Vesijalanjälki

Vesijalanjälki tarkoittaa sitä, kuinka paljon henkilö tai valtio kuluttaa vesivaroja kaikkien kuluttamiensa hyödykkeiden myötä (vettä/kuluttaja/vuosi). Kulutettuihin vesivaroihin lasketaan juoma- ja talousveden lisäksi kaikki vesi, joka on tarvittu esimerkiksi porkkanan kasvatukseen tai vehnän viljelyyn, sekä teollisuuden prosesseissa tuotteiden, kuten maksalaatikon tai auton valmistukseen.

Suomalaisten keskimääräinen vesijalanjälki on 1 727 m³ vettä/henkilö/vuosi. Maailmanlaajuinen keskiarvo on 1 243 m³ vettä/henkilö/vuosi. Kiinalaisten vesijalanjälki 702 m³ vettä/henkilö/vuosi on maailman pienimpiä, yhdysvaltalaisten 2 483 m³/henkilö/vuosi maailman suurin. Suomalaisen vesijalanjäljestä 41 prosenttia muodostuu ulkomailla.

Piilovesi eli virtuaalivesi on tuotteen kasvatuksen, tuotannon ja jalostuksen aikana kulutettu kokonaisvesimäärä. Saman tuotteen tuottamiseen kuluva vesimäärä voi vaihdella riippuen siitä, millaisissa maantieteellisissä olosuhteissa tai millaisella tuotantotekniikalla tuote on valmistettu. Yhden omenakilon tuottamiseen kuluu keskimäärin 700 l vettä ja yhden sianlihakilon tuottamiseen 4800 litraa vettä.

Tehtäviä tausta-aineistoineen

Alakoulu

1. Vesijalanjälki

  • Mistä oma vesijalanjälkesi muodostuu?
  • Vertaa talousveden osuutta käyttämiesi tuotteiden piiloveden määrään.
  • Osa ruuasta ja kulutustavaroista on tuotu ulkomailta ja niiden tuottamiseen tarvittu vesi on siis otettu heidän vesivaroistaan. Pohdi, miten voit säästää kuivuudesta kärsivien maiden vesivaroja.

Yläkoulu ja lukio

1. Vesijalanjälki

  • Mistä oma vesijalanjälkesi muodostuu?
  • Vertaa talousveden osuutta käyttämiesi tuotteiden piiloveden määrään.
  • Osa ruuasta ja kulutustavaroista on tuotu ulkomailta ja niiden tuottamiseen tarvittu vesi on siis otettu heidän vesivaroistaan. Pohdi, miten voit säästää kuivuudesta kärsivien maiden vesivaroja.
  • Mieti, miten ruoka- ja juomatottumuksia muuttamalla voi säästää vettä. Tutki eri tuotteisiin kuluvia keskimääräisiä vesimääriä (edu.fi pdf)

2. Pulloveden käyttö kasvaa

  • Pulloveden markkinat kasvavat kohisten myös niissä maissa, joissa hanavesi on juomakelpoista.
  • Suomen luonnonsuojeluliitto valitsi vuonna 2002 ulkomailta tuodun pulloveden vuoden turhakkeeksi. Mitkä ovat valinnan keskeiset perusteet? Tutustu perusteluihin:
    Ulkomainen pullovesi on vuoden turhake (Suomen Luonto)
  • Miksi pulloveden käyttö ei ole ekologisesti kestävää maissa, jossa hanavesi on juomakelpoista?
  • Etsi hakukoneella näkemyksiä juomaveden kuljetukseen liittyvistä haasteista.

3. Juomien piilovesi

  • Virvoitusjuomien käyttö kasvaa voimakkaasti. Virvoitusjuomien, oluiden ja viinien valmistukseen kuluu paljon vettä.
    Esimerkkituotteiden piilovesimääriä (vesijalanjalki.org). Vielä lisää juomien tuottamiseen tarvittavasta vesimäärästä: kupillinen teetä 35 litraa, lasillinen omenamehua 190 litraa.
  • Pohdi, mistä suuret erot johtuvat.
  • Pohdi, paljonko vettä säästyy, jos kaveripiirisi päättääkin sammuttaa janonsa piknikillä hanavedellä täytetystä pullosta.

4. Elintarvikkeiden vesimerkki

  • Raisio on maailman ensimmäinen elintarvikeyritys, joka on merkinnyt pakkaukseen tuotteen kokonaisvedenkulutuksen.
  • Tutustu elintarvikkeiden vesimerkkiin:
    H2O-merkki (Raisio)
  • Pohdi merkin merkitystä kuluttajalle.
  • Tee ennuste merkin yleistymisvauhdista.
FT Sinikka Jauhiainen ja FM Marja-Leena Loukola