Luonnon monimuotoisuus ja sen merkitys

Luonnon monimuotoisuudella eli biodiversiteetillä tarkoitetaan elämän koko kirjoa; lajien sisäistä perinnöllistä muuntelua, lajien runsautta sekä niiden elinympäristöjen monimuotoisuutta.

Maapallolla on valtava määrä erilaisia elinympäristöjä, joissa eliöillä on oma ekologinen lokeronsa ja tehtävänsä ravintoketjussa. Kussakin elinympäristössä elää niihin olosuhteisiin sopeutuneita lajeja. Tuntureilla on sinne sopeutuneet lajit, erilaiset kuin esimerkiksi sademetsissä. Aavikoiden lajisto eroaa soiden lajistosta. Elinympäristössä tapahtuva muutos aiheuttaa muutospaineita lajistoon. Kaikki eivät sopeudu uusiin olosuhteisiin. Ravintoketju saattaa katketa ja aiheuttaa siten muitakin lajikatoja.

Ihmispopulaatio lisääntyy ja viljelyyn tarvitaan lisää maapinta-alaa. Suurenevien viljelyalueiden eliöstö yksinkertaistuu. Kaupunkien kasvaminen pienentää luonnontilaisten alueiden kokoa. Toisaalta asutuksen keskittyminen kaupunkeihin voi säästää suurempia alueita luonnontilaisina. Pirstaloituneilla luonnontilaisilla alueilla ei enää menesty niin useita lajeja kuin aiemmin. Kaupunkimetsät eroavat ekologialtaan ja lajistoltaan luonnontilaisista metsistä. Kaupungistumisen myötä lisääntyvät mm. tulokaslajit. Ne voivat olla uhka alkuperäislajistolle, mutta voivat myös rikastuttaa sitä.

Maailman monimuotoisimmat elinympäristöt sijaitsevat trooppisella alueella, missä kostea ja lämmin trooppinen ilmasto on säilynyt lähes muuttumattomana, jääkausien häiritsemättä, vuosituhansia. Metsien kestämätön käyttö, metsien raivaus pelloiksi tai yhden puulajin metsiksi, ilmaston lämpeneminen, kuivuuden lisääntyminen ja metsäpalot supistavat monimuotoisten trooppisten elinympäristöjen pinta-alaa.

Ihmisen vaikutus näkyy myös merien, järvien, jokien ja erilaisten kosteikkojen elämän kirjossa. Liikakalastus, kalanviljely ja lisääntyvä vesiliikenne vähentävät eliölajien kantoja ja rehevöityminen tai happamoituminen vaikuttaa lajien suhteisiin.

Luonnon köyhtymisellä on myös vakavat taloudelliset seuraukset. Asiantuntija-arvioiden mukaan luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen heikentää maailman bruttokansantuotetta vuoteen 2015 mennessä jopa 7 % vuodessa. Eniten kärsivät köyhimmät maat, joiden elinolot perustuvat paikalliseen monimuotoiseen luontoon.

Luonnonvarojen kestävä käyttö tarkoittaa, että luonnonvaroja käytetään uusiutumisen verran niin että jäljelle jää uusiutumiskykyinen, mahdollisimman puhdas luonto.

Tehtäviä tausta-aineistoineen

Alakoulu

1. Erilaisia eliöitä

  • Montako erilaista puuta ja eläintä löydät koulusi pihapiiristä? Etsi niille nimet.
    Lähdeaineisto: Luontoportti.com
  • Joillakin kasveilla ja eläimillä on monta nimeä. Mieti, miksi monia nimiä on annettu.
  • Millaisissa kasveissa on paljon hyönteisiä (mehiläisiä, kimalaisia, perhosia)?
  • Miksi kasvit tarvitsevat hyönteisiä? Jos hyönteisiä ei olisi, mitä siitä seuraisi?
  • Keväisin elämä vilkastuu luonnossa. Joka päivä voit havaita jotakin uutta. Millaisia asioita havaitset?
    Lähdeaineisto: Luonto-Liiton Kevätseuranta

2. Pajuissa ruokailee ja asuu monia eläimiä

  • Pajut kukkivat varhain keväällä. Sitten puhkeavat lehdet ja syksyllä ne putoavat maahan. Monet eläimet käyttävät pajun eri osia ravintonaan.
  • Mitkä hyönteiset pörräävät keväisin pajunkukissa? Mitä ne etsivät? Miten paju hyötyy hyönteisistä?
  • Mitkä eliöt käyttävät pajun lehtiä ravinnokseen kesällä?
  • Ketkä ruokailevat maatuvilla lehdillä maassa?
  • Vanhan pajun rosoisessa rungossa on monenlaista elämää? Tutki, millainen ruokapöytä on kaarnan alla?
  • Ketkä rakentavat pesänsä pajuihin?

3. Vertaa lajien määrää pellolla ja niityllä

  • Viljapellolla kasvatetaan ruokaa ihmisille tai kotieläimille ja hyvän sadon varmistamiseksi rikkakasvit tuhotaan. Niityillä, joita ei käytetä viljelyyn, kasvaa monia kasveja.
  • Merkitse peltoon ja niitylle 1 metri x 1 metri kokoinen alue. Laske montako eri lajia kasvaa ruudussa pellolla ja niityllä.
    Lähdeaineisto: Luontoportti.com
  • Mistä lajien määrän ero johtuu?
  • Mieti, miten lajien määrälle käy, kun peltopinta-ala laajenee?
  • Mistä voisi löytyä tilaa ihmisen ravinnoksi kelpaamattomille lajeille?
  • Miksi ihmisen ravinnoksi tai pihojen ja puistojen kauneudeksi tarvitsemattomiakin lajeja pitäisi suojella?

4. Linnuille pesäpönttöjä

  • Linnunpönttöjä tarvitaan, koska kolopesijöiden on vaikea löytää sopivia pesäpaikkoja. Talvella pöntöt toimivat lintujen ja oravien yöpymis- ja suojapaikkoina. Pakkasyönä pönttö voi pelastaa eläimen hengen. Linnunpönttöjen rakentaminen ja luontoon vieminen on tärkeää työtä luonnon monimuotoisuuden edistämisessä.
  • Perehdy linnunpönttöjen rakennusohjeisiin ja rakenna pönttöjä erikokoisille linnuille.
  • Seuraa, mikä laji käyttää pesää kesällä.
  • Seuraa, millaista käyttöä pöntöllä on talvella.

Yläkoulu

1. Monimuotoisuus eri käyttötarkoituksiin varatuilla alueilla

  • Merkitse 1 metri x 1 metri ruutuja pihanurmikolle, metsään, niitylle ja viljelyalueelle.
  • Montako kasvi- ja eläinlajia löydät kustakin ruudusta? Apua lajien tunnistamiseen.
  • Miksi lajien määrät poikkeavat toisistaan?
  • Millaisia ravintoketjuja eri ruuduilta löytyy?
  • Vertaa samojen ruutujen lajistoa keväällä, loppukesällä ja syksyllä?
  • Miksi eri ruutujen biodiversiteetti on erilainen?
  • Mieti, miten lajien määrälle käy, kun peltopinta-ala ja nurmikot laajenevat?
  • Miksi ihmisen ravinnoksi tai pihojen ja puistojen kauneudeksi tarvitsemattomia lajeja pitäisi suojella?
  • Miten ihmisiä voisi motivoida lajien suojeluun?

2. Sukkessio metsässä ja rannalla

  • Mitä tarkoitetaan sukkessiolla?
    Lähdeaineisto: Sukkessio (Wikipedia)
  • Vertaa sukkessiota kuivilla kankailla ja tuoreilla kankailla. Voiko sukkessiota seurata talousmetsissä?
  • Millä keinoin monimuotoisuutta voidaan vaalia talousmetsissä?
  • Tutki, miten kasvillisuus valtaa kuivaksi jääneitä rantoja.

3. Geenipankki

  • Ota selvää, mikä on geenipankki.
    Lähdeaineisto: Geenipankki (Wikipedia)
  • Miksi geenipankkeja tarvitaan?
  • Millaisia geenipankkeja maailmalla on?

4. Hyönteisten merkitys viljelykasvien satoihin

  • Monet viljelykasvit ovat hyönteispölytteisiä. Perehdy, millaisia ongelmia seuraa, jos hyönteisten määrä vähenee.
    Lähdeaineisto: Ekosysteemipalvelut – tulevaisuutemme turva (Suomen ympäristökeskus SYKE)
  • Miten viljelijät yrittävät varmistaa pölytyksen onnistumisen?
  • Mitä syitä hyönteisten määrän vähenemiseen esitetään?
  • Miten eläimet vaikuttavat kasvien leviämiseen?

Lukio

1. Ekosysteemipalvelut ovat hyvinvoinnin perusta

  • Luonto tarjoaa ihmiselle erilaisia hyötyjä eli ekosysteemipalveluita. Ekosysteemipalveluita ovat varanto- eli tuotantopalvelut (ravinto, luonnonlääkkeet, kuidut, vesi, geneettinen perimä), kulttuuripalvelut (virkistys, matkailu, eettiset ja uskonnolliset näkökohdat), sääntelypalvelut (ilmasto) ja ylläpitävät palvelut (veden ja ravinteiden kierto, eloperäisen maaperän suojelu).
    Lue lisää aiheesta:
    Ekosysteemipalvelut (Suomen luonnonsuojeluliitto)
    Ekosysteemipalvelut (ilmasto-opas.fi)
  • Perustele, miksi yhteiskunnan toiminta perustuu pohjimmiltaan kokonaan luontoon ja sen ekosysteemipalveluihin.
  • Miksi luonnon monimuotoisuus on ekosysteemipalveluiden perusta?
  • Miksi ekosysteemipalvelujen arvoa on vaikea määrittää?
  • Missä sijaitsevat maailman monimuotoisimmat alueet? Millaisia uhkia monimuotoisuuden vähenemiselle näillä alueilla on?
    Lähdaineisto: Sademetsät (WWF)

2. Biologinen torjunta ja monimuotoisuuden suojelu

  • Perehdy biologisen torjunnan muotoihin
  • Millaisia biologisen torjunnan muotoja on olemassa?
  • Vertaa biologisen torjunnan ja kemiallisten torjunta-aineiden käytön vaikutuksia monimuotoisuuteen.
FT Sinikka Jauhiainen ja FM Marja-Leena Loukola