Tietoisuus saasteiden terveysvaikutuksista

Jo pitkään pieni joukko tutkijoita ja päättäjiä on pohtinut jätteistä, lämmityksestä, tuotannosta ja liikenteestä ympäristöön leviävien päästöjen haittoja ihmisten terveydelle ja erilaisilla säädöksillä ja kielloilla on yritetty kehittää toimintatapoja. Rachel Carsonin DDT-tutkimus ja kirja ”Äänetön kevät” (1962) herätti maailmanlaajuisen keskustelun kemianteollisuuden tuotteiden vaarallisuudesta.

Ympäristömyrkkyjen vähittäisen rikastumisen tuhoisista vaikutuksista eliöihin valmistui uusia tutkimuksia ja tuhoja luonnossa rekisteröitiin yhä tihenevässä tahdissa. Ymmärrys samojen kemikaalien rikastumisesta myös ihmisiin herätti huolen niiden terveysvaikutuksista. Päästöjen lähteitä alettiin jäljittää ja päästöjen rajoittamiskeinoja kehittää.

Ongelmien laajuus havahdutti kansainväliseen yhteistyöhön. 70 valtion hallitusten edustajat kokoontuivat vuonna 1972 Tukholmaan ja sen tuloksena syntyi YK:n ympäristöohjelma UNEP (United Nation`s Environmental Programme). Ohjelmalla pyrittiin kannustamaan ja auttamaan hallituksia huolehtimaan paremmin ympäristöstä ja lisäämään ympäristötietoisuutta.

Sittemmin kansainvälisten ja kansallisten ohjelmien kirjo on laajentunut ja niihin sitouttamisen keinovalikoimaa on lisätty. Kuitenkin ympäristön kemikalisoituminen lisääntyy ja sen vaikutuksista ei ole tarpeeksi tietoa.

Vaikka monet henkilöt ja tahot ovat tuoneet eri foorumeilla esiin jatkuvan kasvun katastrofaalisia seurauksia, usko kasvun tuomaan hyvinvointiin on leimannut yhteiskuntien kehittämistä. Vuonna 1968 perustettu Rooman klubi on yksi vaikutusvaltaisista ryhmittymistä, joka on ottanut tehtäväkseen tarkastella maapallon tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä pitkällä tähtäimellä ja raportoida tuloksista suurelle yleisölle, julkiselle hallinnolle ja yksityisen sektorin päättäjille.

Raportissaan Kasvun rajat Rooman klubi esitti v.1972 maailmanmalleja, joissa tarkasteltiin luonnonvarojen käyttöä, teollista tuotantoa, väestön kasvua, ruoantuotantoa ja päästöjä, ja osoitettiin, että jatkuva kasvu ei ole mahdollista. Kasvu päättyy jonkun muuttujan nopeaan romahdukseen.

Rooman klubin ennustukset ovat toteutuneet ennustetta hitaammin. Uusia luonnonvaroja on löydetty joskin vaikeasti hyödynnettäviltä alueilta. Teollisuus on alkanut käyttää luonnonvaroja säästeliäämmin. Väestön kasvu on pysähtynyt tai hidastunut teollistuneissa maissa. Ruuantuotantoa on voitu tehostaa lannoitteilla ja uusilla menetelmillä. Päästöjä on onnistuttu rajoittamaan.

Kuitenkaan uhka luonnonvarojen loppumisesta ei ole poistunut. Biologinen monimuotoisuus on vähentynyt ja luonnonvarojen kulutus yli uusiutumisen jatkuu. Vuonna 2009 ihmiskunnan ekologinen jalanjälki ylitti 40 prosentilla maapallon kantokyvyn. Maailman ylikulutuspäivä oli 25.9. eli siihen mennessä olimme kuluttaneet vuoden tuoton.

Teollisuudessa

  • Saasteongelmaa hoidettiin ensin pidentämällä tehtaiden savupiippuja ja jätevesiputkia. Näin päästöt siirtyivät kauemmaksi ja lähiympäristön pitoisuudet laskivat.

  • Seuraavaksi alettiin puhdistaa savukaasuja ja jätevesiä.

  • Nykyään kiinnitetään huomiota tuotantoprosessiin sekä käytettäviin raaka-aineisiin ja energianlähteisiin. Tuotantoprosessissa käytetään mahdollisemman ympäristöystävällisiä aineita, syntyviä jätteitä käytetään uusien tuotteiden raaka-aineena tai energianlähteenä. Ekotehokkuus on vähentänyt jätteiden määrän ohella päästöjä.

Kehitystä vauhdittavat toimijat

  • Ympäristöongelmia ja niiden aiheuttamia terveysvaikutuksia ovat nostaneet keskusteluun yksittäiset kansalaiset, tiedemiehet, media, hallinto, koulut ja järjestöt.

  • Tuotanto ja tiedeyhteisöt ovat vastanneet ekotehokkaamman tuotannon kehittämisestä ja päästöjen vähentämisestä. Kuluttajien ostovalinnoilla vauhditetaan ympäristöystävällisiä ratkaisuja tuotannossa.

  • Hallinto on kehittänyt ohjauskeinoja ja valvontaa. Päästöjä on rajoitettu säädöksillä, määräyksillä, lupajärjestelmillä, veroilla ja muilla maksuilla, sakoilla, erilaisilla tuilla ja eduilla. Hallinto ja yritykset suorittavat mittauksia, joiden avulla päästöjä seurataan.

  • Koulutuksella on keskeinen rooli ympäristötietoisuuden ja –osaamisen perustan luomisessa sekä toimintapätevyyden kehittämisessä.

  • Ympäristöjärjestöillä on edelleen tärkeä rooli ympäristötietoisuuden lisäämisessä, kuluttajavalistuksessa, valvonnassa ja kansalaisten aktivoinnissa toimintaan.

Tehtäviä tausta-aineistoineen

Alakoulu

1. Vesien puhtaus

  • Mistä omalla kotiseudullasi otetaan juomavesi? Millä tavalla juomavesi puhdistetaan? Mihin puhdistettua vettä käytetään? Mitä jätevesi sisältää? Miten se puhdistetaan? Mihin se johdetaan puhdistuksen jälkeen? Miten asukkaat voivat vaikuttaa jätevesien laatuun?

2. Luomuruoka

  • Miksi luomuruoka sisältää vähemmän ylimääräisiä kemikaaleja?
    Lähdeaineisto: Luomuruoka.fi

Yläkoulu

1. Oman kotiseudun tuotantolaitokset

  • Millaisia tuotteita oman kotiseutusi yrityksissä valmistetaan? Mistä raaka-aineista tuotteet tehdään? Mistä ja miten raaka-aineet tulevat yritykseen? Millaisia jätteitä tuotannossa syntyy ja mihin ne joutuvat? Mistä yritys saa energiaa? Millaisia päästöjä ilmaan tai veteen yrityksestä tulee? Ovatko päästöt aiheuttaneet terveysongelmia? Millainen ympäristöjärjestelmä yrityksissä on? Millaisia päästöt olivat isovanhempien ollessa koululaisia.

    Alan teollisuuteen tutustuminen: esimerkiksi internetin hakukoneeila löytyy eri aloja koskevia tietoja. Lähdeaineistoa voi kerätä esim. yrityskäynneillä ja ympäristöviranomaisten haastattelulla. Vesitutkimuksilla ja tekemällä vertailuja jätevesiputken lähellä ja kauempana voi selvittää tuotannon vaikutuksia vesistöjen tilaan. Vesien käyttö. (ympäristö.fi)

2. Luomutuotannon edut ja rajoitukset

  • Onko kotiseudullasi luomutuotantoa? Etsi perusteluja luomutuotannon vähäisempiin päästöihin ja puhtaampiin tuotteisiin. Miksi vain 6 % Suomen pelloista on luomutuotannossa? Mikä rajoittaa luomuviljelyn yleistymistä?
    Lähdeaineisto: Luomuruoka.fi

3. Oman koulun aiheuttama ympäristökuormitus

  • Kuinka paljon koulu tuottaa jätevettä? Mitä jätevesi sisältää? Missä ja miten jätevesi puhdistetaan? Miten jätevesien määrää voi vähentää?
    Tiedot kunnasta tai koulun kiinteistönhoitajalta
  • Millaisia päästöjä koulun energiankäyttö tuottaa ilmaan? Miten tuotettua sähköä koulu käyttää ja miten lämmitys toteutetaan? Miten energiaa voidaan säästää ja päästöjä vähentää?
    Tiedot kunnasta tai koulun kiinteistönhoitajalta. Tietoa päästöistä ja niiden vaikutuksista Ympäristön tila: Ilma (Ymparisto.fi)
  • Millaisia päästöjä koulumatkoista aiheutuu? Miten päästöjä voi vähentää?
    Kysely tavasta kulkea kouluun luokassa / koulussa. Hiililaskuri: CO2nnect-kampanja
  • Koulu meluhaittojen aiheuttajana: Milloin ja mistä syystä koulu voi olla meluhaitta ympäristölle? Millaisia vaikutuksia terveysvaikutuksia melulla on?
    Lähdeaineisto: Ympäristön tila: Melu ja tärinä

Lukio

1. Ympäristön tilan valvonta

  • Tutki oman kuntasi kotisivuilta, kuka valvoo ympäristön tilaa omalla paikkakunnallasi ja miten tuloksista informoidaan. Tutki kartoista tai asemakaavoista, miten yritysten ja liikenteen päästöt vaikuttavat asuinalueiden ja viheralueiden sijoittumiseen. Milloin yritys tai rakentaminen edellyttää ympäristölupaa?

2. Kansalaiset ympäristön tilan valvojina

  • Millaisia ympäristöjärjestöjä paikkakunnallasi toimii ja miten niissä otetaan kantaa ympäristön tilan ja hyvinvoinnin kehittämiseen? Onko esimerkiksi ympäristölupien hakemisen yhteydessä esiintynyt ristiriitoja ja jos on, miten niitä on ratkottu?

3. Median rooli ympäristön tilasta tiedottamisessa

  • Miten media nostaa keskusteluun ympäristöongelmia? Millaisista teemoista keskustellaan yleisönosastossa? Mikä painoarvo on paikallisilla, valtakunnallisilla jaglobaaleilla kysymyksillä? Miten kirjoittajan edustama taho tai asema vaikuttaa kannanottoihin?

4. Rooman klubin maailmanmallit

  • Ota kantaa Rooman klubin maailmanmallien ennustuksiin? Miten käyrät voidaan saada osoittamaan kestävää tulevaisuutta?
    Lähdeaineisto: Rooman Klubin Suomen yhdistys

5. Hiilineutraalit kunnat Suomessa

  • Hiilineutraalit kunnat ovat sitoutuneet toimiin, joilla päästöt vähenee muita nopeammin. Tutustu kuntien toimenpiteisiin ja mieti, miten samat prosessit voitaisiin toteuttaa Sinun kotikunnassasi.
    Lähdeaineisto: Kohti hiilineutraalia kuntaa (syke.fi)

FM Marja-Leena Loukola