Ruuan tuotanto ja ympäristö

Ns. vihreä vallankumous on muuttanut ruuan tuotantotapoja ja kasvattanut satoja. Tilat ovat suurentuneet, erikoistuneet ja koneistuneet. Tuotannossa olevat kasvit ja eläimet ovat yhä pidemmälle jalostettuja. Keinolannoitteilla, tuholaistorjunnalla ja keinokastelulla kasvatetaan satoja. Eläinten ruokinta ja elinolosuhteet on suunniteltu maksimaalisen tuotannon näkökulmasta.

Tehomaataloudella on monia vaikutuksia ympäristön tilaan:

  • Tehomaatalous pienentää luonnon monimuotoisuutta. Kotimarkkinoille tai vientiin kasvatetaan laajoilla aloilla viljaa tai ns. rahakasveja (kahvi- ja teepensas, banaani- kumi- ja kaakaopuu, sokeriruoko, puuvilla, mausteet, tupakka jne.). Monia lajikkeita kasvattaneet pientilat tai luonnontilaiset alueet häviävät.

  • Suuret sadot, keinolannoitteet ja kasvinsuojeluaineet köyhdyttävät maaperää ja sen pieneliöstöä.

  • Pölyttäjähyönteiset ovat vähentyneet maailmanlaajuisesti torjunta-aineiden liikakäytön, pölyttäjien elinympäristöjen häviämisen ja pilkkoutumisen sekä loisten ja sairauksien leviämisen takia. Suurin osa maailman hieman yli sadasta merkittävästä viljelykasvista on hyönteispölytteisiä.

  • Kemikaalien ylimäärä rehevöittää vesistöjä ja pilaa pohjavesiä. Kastelun myötä pohjaveden pinta on laskenut monilla alueilla hälyttävän alas. Näin on käynyt esim. Intiassa, Kiinassa ja USA:ssa.

  • Myös kotieläintuotannossa tehokkuusvaatimukset ovat kovia. Kasvuhormonien ja antibioottikuurien käyttö on yleistynyt, eikä kaikista niihin liittyvistä riskeistä ole varmuutta. Eläinten kasvatus- ja kuljetusolot nousevat otsikoihin aika ajoin.

Kuivuus, aavikoituminen, rankkasateet, tulvat, tulipalot ja asuinalueiden laajentuminen vähentävät peltopinta-alaa. Elintarviketuotannon lisäksi pelloista kilpailevat myös esim. metsä- ja biopolttoaineteollisuus. Lisääntyvä väestö ja tarve monipuolisempaan ja eläinperäiseen ravintoon edellyttävät ruuantuotannon lisäämistä.

Tilojen laajeneminen vie viljelypinta-alaa paikallisilta asukkailta ja heidän oma viljelykulttuurinsa kärsii. Plantaaseilla työskennellään pienellä palkalla ja maatyöläisillä on usein vaikeuksia ostaa itselleen ruokaa tehoviljelyn nostamilla hinnoilla.

Ruoka on keskeinen kauppatavara ja sen hinta vaihtelee muun muassa kysynnän ja tarjonnan sekä tuotantopanosten hintojen mukana. Ruokakriisejä koetaan, kun sadot epäonnistuvat monilla alueilla saman vuotena. Viljavarastot hupenevat ajoittain uhkaavasti.

Luomu eli luonnonmukainen elintarviketuotanto on vielä pienimuotoista, mutta kiinnostus sitä kohtaan kasvaa. Luomutuotannossa tärkeintä on tuotteiden laatu. Menetelmät ovat ympäristöystävällisiä ja kestävän kehityksen mukaisia. Maan viljavuudesta ja luonnon monimuotoisuudesta pyritään pitämään huolta siten, että maa pysyisi tuottavana myös tuleville sukupolville. Tavoitteena on minimoida ihmisen viljelytoiminnallaan aikaansaamat ympäristöhaitat. Luomutuotannossa ei käytetä esimerkiksi kemiallisia lannoitteita eikä torjunta-aineita. Biologinen torjunta ja viljelykasvien kierto ovat käytössä. Luomueläimet elävät väljemmin ja voivat liikkua enemmän kuin tehotuotannon eläimet. Luomueläinten rehun tulee olla pääosin luonnonmukaisesti tuotettua ja antibioottivapaata.

Luonnonmukaisesta elintarviketuotannosta haetaan ratkaisuja myös köyhien maiden nälänhätään. Keskeistä on maaperän tuottavuuden säilyttäminen huolehtimalla ravinteiden ja veden kierrosta ja eliöiden vuorovaikutusta. Viljelijät käyttävät alueen perinteisiä kasveja kuten Afrikassa pitkäpapua tai viidakkomangoa. Maaperän kunnosta huolehditaan käyttämällä vuoroviljelyä, viherlannoitusta, kompostointia ja biologista torjuntaa. Peltometsäviljelyssä puita ja pensaita kasvatetaan viljely- tai laidunmaan lomassa tavoitteena tehostaa ravinteiden ja veden kiertoa sekä pölytystä. Puut suojaavat myös kovilta tuulilta ja tarjoavat luonnonvaraisille eläimille ja kasveille elinympäristön. Ekoviljelyprojekteissa on saatu sadot kasvamaan ja kustannukset vähenemään.

Reilun kaupan järjestelmä on luotu tukemaan kehitysmaiden pienviljelijöiden yrittäjyyttä ja helpottamaan heidän pääsyään kansainväliseen kaupankäyntiin. Reilun kaupan merkin saavat tuotteet, joiden tuottajat ovat saaneet työstään kohtuullisen korvauksen. Järjestelmä ei myöskään hyväksy lapsityövoiman käyttöä. Suomessa elefanttimerkillä varustettua kahvia, teetä, banaaneja, hunajaa, sokeria, suklaata ja kaakaota on myynnissä eri kaupparyhmissä.

Tehtäviä tausta-aineistoineen

Alakoulu

1. Ruuan tuotanto omalla kotiseudulla

  • Suurin osa ruuasta tuotetaan maatiloilla, mutta myös viljelypalstoilla, puutarhoissa ja parvekkeilla kasvatetaan ruokaa omaan pöytään. Kalastus ja metsästys sekä marjojen ja sienien kerääminen metsästä saattavat täydentää ruokavarastoja.Mitä oman kotiseutusi pelloilla kasvatetaan?
  • Millaisia kotieläimiä kotiseudullasi kasvatetaan?
  • Kasvattaako oma perheesi jotakin omaan ruokapöytään?

2. Suomalainen ruuan tuotanto

  • Ota selvää, mitä ruokaa Suomessa tuotetaan.
  • Voidaanko Suomessa tuottaa kaikki tarvitsemamme ruoka?
  • Miten ruokatottumuksia pitäisi muuttaa, jos söisimme enemmän kotimaisia elintarvikkeita?

3. Oman perheen ruokavalinnat

  • Kaupoissa on tarjolla eri puolilta maailmaa tuotuja elintarvikkeita. Tutki oman perheesi ruokakaappien sisältöä ja selvitä, missä ruokatarvikkeet on tuotettu. Löydätkö tuotteista luomumerkkejä tai reilun kaupan merkkiä? Mitä merkinnät kertovat ruuan tuottamistavasta?
  • Onko ruokavalikoimassa itse tuotettua tai omalla paikkakunnalla tuotettua?
  • Miten vuodenajat näkyvät ruokalautasella?

Yläkoulu ja lukio

1. Suomalainen ruuan tuotanto

  • Ota selvää, miten omavarainen Suomi on ruuan suhteen ja mitä ruokaa Suomesta viedään ja mitä tänne tuodaan.
    Aineisto: Maataloustilastot.fi
  • Mitä viljakasveja viljellään ja mihin sato käytetään?
  • Millaista vihannesten, juuresten ja hedelmien viljely meillä on ja miten viljelyalat ovat kehittyneet viime vuosina?
  • Miten karjatalous on muuttunut?
  • Millaisia ympäristövaikutuksia ruuan tuotannolla on ja miten niitä pyritään vähentämään? Seuraa mediaa, etsi hakukoneella kannanottoja ja katso ilmasto-opas.fi verkkosivuja
  • Millaisia maataloustukia Suomessa maksetaan ja mihin ne vaikuttavat?
    Aineisto: Maatalouden tuet (Maa- ja metsätalousministeriö)

2. Ruuan tuotanto eri maanosissa

  • Ruuan tuotanto ja makutottumukset vaihtelevat eri puolilla maailmaa. Ruoka ja juoma ovat elämää ylläpitävä välttämättömyys, mutta niihin ympärille kietoutuu myyttejä, ihmisten välistä kanssakäymistä ja uskonnollisia määräyksiä.
  • Missä eri viljakasvien kasvatuksen pääviljelyalueet sijaitsevat?
    Aineisto: Maatalous (Wikipedia)
  • Mihin eri viljalajien sato käytetään?
  • Mitkä ovat viljojen lisäksi tärkeimmät viljelykasvit?
  • Perehdy maissin ja riisin viljelyn perinteisiin ja nykykäytäntöihin.
    Aineisto: Kumppani 12/2005 (Kepa)
  • Millainen vaikutus uskonnoilla on ruokakulttuuriin?
  • Eri maiden päivittäiseen ruokaan vaikuttaa monet perinteet. Vertaa suomalaista ruokakulttuuria valitsemasi toisen maan ruokakulttuuriin.
    Aineisto: Ruokia maailmalta (Nurmijärven yhteiskoulu)
  • Tutustu videoihin ravinnontuotannosta. Videot tarjoavat näkökulmia siihen, miten luonnonvaroja olisi käytettävä, jotta maapallo pysyisi asuttuna ja ravintoa riittäisi rajusti kasvavalle väestölle. Ota kantaa videoilla esitettyihin mahdollisuuksiin. Suomen maatalous mtk.fi
FT Sinikka Jauhiainen ja FM Marja-Leena Loukola