Vesi ja vesiensuojelu Suomessa

Suomi on järvien ja jokien maa. Lähes kymmenesosa maamme pinta-alasta on veden peitossa ja meri reunustaa rajojamme etelässä ja lännessä. Viileän ilmaston vuoksi haihtuminen on vähäistä ja käyttövettä on riittävästi. Käyttövetemme voi olla pinta- tai pohjavettä. Vesi ja vedenkäyttö ovat niin itsestään selviä asioita, että veden käyttöön liittyy myös välinpitämättömyyttä.

Käyttämämme vesi palautuu luontoon - useimmiten puhdistettuna. Teollisuuden ja yhdyskuntien jätevedet puhdistetaan, maa- ja metsätalouden päästöjä torjutaan mm. suojavyöhykkein. Puhdistuksesta ja suojatoimista huolimatta vesistöihin päätyvissä jäte- ja valuvesissä on ravinneylimääriä; erityisesti typpeä ja fosforia. Muita vesiin liittyviä uhkia aiheuttavat saastuneiden maa-alueiden valuvedet, tiesuolaus, kemikaalionnettomuudet ja ilmasta tuleva laskeuma. Vesistömme ovat matalia ja siksi herkkiä likaantumaan.

Vesistöjen happamoitumista alkoi ilmetä 1960-luvulla, kun teollisuuden ja liikenteen savukaasujen puhdistusmenetelmät eivät vielä olleet kehittyneet. Happosateiden vaikutukset olivat pahimmillaan 1970- ja 1980-luvuilla. Uudistettujen päästörajoitusten ansiosta järvien veden laatu on kohentunut ja vesieliöstö elpynyt. Tällä hetkellä huomio kiinnittyy vesistöjen rehevöitymiseen. Mm. tehostunut maa- ja metsätalous, turvetuotanto ja huonosti puhdistetut asumajätevedet aiheuttavat ravinnepäästöjä, jotka lisäävät levien ja vesikasvien määrää. Vesieläinten ja lisääntyneen biomassan hajoaminen heikentävät veden happipitoisuutta.

Ilmaston lämpenemisen myötä järvien jääpeiteaika lyhenee ja Itämeri jää aina suuremmalta osin jäättömäksi. Etelä-Suomen vähälumisilta tai lumettomilta pelloilta ja metsistä huuhtoutuu talvisateiden mukana yhä enemmän ravinteita vesistöihin.

Vaikka teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesien tehokkaan käsittelyn ansiosta pintavesien kuormitus on viimevuosina alentunut, on vesien tilassa kuitenkin edelleen ongelmia. Hajakuormitusta on vaikea hallita ja se osaltaan rehevöittää monia sisäjärviä ja Itämerta. Myös puhdistetut talousvedet ja teollisuuden jätevedet sisältävät erilaisia jäämiä ja palautuvat laadultaan heikentyneenä luonnon kiertokulkuun. Vesistöjen ja kosteikkojen kunnosta huolehtiminen, likaantuneiden vesien kunnostus ja hoito ovat keskeisiä ympäristönsuojelun osa-alueita Suomessa.

Maakerrosten läpi suodattuvaan pohjaveteen liukenee maaperässä olevia aineita. Suodattumisnopeus riippuu maa-aineksen partikkelikoosta. Nopeimmin vesi kulkee soran läpi ja hitaimmin savikerroksen läpi. Pohjavesiongelmia ilmenee alueilla, jossa maaperä on saastunut. Vanhojen saha-alueiden kloorifenolit ja huonosti perustetut kaatopaikat ovat uhkana pohjavedelle. Myös teiden suolaus vaarantaa pohjaveden laatua. Lisäksi esimerkiksi huoltoasemat, maanalaiset öljysäiliöt, maa-ainestenotto, jätevesien käsittely ja viemärit ovat pilanneet pohjavesiä. Pohjavesien suojelun tavoitteena on säilyttää luonnontilaiset pohjavedet entisellään ja parantaa ihmisen toiminnan vuoksi huonontuneen pohjaveden laatua. On huomattavasti helpompaa estää pohjaveden likaantuminen kuin puhdistaa pohjavesi!

Tehtäviä tausta-aineistoineen

Alakoulu

1. Tutkimme vesiä

  • Perehdy oman kotiseudun vesistöihin ja veden tilaan.
  • Tutki kartasta oman kotiseutusi vesistöjä. Mistä vesi virtaa kotiseutusi järviin ja mihin vesistöön ne kuuluvat? Missä vedet laskevat mereen?
  • Tutki, miten rantoja käytetään kotiseudullasi. Ulottuuko asutus, pellot tai teollisuus rannalle asti ja onko luonnontilaisia tai virkistyskäyttöön tarkoitettuja rantoja paljon? Millaisessa kunnossa yleiset rannat ovat?
  • Onko kotijärvesi tai jokesi vesi kirkas vai rehevöitynyt? Mitkä lajit kertovat veden tilasta? Millaisia leviä järvessä on eri vuodenaikoina? Tutki veden tilaa, ohjeet esim.
    Veden laatu - veden fysikaalis-kemiallinen tila (pdf, vhvsy.fi)
  • Mistä ravinteita tai haitallisia aineita voi tulla vesistöön? Miten valumia on yritetty estää?

2. Talousvesi: Mistä se tulee ja minne se menee?

  • Pohdi, mihin kotona ja koulussa kuluu vettä päivittäin. Tee luettelo veden käyttötavoista ja mieti, mihin vettä kuluu eniten.
  • Ota selvää, mistä vesi tulee kotiisi ja kouluusi.
  • Miksi kaivovettä voi juoda puhdistamattomana?
  • Missä oman kotiseutusi jätevedet puhdistetaan ja mihin puhdistetut jätevedet päätyvät.
  • Miksi on tärkeää käyttää ympäristöystävällisiä pesuaineita ja välttää myrkyllisten aineiden joutumista viemäriin?
  • Ota selvää, paljonko perheesi vesilasku on kuukaudessa. Miksi veden säästeliäs käyttö säästää rahan ohella myös ympäristöä?

Yläkoulu

1. Tutkimme vesistöjä

  • Perehdy oman kotiseudun vesistöihin ja veden tilaan.
  • Tutki kartasta oman kotiseutusi vesistöjä. Mistä vesi virtaa kotiseutusi järviin ja mihin vesistöön ne kuuluvat? Missä vedet laskevat mereen?
  • Tutki kartasta maankäyttöä ranta-alueilla. Onko vesistön varrella asutuskeskuksia ja laivaliikennettä? Millaista maataloutta rantojen läheisyydessä harjoitetaan? Onko rannoilla teollisuutta tai voimaloita patoineen?
  • Tutki, miten rantoja käytetään kotiseudullasi. Ulottuuko asutus, pellot tai teollisuus rannalle asti ja onko luonnontilaisia tai virkistyskäyttöön tarkoitettuja rantoja paljon?
  • Ota selvää, miten valumia pelloilta vesiin on yritetty estää. Miten asutuksen ja teollisuuden jätevedet puhdistetaan? Millaisessa käytössä alueen suot ovat? Millaisessa kunnossa yleiset rannat ovat?
  • Tutki veden tilaa, ohjeet esim.
    Veden laatu - veden fysikaalis-kemiallinen tila (pdf, vhvsy.fi)

    Onko kotijärvesi tai jokesi vesi kirkas vai rehevöitynyt? Mitkä lajit kertovat veden tilasta? Millaisia leviä järvessä on eri vuodenaikoina?
  • Mitä voit sanoa oman kotijärvesi tilasta? Etsi internetistä tietoa kotijärvesi veden laadusta
  • Lue kalastuksesta ja kalansaaliista Suomessa:
    Suomen kalavedet (Ruokatieto)
    Kalasaaliit (Ruokatieto)

    Millaisia kalasaaliita omalla kotiseudullasi vesistä saadaan?

2. Roolipeli vesiensuojelusta

  • Perehtykää roolipelin ohjeistukseen:
    Roolipeli vesiensuojelusta (pdf, toptehtavat.fi)

    Toteuttakaa se valitsemienne roolihenkilöjen näkemyksiä edustaen.
  • Onko roolihenkilöjen mahdollista löytää yhteisiä etuja vesien suojelun tehostamisessa?

3. Talousvesi: Mistä se tulee ja minne se menee?

  • Pohdi, mihin kotona ja koulussa kuluu vettä päivittäin. Tee luettelo veden käyttötavoista ja mieti, mihin vettä kuluu eniten.
  • Ota selvää, mistä vesi tulee kotiisi ja kouluusi. Onko se pohjavettä vai pintavettä?
  • Missä oman kotiseutusi jätevedet puhdistetaan ja mihin puhdistetut jätevedet päätyvät. Etsi tietoja oman kuntasi kotisivuilta.
  • Miksi on tärkeää käyttää ympäristöystävällisiä pesuaineita ja välttää myrkyllisten aineiden joutumista viemäriin?
  • Myös Suomen vesihuollossa sattuu onnettomuuksia, joiden yhteydessä vesijohtovesi tulee juomakelvottomaksi. Vuonna 2007 Nokialla oli paha vesiongelma. Mitä tapahtui ja kuinka siitä selvittiin?
    Aineisto: Nokian vesiongelma johtaa selvityksiin koko maassa (YLE Uutiset)

4. Veden säästö

  • Suomalainen kuluttaa keskimäärin 155 l vettä vuorokaudessa. Tavoitesuositus on 130 l vuorokaudessa. Veden puhdistus ja lämmitys kuluttavat runsaasti energiaa.
  • Ota selvää, paljonko perheesi vesilasku on kuukaudessa. Miksi veden säästeliäs käyttö säästää rahan ohella myös ympäristöä?
  • Kodeissa jopa 30 prosenttia vuotuisesta lämmitysenergian kulutuksesta menee käyttöveden lämmitykseen. Perehdy veden säästömahdollisuuksiin:
    Näin säästät energiaa - Vesi (Motiva)
  • Tehkää lista toimenpiteistä ja toimintatapojen muutoksista, joilla veden käyttö vähenee kotona ja koulussa. Pohtikaa, miten kaikki saadaan sitoutumaan veden säästöön. Suunnitelkaa ja toteuttakaa kampanja veden säästön merkityksen ymmärtämisen lisäämiseksi.
  • Monet hotellit pyrkivät sitouttamaan asiakkaansa veden säästöön. Ota selvää, miten se tapahtuu.
  • Vuotavat putket ja tippuvat hanat ovat maailmanlaajuinen ongelma. Laita hana tippumaan ja kerää vesi talteen. Tee päätelmiä, paljonko tippuva vesihana tuhlaa vettä päivässä ja viikossa.
  • Ennen pesukoneeseen laittoa lautaset on huuhdeltava, jos niihin on jäänyt ja kuivunut ruokaa. Syömällä lautasella olevan ruuan mahdollisimman tarkasti voi välttää huuhtelutarpeen. Ota selvää, pitääkö koulusi keittiössä huuhdella lautaset. Suunnitelkaa ohjeistus huuhtelutarpeen poistamiseksi ruokalan käyttäjille.

Lukio

1. Vesistöjen tila Suomessa

  • Tutki Suomen vesistöjen tilaa alueittain. Missä on eniten erinomaisessa tai hyvässä kunnossa olevia vesiä? Missä on huonoin tilanne? Vertaa järvien, jokien ja meren tilannetta. Etsi syitä vedenlaadulle eri alueilla.
  • Valitse jokin järvi ja määritä sen valuma-alue. Tutki valuma-alueen maankäyttöä ja etsi tekijöitä, jotka selittävät veden laatua.
  • Miksi vesiä säännöstellään ja mitä haittaa säännöstely voi aiheuttaa?
    Aineisto: Vesistöjen säännöstely (Ymparisto.fi)
  • Mihin vesiensuojelussa aiotaan panostaa lähivuosina? Tutustu vesiensuojelun keskeisiin osa-alueisiin ja Valtioneuvoston periaatepäätökseen vesien suojelun suuntaviivoista vuoteen 2015:
    Vesiensuojelu (Ymparisto.fi).

2. Pohjavesien suojelu

  • Maalajien paksuus ja kyky suodattaa haitallisia aineita vaihtelee.
  • Millaisilla alueilla pohjavesien pilaantumisvaara on suuri?
  • Etsi hakukoneella maantiesuolaukseen liittyviä kannanottoja. Missä tiesuolausta on vähennetty eniten?

3. Jätevesien ja puhdistusprosessissa erotettujen ainesten käyttö

  • Uusia innovaatioita jätevesien hyödyntämiseksi tehdään ympäri maailmaa. Teollisuus pyrkii kehittämään suljettuja kiertoja. Puhdistettua jätevettä ja siitä erotettuja aineksia voidaan käyttää uudelleen. Jäteveden lämpöenergiaa voidaan hyödyntää, biomassaa voidaan kompostoida ja käyttää maanparannusaineena tai siitä voidaan tehdä biokaasua.
  • Seuraa jätevesien hyödyntämisen kehittymistä ja etsi hakukoneella tarkempaa tietoa erilaisista käyttötavoista.
  • Minkälaisia ongelmia jätevesien hyödyntämiseen liittyy ja miten niitä yritetään ratkaista?
  • Etsi oman kuntasi kotisivuilta tietoa jätevesien käyttötavoista omassa kunnassasi.
FT Sinikka Jauhiainen ja FM Marja-Leena Loukola