyt ja kuka vastaa rakentamisesta?
  • Miten lähellä vanhempiesi työpaikat ovat? Onko alueelle suunniteltu uusia työpaikka-alueita?
  • Onko kauppoja tai kauppakeskuksia tulossa lisää vai ovatko kaupat vähenemässä? Ovatko terveydenhoitopalvelut ja harrastusmahdollisuudet lisääntymässä vai heikkenemässä? Miten asukkaat suhtautuvat muutoksiin?
  • Ovatko kotiseutusi asukkaat tyytyväisiä liikenneratkaisuihin? Miten asukkaat toimivat halutessaan muutoksia?

Yläkoulu

1. Kotiseutu tarkastelun kohteena

Vanhat kartat kertovat kotiseutusi vaiheista. Hanki kartta nykytilanteesta ja vanhoja karttoja samasta alueesta.

  • Miten asutus on muuttunut? Millaisiin paikkoihin yhdyskuntia on rakennettu? Vertaa asuinrakennusten sijaintia ennen ja nyt.
  • Millaisia elinkeinoja alueella on harjoitettu aiemmin? Vertaa elannon lähteitä ennen ja nyt.
  • Miten luonnonympäristö on muuttunut?
  • Millaiset rakennelmat tai alueet kertovat nykyasukkaille alueen menneisyydestä?
  • Miten kotisi sijaitsee kaupunkirakenteessa?
  • Milloin kotiympäristösi on suunniteltu? Ketkä aluetta ovat suunnitelleet?
  • Miten asukas voi vaikuttaa alueen suunnitelmiin ja niiden toteutumiseen?
  • Missä ovat peruspalvelut ja minne kohdistuu työpaikkaliikenteen perusvirta?
  • Millainen status kotilähiölläsi on?
  • Löydätkö rakennusratkaisuja ja materiaaleja, jotka eivät mielestäsi sovi nykyiseen maisemaan.
  • Millaisia kaavoitusratkaisuja tulevat sukupolvet toivoisivat meidän tekevän?
  • Suunnittele omasta mielestäsi hyvä yhdyskunta. Yritä sovittaa yhteen ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin edellytykset.
    Tausta-aineistona esimerkiksi Ympäristö (Terveys-EU, Euroopan unioinin kansanterveysportaali)

2. Kaavat tutuksi

Kaavoitus alkaa laajemmista maakunta- ja yleiskaavoista ja päätyy yksityiskohtaisempaan asemakaavaan. Tutustu tarkemmin, miten kaavoitus ohjaa alueiden kehittämistä.
Aineisto: maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava (ymparisto.fi).

  • Tutustu omaa elinympäristöäsi koskeviin kaavoihin oman kuntasi kotisivuilla. Milloin kaavat on vahvistettu? Millaista tulevaisuutta kaavojen sisältämät varaukset ennakoivat omalle kotiseudullesi? Lisäävätkö muutokset alueen omavaraisuutta ja kestäviä toimintamahdollisuuksia? Mihin on mahdollista rakentaa lisää ja millaisiin käyttötarkoituksiin lisärakentamista on suunniteltu?
  • Tutustu kotiseutusi erilaisiin karttoihin ja vertaa niitä asemakaavaan. Miten lisärakentaminen muuttaa kotiseutuasi?
  • Tarkista Internetin Google Maps- karttojen kuvista, millaiseen maisemaan lisärakentamista suunnitellaan.
    Aineisto: Google Maps

Lukio

1. Yhdyskuntarakenne

Hahmota oman alueesi yhdyskuntarakenne tutkimalla karttoja ja asukkaiden liikkumistarpeita.

  • Etsi kartoilta, miten asuminen, työpaikat ja palvelut lomittuvat omalla kotiseudullasi. Onko kotiseudullasi suurtyöllistäjiä vai useampia pienyrityksiä? Miten perustuotantoa, mm. maa- ja metsätaloutta tai kaivostoimintaa, hyödynnetään paikkakunnalla? Mistä saadaan vesi? Mistä saadaan energia? Miten jätehuolto hoidetaan? Onko palvelut keskitetty vai hajautettu asuinalueille? Millainen liikenneverkosto ja liikkumiskulttuuri alueella on? Ovatko puistot tai metsät kävelyetäisyydellä?
  • Tee kotipaikkakuntasi työmatkakartta. Mihin pääasiallinen työmatkaliikenne suuntautuu? Mistä ihmisiä tulee kotipaikkakunnallesi töihin? Piirrä liikenneväylät, joita työmatkaliikenne tarvitsee.
  • Tee kotipaikkakuntasi koulumatkakartta, johon sisältyvät alakoulut, yläkoulut, toisen asteen koulut ja mahdolliset korkeakoulut. Pohdi millaista liikennöintiä koulutus edellyttää.
  • Tee kotipaikkakuntasi palvelu- ja harrastuskartta. Mistä saadaan terveyspalvelut? Mihin mennään ostoksille? Missä vietetään vapaa-aikaa ja harrastetaan? Piirrä liikenneväylät, joita palvelujen käyttö ja vapaa-aika tarvitsevat.
  • Tee oma päivittäisliikennekarttasi. Kuinka paljon koulumatkoista kertyy kilometrejä ja miten kuljet koulumatkat? Paljonko harrastukset ja asiointi lisäävät liikkumistarvetta? Miten kuljet ne matkat?
  • Päättele karttojen pohjalta, onko kotiseutusi omavarainen ja kestävästi toimiva. Mitä pitäisi kehittää, jotta kestävämmät toimintatavat olisivat mahdollisia?

2. Kaavoitus kestävämmän yhdyskunnan rakentamisen työkalu

Kaavoitus alkaa laajemmista maakunta- ja yleiskaavoista ja päätyy yksityiskohtaisempaan asemakaavaan. Kertaa, miten kaavoitus ohjaa alueiden kehittämistä.
Lähteitä maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava (ymparisto.fi).

  • Tutustu omaa elinympäristöäsi koskeviin kaavoihin oman kuntasi kotisivuilla. Milloin kaavat on vahvistettu? Millaista tulevaisuutta kaavojen sisältämät varaukset ennakoivat omalle kotiseudullesi?
  • Lisäävätkö muutokset alueen omavaraisuutta ja kestäviä toimintamahdollisuuksia? Mihin on mahdollista rakentaa lisää ja millaisiin käyttötarkoituksiin lisärakentamista on suunniteltu? Miten lisärakentaminen muuttaa kotiseutuasi?
  • Tarkista Internetin Google Maps- karttojen kuvista, millaiseen maisemaan lisärakentamista suunnitellaan.
    Aineisto: Google.maps
  • Arvioi kehittämissuunnitelmia ja kaavoja kriittisesti. Mitä muuttaisit hyvän elämän mahdollistumiseksi tulevaisuudessa.
  • Miten asukas voi saada näkemyksensä suunnitteluun?

3. Rohkeita edelläkävijöitä tarvitaan

Hyvä elämä terveellisessä, turvallisessa ja viihtyisässä ympäristössä on kaikkien tavoite. Yhdyskuntia kehittämällä luodaan hyvän elämän edellytykset nykyisille ja tuleville asukkaille. Tarvitaan uusia, rohkeita ratkaisuja ja sitoutumista kestäviin toimintatapoihin.

  • Tutustu Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeeseen. Millaisin toimin nämä 5 kuntaa pyrkivät vähentämään kasvihuonepäästöjään? Myös Tampereen seudulla pyritään muita nopeammin päästöjen vähentämiseen. Millaisiin ratkaisuihin siellä pyritään?
    Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU-foorumi.fi)
    Ilmastostrategia 2030 (Tampereen kaupunkiseutu)
  • Tutustu Ruotsissa Malmössä tehtyihin ratkaisuihin. Mitä ratkaisuista voisi tuoda Suomeen?
    Miljö & hållbarhet (Malmö stad)
  • Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on yksi keino lisätä kestävyyttä. Mieti tiiviin kaupunkirakenteen ja hajautetun, laajalle levittäytyvän kaupunkirakenteen hyötyjä ja haittoja, sekä niihin liittyviä arvoja. Kuinka ne eroavat toimintakulttuuriltaan toisistaan?
    Tutustu eheyttämiskeinoihin (ymparisto.fi).
  • Tutki kaupunkien kasvua. Vertaa pieniksi jääneitä ja suuriksi kasvaneita. Mitkä asiat voisivat selittää erilaisen menestymisen?
  • Kestävässä yhdyskuntasuunnittelussa kaavoitusvaiheessa huomioidaan biologinen monimuotoisuus. Miten monimuotoisuutta voi vaalia ja lisätä yhdyskuntasuunnittelussa?
  • Suunnittele omasta mielestäsi hyvä yhdyskunta. Yritä sovittaa yhteen ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin edellytykset.
    Tausta-aineistona esimerkiksi
    Kaupunkirakenne - kansanterveys (Opasnet.fi) ja
    Ympäristö (Terveys-EU, Euroopan unioinin kansanterveysportaali)
Teksti: FT Sinikka Jauhiainen ja FM Marja-Leena Loukola