Yltäkylläisyys ja nälkä

Maailman kahtiajako hyvinvoinnin ja suoranaisen puutteen keskellä eläviin ihmisiin tulee selkeästi esiin juuri ruuan saannissa ja suhtautumisessa ruokaan. Yltäkylläisyyden keskellä järjestetään jopa syöntikilpailuja tai heitetään syöntikelpoista ruokaa jätteisiin. Samaan aikaan maailman miljardista aliravitusta ihmisestä moni kuolee nälkään ja sairastuu aliravitsemuksen heikentäminä tauteihin. Joka kuudes sekunti yksi lapsi kuolee aliravitsemukseen.

Maapallon ruokavarat riittäisivät tällä hetkellä kaikille, jos ne onnistuttaisiin jakamaan tasaisesti. Aikuisen ihmisen energiantarve on 8500 - 12 000 kJ päivässä. Nykytuotanto tasaisesti jaettuna mahdollistaisi jokaiselle 11388 kJ päivässä ruokaa. Ruoka on kuitenkin kauppatavaraa, jonka hintaa säätelevät maailmanlaajuiset sopimukset ja maailmanmarkkinat.

Noin miljardi ihmistä potee hivenaineiden, muun muassa A-vitamiinin, raudan ja jodin puutetta. Hivenaineiden puute vaarantaa lasten henkisen ja fyysisen kehityksen. Se taas heikentää mahdollisuuksia käydä koulua ja menestyä työssä. Heikko A-vitamiinin saanti voi johtaa lapsilla pysyvään sokeuteen ja immuunipuolustuksen heikkenemiseen, mikä altistaa heidät muun muassa hengityselintulehduksiin, tuhkarokolle ja ripulille. Yleistä on myös raudan puutteen aiheuttama krooninen anemia esim. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Myös yltäkylläisyyden keskellä vääristä ravintotottumuksista johtuen esiintyy hivenaineiden puutteen synnyttämiä sairauksia.

Perussyy aliravitsemukseen on köyhyys. Ei ole varaa hankkia ruokaa tai ruokatarvikkeita. Syynä voi olla myös poikkeuksellinen kuivuus tai tulvat. Sodat ja luonnonkatastrofit vaikeuttavat tai tekevät mahdottomaksi viljelyn, karjan kasvatuksen ja kalastuksen.

Energian tarve on yksilöllistä. Liikuntaa harrastavat tarvitsevat enemmän energiaa ruuasta kuin liikuntaa harrastamattomat. Myös henkisen työn energiankulutus voi olla huomattavaa. Pysyäkseen normaalipainossa ihmisen on syötävä suunnilleen yhtä paljon kuin kuluttaa.

Ylipaino ja lihavuus ovat yleistyneet viime vuosina. Pitkäaikaisen ylipainon tiedetään lisäävän riskiä sairastua mm. diabetekseen. Ylipainoinen kärsii usein korkeista kolesterolipitoisuuksista, uniapneasta ja sydänsairauksista. Ylipaino rasittaa myös liikuntaelimiä. Painoindeksillä mitattuna (>25 = ylipainoinen) 66 prosenttia suomalaismiehistä ja 50 prosenttia naisista on ylipainoisia. Arkiliikunta ja työn kuormittavuus ovat vähentyneet ja ruuan kaloripitoisuus suhteessa energian kulutukseen ei ole tasapainossa. Kouluiässä olevista lapsista 10 - 20 prosenttia on ylipainoisia. Lasten ylipainoisuuden taustalla ovat myös liikkumisen vähäisyys, sokeripitoiset välipalat ja juomat.

Ruokaa menee jätteisiin valtavia määriä. Suomessa yksittäinen kotitalous heittää jätteisiin noin 5 prosenttia ostamastaan ruuasta. Kaupasta jätteisiin viedään tuotteiden vanhenemisen vuoksi ruokaa - usein pakkauksineen - muutaman prosentin verran. Tällaisen ruuan loppusijoitus on kaatopaikka. Kaatopaikalla syntyy ruokajätteestä ja kuitupakkauksista metaania, joka on yli 20 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Onneksi biojätteen keräys on lisääntynyt taloyhtiöissä ja kompostointi pientaloissa.

Tehtäviä tausta-aineistoineen

Alakoulu

1. Terveellinen ruoka

  • Monipuolinen ruoka pitää terveenä ja vireänä. Tutustu lautasmalliin.
    Aineisto: Lautasmalli (Ruokatieto.fi)
  • Mitä ruoka-aineita täysipainoisen ateria sisältää?
  • Sisältääkö koulussa syömäsi lounas kaikkia ruoka-aineryhmiä?

2. Ruokajätteen vähentäminen

  • Syömäkelpoisen ruuan pois heitto on luonnonvarojen tuhlausta. Miten ruokajätteen määrää voi vähentää?

Yläkoulu ja lukio

1. Monipuolinen ravitsemus

  • Monipuolinen ruoka on terveyden ja hyvinvoinnin perusta.Tutustu ravitsemukseen.
    Aineisto: Lautasmalli (Ruokatieto.fi)
  • Mitä ruoka-aineryhmiä täysipainoinen ateria sisältää?
  • Mistä saa energiaa?
  • Mitä ovat suojaravintoaineet?
  • Mihin suojaravintoaineisiin kasvissyöjän tulee kiinnittää erityistä huomiota? Miksi?
  • Poimi listalta ”Liikunta tukee ravitsemusta” itsellesi tärkeimmät syyt liikkua.
  • Tutustu ruuan reittiin elimistössä. Miten pitkään ateriasta imeytyy elimistöön ravintoaineita? Mitä ovat suolistobakteerit ja millainen merkitys niillä on?

2. Ruuan määrä

  • Aliravitsemus voi johtua ruuan puutteesta tai yksipuolisuudesta. Pohdi aliravitsemuksen seurauksia ja tee niistä lista. Miten aliravitsemus muuttaa fyysisesti ja psyykkisesti ja miten se näkyy toimintamahdollisuuksissa?
  • Nälästä kärsitään myös rikkaissa maissa. Miten köyhyyttä ja nälkää yritetään Suomessa vähentää?
  • Puute ruuasta ja puhtaasta juomavedestä on luonnonkatastrofien ja sotien yhteydessä suurten ihmisjoukkojen ongelma. Ota selvää, miten katastrofiapu toimii. Listaa kohteita, jotka ovat nyt katastrofiavun tarpeessa.
    Aineisto:
    Katastrofiapu (Global.finland)
    Suomen punainen risti
  • Millaisia ongelmia aiheutuu ylipainoisuudesta? Miten se muuttaa toimintamahdollisuuksia?
  • Laske painoindeksisi (Body Mass Index, BMI) kaavalla: painosi kiloina/pituutesi metreinä potenssin kaksi. Esim. 180cm pitkä ja 80kg painava henkilö saa painoindeksinsä seuraavasti: 80 / 1.8² = 24,69. Jos tulos on yli 25, on syytä vaihtaa kevyempään ravintoon.
  • Syömishäiriöt ovat yleistyneet länsimaissa sairaalloisten kauneusihanteiden yleistyttyä. Miten syömishäiriöstä voi parantua? Aineisto:
    Mitä syömishäiriöt ovat? (Syömishäiriöliitto – SYLI ry)

3. Ruokajäte

  • Ruokaa päätyy jätteeksi elintarvikeketjun eri vaiheissa ja vielä kotitalouksissakin suomalainen heittää pois 20 -30 kg syömäkelpoista ruokaa vuodessa. Tällainen luonnonvarojen tuhlaus on kestämätöntä.
  • Jääkö Sinulta ruokajätettä ja jos jää, miten tilanteen voi korjata?
  • Miten kotitalouksissa ja kaupassa ruokajäte voidaan minimoida? Keksi itse lisää keinoja ruokajätteen vähentämiseksi.
    Aineisto: Foodspill (MTT)
  • Miten pilaantunutta ruokaa voidaan hyödyntää? Miksi sitä ei missään tapauksessa pidä laitaa sekajätteisiin?

4. Ruoka ja tapakulttuuri

  • Suomessa vasta 1960-luvulla ruokaa ryhdyttiin pääasiassa ostamaan kaupasta. Miten ruoka aikaisemmin hankittiin ja millaista ruokaa syötiin?
  • Milloin Suomessa on ollut nälänhätiä? Mistä nälänhädät johtuivat ja millaisia seurauksia niillä oli?
  • Vertaa Suomen ja Suomen naapureiden ruokakulttuureita.
  • Tutustu 10 syyhyn syödä kouluruokaa. Mitkä syyt ovat mielestäsi keskeisimmät?
FT Sinikka Jauhiainen ja FM Marja-Leena Loukola