Maapallon vesi

Merten merkitys on suuri, sillä maapallon kaikesta perustuotannosta noin puolet tapahtuu meren ulapalla, missä kasviplankton yhteyttää auringon säteilyenergiaa kemialliseen muotoon. Kasviplanktonista lähtevät ravintoketjut ulottuvat ihmiseenkin – kala on elintärkeä osa noin miljardin ihmisen ruokavaliota ja tärkeää osa muillekin.

Merien ja järvien rannikot jokisuistoineen, koralliriuttoineen, liejurantoineen, mangrovemetsineen, marskialueineen, hiekka- ja kalliorantoineen ovat erittäin rikkaita eliökannoiltaan. Maapallon väestöstä yli 50 % asuukin alle 100 km:n levyisillä rannikkokaistaleilla. Väestön keskittyminen vesien läheisyyteen uhkaa vesien laatua ja ylikalastus rannikoiden rikkaita kalakantoja.

Suolaton, makea vesi on mantereiden eliöille elinehto. Vesitasapaino mantereilla on kuitenkin muuttumassa. Esimerkiksi maankäytön muutokset ja ilmastonmuutos ovat nopeuttaneet hydrologista kiertoa ja siten vähentäneet vesivaroja mantereilla. Maailman kasvava väestö valjastaa vesivaroja tuotannon tarpeisiin yhä enemmän. Esimerkiksi laajoilla alueilla Kiinassa ja Intiassa pohjaveden pinta laskee yli metrin vuodessa. Vesi pumpataan aina syvemmistä kaivoista ja osa kaivoista on jo ehtynyt. Viljelypinta-alaa tarvitaan lisää, joka johtaa kasteluveden lisätarpeeseen.

Veden riittävyyden turvaamiseksi monilla alueilla on ryhdytty vesirakennusprojekteihin. Tarkoituksena on ollut varmista kasteluveden saanti ja energiantuotanto ja estää tulvia. Veden siirto-operaatiolla on pyritty takaamaan kuivien alueiden vesihuoltoa. Vesiputkien vuotojen korjauksilla on päästy säästöihin. Makean veden valmistaminen merivedestä on kallista ja kuluttaa runsaasti energiaa, mutta rikkaissa maissa tätäkin tehdään. Veden käyttöä kuivina kausina on rajoitettu monissa maissa. Myös veden hinnoittelulla on pyritty kannustamaan säästöön.

Jäteveden puhdistaminen uudelleen käyttöön onnistuu korkean teknologian maissa ja monilla teollisuuden aloilla, mutta puutteellisesti puhdistettua tai puhdistamatonta jätevettä käytetään sekä kastelu- että juomavedeksi kehitysmaissa. Likainen juomavesi on monien sairauksien aiheuttaja.

Veden puute muuttaa ekosysteemejä ja lisää aavikoitumista. Pohjaveden lasku aiheuttaa alueiden vajoamista. Näin on käynyt esimerkiksi Mexico Cityn läheisyydessä ja Bangkokissa. Pitkät vedenhakumatkat kuormittavat kehitysmaiden naisten arkea ja ovat yksi syy tyttöjen koulunkäyntivaikeuksiin.

Pullotettu vesi on tarpeellista alueilla, missä hanavesi tai kannettu vesi on juomakelvotonta. Pullovettä käytetään kuitenkin useissa länsimaissa, koska "it is cool”. Hanasta tuleva vesi on vähintään yhtä puhdasta esimerkiksi Suomessa.Toisaalta pullovesi opettaa sen, että puhdas vesi ei ole ilmaista – vedestä pitää maksaa.

Taistelu niukasta ja yhä kalliimmasta vedestä synnyttää monissa maissa maansisäisiä ja valtioiden välisiä konflikteja. Myös vesiin päässeet epäpuhtaudet kulkeutuvat yli rajojen ja aiheuttavat kiistoja. Veden puute pakottaa yhä useampia jättämään kotiseutunsa ja pyrkimään pakolaisina muihin maihin.

Tehtäviä tausta-aineistoineen

Alakoulu

1. Vesi maapallolla

  • Tutki maapallon karttaa. Miksi maapalloa kutsutaan siniseksi planeetaksi?
  • Etsi valtamerille nimiä.Vertaa valtamerien pinta-alaa järvien ja jokien pinta-alaan.
  • Etsi kartalta suuria jäätikköalueita. Missä ne sijaitsevat? Mistä jäätiköiden sijainti johtuu?
  • Miksi valtamerien vettä ei voi juoda tai miksi sillä ei voi kastella viljelyksiä?

2. Veden kiertokulku

  • Pohdi, miten vesi kiertää maapallolla. Piirrä kaavio veden kiertokulusta merestä mantereelle ja takaisin mereen.
    Aineisto: Veden kiertokulku (Ymparisto.fi)
  • Mikä on veden kiertokulun voimanlähde?
  • Missä veden kiertokulun vaiheessa veteen tulee epäpuhtauksia?
  • Miksi merivesi on suolaista, mutta sadevesi ei ole?

3. Maaperä läpäisee vettä

  • Vesi valuu eri nopeudella erilaisten maalajien läpi
  • Maalajin vaikutus veden imeytymiseen (esimerkkinä pelto ymparisto.fi)
  • Miksi vesi valuu eri nopeudella eri maalajien läpi?
  • Jos maaperä ei läpäise sadevettä, mihin sadevesi päätyy?
  • Pohdi, millaisella alueella pohjavettä muodostuu eniten?

4. Ihmiset käyttävät paljon vettä

  • Pohdi, mihin ihmiset käyttävät vettä. Poimi johdantotekstistä veden käyttötarpeita. Kansainvälistä YK:n vesipäivää vietetään 22. maaliskuuta. Vesipäivällä halutaan muistuttaa siitä, että maailmassa on paljon ihmisiä, joilla ei ole puhdasta juomavettä.
  • Mihin makeaa vettä käytetään? Mitkä käyttömuodoista ovat elämän kannalta välttämättömiä?
  • Miksi vettä pitää säästää myös Suomessa? Miten veden kulutusta voidaan vähentää?
  • Pohdi, miksi köyhissä maissa käytetään likaista vettä. Mitä likainen vesi aiheuttaa käyttäjille? Miten tilannetta yritetään korjata? Keksi lisää mahdollisia keinoja taata kaikille puhdasta käyttövettä.

5. Veden merkitys kasvulle

  • Pohdi, mitä liiallinen märkyys tai kuivuus vaikuttaa satoon?
  • Miten viljelmiä suojataan liialliselta kosteudelta?
  • Miten kasvien vedensaantia yritetään turvata?

Yläkoulu

1. Veden kiertokulku

  • Piirrä kaavio veden kiertokulusta merestä mantereelle ja takaisin mereen.
  • Pohdi veden kierokulkua ja sen merkitystä mantereiden elämälle.
  • Miksi metsien hakkuut nopeuttavat veden kiertokulkua ja aiheuttavat toisaalta kuivuutta ja toisaalta tulvia?
  • Miksi sademetsien muuttaminen Eukalyptus- metsiksi tai pelloiksi lisää vesipulaa?
  • Miten aavikoituminen lisää vesipulaa?
  • Miten laajenevat kaupungit vaikuttavat veden kiertoon?
  • Miten jäätiköiden sulaminen vaikuttaa veden kiertoon?
  • Ihmiset käyttävät vettä eniten maataloudessa. Pohdi, miten pinta- ja pohjavesien käyttö kasteluun vaikuttaa veden kiertoon.

2. Vesi luonnonvarana

  • Kaikki elämä edellyttää vettä. Pohdi, miksi oletetaan jo vuonna 2025 kahden kolmasosan maapallon asukkaista kärsivän puhtaan veden puutteesta. Miten ihmisen tarpeisiin otetun veden määrää voidaan vähentää?
  • Maatalous käyttää paljon vettä. Miten ruokatottumuksia muuttamalla voidaan vaikuttaa veden riittävyyteen? Tutki MTT Sirpa Kurpan 23.9.2009 esittämän luennon diaa:
    Elinkaaren mukainen vedentarve – piilovesi (pdf)
  • Pohdi, millaisin keinoin kehitysmaiden puhtaan käyttöveden saantia voidaan parantaa.

Lukio

1. Vesi, elämän ehto

  • Maapallon väestö kasvaa ja samoin veden kulutus. Veden puute uhkaa yhä useamman elämisen mahdollisuuksia.
  • Millaisia konflikteja vesipula voi aiheuttaa ja miten ne voitaisiin estää?
    Aineisto: World Water Crisis (BBC)
  • Miten viljelykasvien valinnalla ja viljelymenetelmillä voidaan vaikuttaa vesitasapainoon?
  • Millaisia ongelmia suolan erottamiseen merivedestä liittyy?
  • Vettä käyttävä teollisuus pyrkii suljettuun kiertoon eli käyttämään puhdistetun jäteveden uudelleen. Pohdi, millaisia vaikutuksia tällä on veden kulutukseen.
  • Listaa keinoja, joilla talousveden kulutusta voidaan vähentää teollistuneissa maissa ja toisaalta kehitysmaissa. Vertaile listoja.

2. Vesirakennusprojektit

  • Vesiputkia veden siirtämiseen ja altaita veden varastoimiseen on rakennettu satoja vuosia. Miltei kaikkien suurten vesirakennusprojektien tarkoituksena on varmistaa kasteluveden saanti, energiantuotanto ja estää tulvia.
  • Etsi hakukoneella tietoja Aasian nykyisistä vesien rakennusprojekteista. Millaisia ristiriitoja vesirakennusprojektit aiheuttavat?
  • Selvitä mitä erilaisia keinoja on hyödyntää vettä energiantuotannossa. Mieti kunkin menetelmän ekologisuutta ja ekotehokkuutta.
    Aineisto: Tidal power (Wikipedia)

3. Vedet ravinnon tuottajina

  • Meret, järvet ja joet ovat olleet aina keskeisiä ihmisen ravinnon saannissa.
    Perehdy kalastukseen: Kalastus (Wikipedia)
  • Mitkä ovat tärkeimmät pyynnin kohteet merissä, Itämeressä ja sisävesillä? Mihin saalis käytetään?
  • Millaisia ongelmia liikakalastuksesta on seurannut?
  • Mikä uhkaa saaliiden määriä?
FT Sinikka Jauhiainen ja FM Marja-Leena Loukola