Uhanalaisuus ja vieraat lajit

Eliölajien määriä ja levinneisyyttä seurataan. Jos laji harvinaistuu, sille asetetaan uhanalaisluokitus. Maamme noin 43 000 eliölajista noin 15 000 lajin uhanalaisuus on pystytty arvioimaan. Vuoden 2000 arvion mukaan uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeja oli 1 505, joka on noin 10 % arvioiduista lajeista. Uhanalaisuusmääritykset tehdään lajiseurantojen perusteella ja julkaistaan ns. punaisena kirjana muutaman vuoden välein. Myös maapallon uhanalaisista lajeista on julkaistu RedList.

Kun lajia ei enää löydetä, sen katsotaan kuolleen sukupuuttoon. Useiden lajien yhtäaikainen häviäminen, massasukupuutto, voi aiheutua voimakkaasta ympäristönmuutoksesta. Yllättäviä löytöjäkin tapahtuu. Esimerkiksi Araucaria- heimoon kuuluva Wollemia nobilis, joka esiintyi dinosaurusten aikaan Mesotsooisella kaudella, luultiin kuolleen sukupuuttoon, mutta löytyi vuonna 1994 Australiasta.

Ihminen on siirtänyt lajeja alueelta toiselle joko tarkoituksellisesti tai huomaamattaan. Suomeen on ihmisen mukana siirtynyt yli 600 sellaista lajia, jotka eivät luonnossamme ole aiemmin esiintyneet. Suurin osa näistä vieraista lajeista on kasveja. Jonkin verran on tuotu riistaeläimiä ja osa lajeista on kulkeutunut tuontitavaroiden ja laivojen painolastivesien mukana. Vieraat lajit valtaavat helposti alaa paikoilla, joilla niillä ei ole luontaisia vihollisia. Näistä lajeista kerätään punaista kirjaa vastaavaa mustaa kirjaa (black list).

Lajeja siirtyy myös luontaisesti uusille kasvupaikoille esimerkiksi ilmaston muuttuessa.

Tehtäviä tausta-aineistoineen

Alakoulu

1. Uhanalaisia lajeja Suomessa

2. Omat ja vieraat lajit

  • Mitä sellaisia lajeja olet nähnyt, jotka ovat Suomen luonnossa vieraita lajeja?
    Lähdeaineisto: Vieraslajit (vieraslajit.fi)
  • Miksi vieraslajien levittäminen ei ole sallittua?

Yläkoulu

1. Uhanalaisia lajeja

2. Vieraslajeja maalla ja merellä

  • Mainitse muutama Suomeen levinnyt vieraslaji. Mitä haittaa niistä on? Onko hyötyä?
    Lähdeaineisto: Vieraslajit (Ymparisto.fi) ja Vieraslajit (Suomen Kuvalehti)
  • Mitä vieraslajeja tunnistat kotiseudultasi? Miten niiden määrä on muuttunut viimeisten vuosien aikana?
  • Laivojen painolastivesien mukana kulkeutuu lajeja pitkiä matkoja.
    Lue lisää. Miten lajien kulkeutumista voitaisiin estää?
  • Mitä eroa on vieraslajeilla ja tulokaslajeilla?
    Lähdeaineisto: Vieraslaji -tulokaslaji - määritelmiä (sll.fi)
  • Ilmastonmuutos vaikuttaa lajien levinneisyyteen.
    Lue lisää: Luonnon monimuotoisuus (Ilmatieteen laitos). Pohdi ilmastovyöhykkeiden siirtymisen vaikutuksia oman kotiseutusi lajistoon.

Lukio

1. Luonnon monimuotoisuuden seurantajärjestelmä Suomessa

  • Suomessa on kehitetty kattava luonnon monimuotoisuuden seurantajärjestelmä, jonka tulokset ovat kaikkien saatavilla: Luonnontila.fi
  • Perehdy järjestelmään ja sen kattavuuteen.
  • Mitä järjestelmä kertoo esimerkiksi metsien lajien kantojen keskimääräisestä muutoksesta?
  • Miksi vanhojen metsien suojelualueita tarvitaan?
  • Määrittele perinnemaisema. Miksi perinnemaisemien suojelua tarvitaan?

2. Uhanalaiset lajit

  • Perehdy uhanalaisuusluokkiin
  • Ota lajiesimerkki ja selvitä sen uhanalisuusluokka ja syyt uhanalaisuuteen. Miten eliölajin säilymiseen voi vaikuttaa? Miksi jokaisen lajin säilyminen on tärkeää?
  • WWF keskittää lajien suojelussa päähuomion muutamaan merkittävään avainlajiin.
    Lue lisää: Ulkomaisten lajien uhanalaisuus
  • Mitä ovat WWF:n suojelemat avainlajit?
  • Mitä seurannaisvaikutuksia avainlajien elinympäristöjen suojelulla on?

3. Vieraslajit meillä ja muualla

FT Sinikka Jauhiainen ja FM Marja-Leena Loukola