Liikenteen ympäristövaikutukset

Yli puolet teollisuusmaiden ilmansaasteista aiheutuu liikenteestä. Suomessa osuus on hieman pienempi. Ihanteellinen polttoainetta käyttävä moottori tuottaisi pakokaasuina vain hiilidioksidia ja vesihöyryä, mutta todellisuudessa pakokaasut sisältävät palamattomia polttoaineosia ja palamisen sivutuotteita kuten typen oksideja. Raide- ja vesiliikenteessä syntyy ilmansaasteiden lisäksi jätevesiä.

Maailmanlaajuisesti liikenteen päästöjen pahin vaikutus on ilmastonmuutos. Suomessa liikenne tuottaa viidenneksen kasvihuonekaasuista. Lisäksi typen oksidit happamoittavat maaperää ja vesistöjä ja rehevöittävät vesistöjä. Pakokaasut sisältävät myös mm. häkää, hiilivetyjä, rikkidioksidia ja erilaisia hiukkasia. Autoliikenteen päästöt ovat erityisen haitallisia, koska ne pääsevät ilmaan hengityskorkeudella.

Ajoneuvojen päästöjä on vähennetty 1970-luvulta lähtien, mutta liikenteen lisääntyminen on hidastanut kokonaismäärien pienenemistä. Suuri edistys oli esimerkiksi lyijyttömiin polttoaineisiin siirtyminen Pohjois-Amerikassa, Australiassa ja Euroopassa 1980- luvulla. Sen aiheuttamat positiiviset muutokset ilmassa ja maaperässä ilmenivät jo kymmenessä vuodessa. Katalysaattorin lisääminen pakokaasujärjestelmään oli merkittävä edistysaskel. Sen tehtävänä on muuttaa polttoaineen palaessa syntyvää hiilidioksidia (CO2), häkää (CO), palamattomia hiilivetyjä (HC) ja typen oksideja (NOx ) vähemmän haitalliseen muotoon hiilidioksidiksi ja typeksi. Katalysaattoreista ja ajoneuvojen muusta kehittämisestä huolimatta liikenteen päästöjen osuus rikkidioksidista on 20 %, typenoksideista 61 %, häkäkaasusta 53 %, hiilivedyistä 30 % ja hiukkasista 16 %. Nämä kuormittavat ilmakehää, maaperää ja vesistöjä. Hiilidioksidipäästöt ovat suuri ongelma ja niitä ei ole saatu vähenemään. Biopolttoaineiden lisäys vähentää hiilidioksidin vapautumista fossiilista polttoaineista. Sähköautojen käyttöönoton ympäristöystävällisyys riippuu sähköntuotannon tavoista.

Pohjavesialueet ovat erityissuojelun tarpeessa. Tiesuolaus voi pilata pohjavesiä. Tiesuolauksen sijaan pohjavesialueilla voidaan käyttää liukkauden estoon hiekkaa ja alentaa nopeusrajoituksia turvallisuuden lisäämiseksi. Vaarallisten aineiden kuljetukset tulee ohjata muille reiteille, jotta pohjavesien puhtaus ei vaarannu. Vaarallisten aineiden kuljetuksista on omat erityissäädöksensä maalla, merellä ja ilmassa.

Liikennevälineiden valmistus ja niiden käytöstä poisto sekä liikenneväylien ja terminaalien rakentaminen kuluttavat energiaa ja luonnonvaroja ja vaativat paljon tilaa. Luonnonvaroista vähintään viidennes käytetään liikennevälineiden ja –väylien tuotantoon. Liikenneväylien rakentamisesta ja ylläpidosta syntyy jätettä. Romutettavia autoja kertyy Suomessa vuosittain 100 000 – 140 000. Niiden painosta kierrätetään jo 75 %.

Jopa kaksi miljoonaa suomalaista kärsii ajoittain pienhiukkasten ja muiden ilmassa leijuvien epäpuhtauksien aiheuttamista hengitysteiden oireista. Kaikkein ongelmallisimpia ihmisen terveyden kannalta ovat typen oksidit ja pienhiukkaset. Typpidioksidi vaikuttaa ärsyttävästi hengitysteihin ja lisää erityisesti lasten, vanhusten ja astmaatikkojen hengitystieoireita. Pienet hiukkaset kulkeutuvat syvälle keuhkoihin ja heikentävät niiden toimintakykyä. Hiilidioksidi on haitallinen kasvihuonekaasu, mutta se ei aiheuta terveydellistä haittaa ihmisille.

Liikenne aiheuttaa 70-90 dB:n melun. Yli 55 dB:n melutason on todettu aiheuttavan stressiä, verenpaineen nousua, väsymistä ja ärtyneisyyttä. Joka viides suomalainen kärsii liikennemelusta. Meluhaittoja yritetään vähentää kehittämällä meluttomampia tienpintoja, rengassuunnittelulla ja meluaitoja rakentamalla. Liian vähän on kiinnitetty huomiota ajotapaan, joka olisi halvin ja ympäristöystävällisin tapa vähentää meluhaittoja. Juuri kiihdytyksissä ja jarrutuksissa syntyy eniten sekä päästöjä että melua. Autoliikenne ja myös lentokenttien lähellä lentoliikenne ovat pahimpia melun lähteitä.

Suomen liikenteessä kuolee vuosittain lähes 400 ja loukkaantuu 8000 – 9000 ihmistä. Koko maailmassa liikenteessä kuolee vuosittain noin miljoona ihmistä. Tiehallinnon arvion mukaan lintuja kuolee Suomen liikenteessä vuosittain 4,3 miljoonaa, nisäkkäitä ja sammakoita kumpiakin yli miljoona ja matelijoita noin 0,2 miljoonaa. Ilman epäpuhtauksien vuoksi kuolee vuosittain 1 300 suomalaista ennenaikaisesti.

Itämerellä kulkee vuosittain jopa 60 000 rahti- ja matkustajalaivaa. Kansainväliset rahti- ja risteilyalukset voivat laskea jätevetensä kansainvälisillä vesillä mereen, vaikka satamat on velvoitettu vastaanottamaan aluksilla syntyvät jätteet. Suomesta reittiliikennettä harjoittavat varustamot ilmoittavat käsittelevänsä jätteensä satamissa. Jätevesien sisältämät ravinteet rehevöittävät meriä ja sisältävät runsaasti bakteereja ja haitallisia kemikaaleja. Öljyonnettomuudet ovat suuri uhka. Rahtilaivojen painolastivesimäärät ovat suuria ja niiden mukana leviää uusia lajeja yli luontaisten leviämisesteiden. Pienveneiden ympäristövaikutukset kohdistuvat myös sekä ilmaan että veteen.

Lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat noin 2 % ihmisen tuottamista kokonaispäästöistä ja 13 % liikenteen päästöistä. Lentoliikenteen ilmastoa lämmittävä vaikutus on prosenttiosuutta suurempi, koska päästöt tulevat noin 10 kilometrin korkeudelle. Lentoliikenteen ympäristöhaittoja ovat monet oheistoiminnot kuten polttoaineen käsittely ja kasvava saattoliikenne.

Sähköllä toimiva ja suuria matkustaja- tai tavaramääriä kuljettava raideliikenne on ekotehokkain joukkoliikenneväline.

Liikenne tarvitsee väyliä ja ajoneuvot pysäköinti-, varastointi- ja huoltotilaa sekä polttoaineen jakeluverkoston. Liikenneratkaisut kilpailevat tilasta muiden maankäyttömuotojen ja luonnon kanssa. Esimerkiksi Helsingissä liikennealueiden osuuden on arveltu olevan 25 prosenttia kaupungin maa-alueesta. Tästä suurin osa on autoliikenteen viemää tilaa. Jokainen asfaltoitu maaneliö vähentää veden imeytymistä maahan. Asfaltille satanut vesi ohjataan viemärijärjestelmiin, eikä se siten ole kasvien saatavilla.

Tehtäviä tausta-aineistoineen

Alakoulu

1. Liikenteen päästöt aiheuttavat monenlaisia ongelmia eliöille

  • Maantieliikenteen aiheuttamat päästöt leviävät ilmaan ja laskeutuvat sitten maahan ja veteen.

  • Pohdi, mitä haittaa kasveille aiheutuu pakokaasujen sisältämistä päästöistä ja liikennepölystä?

  • Miksi havupuut kärsivät ilmansaasteista enemmän kuin lehtipuut?

  • Miksi marjoja ei pidä kerätä teiden pientareilta?

  • Millaista haittaa pakokaasut aiheuttavat ihmisille?

2. Liikenneturvallisuus

  • Nykyaikainen elämäntapa sisältää monia lähtöjä ja paluita kodista. Liikenneonnettomuuksia voidaan vähentää, jos turvallisuuteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Tutustu kouluikäisille tarkoitettuun sivustoon: Lasten liikennenurkka (Liikenneturva)

  • Minkälaisiin asioihin Liikenneturva ohjaa kiinnittämään huomiota eri vuodenaikoina?

  • Ottakaa selvää, millaisia liikenneonnettomuuksia lähiseudulla on tapahtunut. Pohtikaa, miten onnettomuudet olisi voitu välttää.

  • Miten koulumatkasi vaaroja voi vähentää?

  • Miten koulupihan turvallisuutta voi lisätä?

  • Miten eläinten liikennekuolemia voisi vähentää?

Yläkoulu ja lukio

1. Liikenteen päästöt

  • Tutki ympäristöministeriön sivuilla taulukkoja: Päästöjen jakautuminen sektoreittain (Ymparisto.fi). VTT:ssä toteutetun Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiakulutuksen laskentajärjestelmä LIPASTOssa voit vertailla eri kulkuneuvojen päästöjä: Liikennevälineiden yksikköpäästöt (LIPASTO)

  • Millaisten päästöjen osalta liikenteellä on suuri merkitys?

  • Vertaile eri kulkuneuvojen päästöjä ja ehdota toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi.

  • Miten päästöjen kehitys on muuttunut vuosien 2006 ja 2008 välillä? Päästöjen kehitys (pdf)

2. Ilmansaasteiden ympäristö- ja terveysvaikutukset

  • Perehdy ilmansaasteiden ympäristö- ja terveysvaikutuksiin:
    Ilmansaasteiden terveysvaikutukset (HSY)
    Ilmansaasteiden ympäristövaikutukset (HSY)

  • Millaisia vaikutuksia typpidioksidilla on ihmisiin, kasveihin ja maaperään?

  • Millaisia vaikutuksia ilmasta kulkeutuvilla hiukkasilla on hengityselimissä?

  • Miksi hiilimonoksidi (CO) eli häkä saattaa olla ruuhka-aikana kaupungeissa ongelma?

3. Oman perheen autoilun tuottama hiilidioksidi

  • Hiilidioksidi on polttoaineen täydellisen palamisen lopputuote, jota katalysaattoritkaan eivät vähennä. Sitä syntyy jokaisesta bensiinilitrasta 2350 grammaa ja dieselöljylitrasta 2660 grammaa.

  • Laske perheesi auton ilmaan tuottama hiilidioksidi päivässä ja viikossa.

  • Mieti, missä tilanteissa auton käyttöä voi vähentää ja paljonko se vähentää hiilidioksidipäästöjä.

4. Eri matkustustapojen vertailua

  • Matkalla Suomessa – pelissä voi vertailla erilaisten kulkutapojen energian kulutusta, päästöjä, matka-aikaa ja kustannuksia. Pelissä voit kulkea 30 paikkakunnan välillä Suomessa joko henkilöautolla, junalla, linja-autolla. lentokoneella tai matkustajalaivalla: Matkalla Suomessa (Motiva)

  • Kokeile saman matkan tekoa eri kulkuneuvoilla. Millaisia eroja eri valinnat tuottavat?

  • Pohdi, mikä olisi kestävin tapa kulkea matka, kun otat huomioon ekologiset, taloudelliset ja ajankäytölliset näkökohdat.

  • Miten pitkällä matkalla lentokoneella kulkeminen tuntuu järkevältä tavalta matkustaa kun otetaan huomioon sekä ympäristön kuormitus että ihmisen hyvinvointi?

5. Vaarallisten aineiden kuljetukset

  • Maalla, merellä ja ilmassa kuljetetaan ympäristölle ja terveydelle vaarallisia aineita. Vaarallisten aineiden kuljetusta säädellään ja ohjeistetaan: Vaarallisten aineiden kuljetuksen määräykset (Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi) . Myös onnettomuustilanteisiin yritetään varautua.

  • Ota selvää, millaisia vaarallisia aineita kotiseudullasi kuljetetaan tai varastoidaan ja miten onnettomuustilanteisiin on varauduttu.

  • Seuraa, millaisia keskusteluja mediassa käydään esimerkiksi öljyonnettomuuksiin varautumisista Itämerellä.

  • WWF on perustanut vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot. Ne toimivat viranomaisten kutsusta apuna öljyvahinkojen jälkitorjunnassa sekä esimerkiksi öljyyntyneiden eläinten hoidossa. Tutustu öljyntorjuntajoukkojen toimintaan: Öljyntorjuntajoukot (WWF). Arvioi vapaaehtoisjoukkojen merkitystä, jos vakava öljyonnettomuus tapahtuu.

  • Millaisissa ympäristöonnettomuuksissa tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja miten sitä suunnitellaan?

6. Liikkuminen vaatii kulkuneuvoja ja tilaa

  • Tilastokeskuksen sivuilta löytyy suomalaisen autoilun tiivis historia: Vuosisata suomalaista autoilua (Tilastokeskus).

  • Pohdi syitä autojen lukumäärien kasvuun eri vuosikymmeninä.

  • Tee ennuste autojen lukumäärän kehityksestä 2000-luvulla ja perustele ennusteesi.

  • Jos jokainen parkkeerattu auto vie tilaa 4 neliömetriä, kuinka monta neliökilometriä henkilöautojen parkkeeraukseen tarvitaan? Vertaa tätä tulosta kotikuntasi pinta-alaan. Kotiparkin lisäksi autoille on rakennettu parkkeeraustilaa työpaikoille, kauppakeskuksiin ja harrastus- ja vapaa-ajanympäristöihin. Arvioi, millä laskemasi luku pitää kertoa, että saadaan parkkipaikkojen todellinen pinta-ala.

  • Vuoden 2000 liikennetilastollisen vuosikirjan mukaan tiehallinnon ylläpitämiä yleisiä teitä on lähes 80 000 km ja niiden keskileveys pientareineen on 7 metriä. Lisäksi on kuntien ylläpitämiä katuja ja teitä on noin 25 000 km ja yksityisiä teitä yli 90 000 km. Kevyen liikenteen väyliä on yleisten teiden yhteydessä yli 4000 km, kuntien hoitamia 9000 km. Metsäautotiet lasketaan metsäteollisuuden infrastruktuuriin kuuluviksi, mutta niitäkin on 123 000 km. Paljonko tiet vievät maa-alaa?

7. Liikenneturvallisuus

  • Liikenneturvallisuutta voi lisätä monin tavoin. Perehdy keinoihin: Liikenneturva. Kouluikäisille tarkoitetuilla sivustoilla kiinnitetään huomio eri vuodenaikoina keskeisiin asioihin: Lasten liikennenurkka (Liikenneturva)

  • Ottakaa selvää, millaisia liikenneonnettomuuksia lähiseudulla on tapahtunut. Pohtikaa, miten onnettomuudet olisi voitu välttää.

  • Miten koulumatkasi vaaroja voi vähentää?

  • Miten koulupihan turvallisuutta voi lisätä?

  • Miten eläinten liikennekuolemia voisi vähentää?

FT Sinikka Jauhiainen ja FM Marja-Leena Loukola