Vastuullinen kulutus

Vastuullinen kuluttaja hankkii sellaisia tavaroita ja palveluja, joihin on käytetty mahdollisimman vähän raaka-aineita ja haitallisia aineita ja jotka kestävät mahdollisimman pitkään. Hankitaan vain tarpeellista ja jätetään tuleville sukupolville luonnonvaroja heidän tarpeidensa tyydyttämiseen.

Perustarpeiden tyydytys on jokaisen ihmisen oikeus. Mikä oikeasti onkaan perustarve? Onko eri yksilöillä erilaiset perustarpeet? Kuinka paljon mainokset ja markkinointi tekevät meille ”perustarpeita”?

Ostopäätökset ovat keskeinen tapa vaikuttaa tulevaisuuteen. Jos mahdollisimman moni valitsee ympäristöystävällisiä tuotteita, käyttää niitä pitkään ja ohjaa lopulta jätteeksi muodostumassa olevan uudelleen käyttöön tai uusioraaka-aineeksi, materiaalivirrat vähenevät ja kestävät tuotteet valtaavat markkinat. Ympäristöystävällisten tuotteiden valinta ei aina ole helppoa, mutta ostopäätösten helpottamiseksi on tuotteissa merkintöjä. Tuotteen kestävyys ja korjattavuus sekä varaosien saatavuus ovat tärkeitä valintaperusteita.

Kuluttamisessa on usein kyse myös identiteetin ilmaisemisesta ja tiettyyn yhteisöön leimautumisesta. Identiteettiä tuetaan hankkimalla tietynmallisia tai tietynmerkkisiä tuotteita. Kulutusvalinnoilla voidaan kiinnittyä johonkin statusryhmään tai makukulttuuriin. Myös ostamiskulttuuri erottelee ihmisiä. Jotkut vahvistavat omaa identiteettiään ja aatteellista sitoutumistaan juuri niukalla ostamiskulttuurillaan. Jotkut hankkivat mielihyvää shoppaillen ja heräteostoja tehden.

Ympäristömerkkien tarkoitus on auttaa ostotilanteissa valitsemaan ympäristöystävällisiä tuotteita. Käytössä on useita erilaisia ympäristömerkkejä. Osa merkeistä on virallisia, osa ilmaisee esimerkiksi tapaa tuottaa tuotteita. Perusajatuksena on, että kussakin tuoteryhmässä vain ympäristön kannalta parhaat tuotteet saavat ympäristömerkin käyttöoikeuden.

Virallisia ympäristömerkkejä

  • Pohjoismainen ympäristömerkki, Joutsenmerkki
  • Euroopan ympäristömerkki, Kukkamerkki
  • Energiamerkki

Joutsenmerkki antaa luotettavaa tietoa hyödykkeen ympäristövaikutuksista. Tuotteen elinkaaren eri vaiheiden ympäristövaikutukset on arvioitu asiantuntijaryhmän laatimien kriteereiden pohjalta. Merkin saanut tuote rasittaa ympäristöä muita vastaavia tuotteita vähemmän koko tuotteen elinkaaren aikana. Merkin myöntämiskriteerit uusitaan kolmen vuoden välein ja tuotteiden on kehityttävä vastaamaan uusia kriteereitä.

Euroopan ympäristömerkki perustuu myös tuotteen koko elinkaaren aikana aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin. Vaatimustaso on asetettu niin, että 5 – 40 prosenttia tuoteryhmän tuotteista voi saada merkin käyttöoikeuden.

Energiamerkki kertoo laitteen energiankulutuksen ja suorituskyvyn. Se on nykyään pakollinen monissa kodin koneissa. Merkinnän tavoitteena on ohjata kultusta vähemmän energiaa kuluttaviin laitteisiin. Suomen energiatehokkuuslakia ollaan muuttamassa EU:n energiamerkintädirektiivin pohjalta ja se laajentaa energiamerkintöjä uusiin tuoteryhmiin.

Muita ympäristömerkkejä mm.

  • Luomumerkit
  • Norppaenergia-merkki
  • Reilun kaupan merkki

Suomalaisten viranomaisten Luomu-valvonnasta kertova ns. aurinkomerkki ilmaisee, että elintarvike on tuotettu luomuehtojen mukaan ja että se on valmistettu, pakattu tai etiketöity Suomessa. EU:n luomumerkki eli tähkämerkki on tarkoitettu koko EU:n alueelle. Tuotteen ainesten, jalostuksen ja pakkauksen pitää läpäistä jonkun EU- maan luomuvalvonta. Merkki edellyttää, että 95 prosenttia maatalousperäisestä raaka-aineesta on EU:n alueella tuotettu. Biodynaamisen tuotteen Demer - tuotemerkki on ainoa kansainvälisesti yhtenäiset laatunormit täyttävä tarkastusmerkki.

Suomen luonnonsuojeluliiton Norppaenergia-merkki kertoo, että kuluttajan ostama sähkö on tuotettu tavalla, joka täyttää Suomen luonnonsuojeluliiton asettamat ympäristövaatimukset. Reilun kaupan merkin tavoitteena on parantaa tuottajien sosiaalisia ja taloudellisia oloja ja sitä kautta vaikuttaa ympäristöön ja mahdollisuuksiin toteuttaa kestävää kehitystä.

Tuotteissa voi olla myös muita ympäristömerkkejä, jotka viittaavat tuotteen ja sitä valmistavan yrityksen vihreisiin arvoihin. Muut merkit eivät takaa kuitenkaan yhtä kokonaisvaltaista ja riippumatonta lähestymistapaa tuotteiden ympäristövaikutuksiin kuin viralliset ympäristömerkit. Niitä kuitenkin käytetään, koska niiden uskotaan tuovat tuotteille kilpailuetua ja mainosarvoa.

Sertifikaatti on laatuarvioinnin jälkeen annettu todistus siitä, että yrityksen tai yhteisön toiminta on ollut ohjelmien ja kriteerien vaatimusten mukaista. Ympäristösertifikaatti myönnetään toiminnasta, jossa ympäristöasiat otetaan huomioon kaikessa yrityksen toiminnassa. Ympäristösertifikaatin voi yhtälailla saada betonifirma kuin oppilaitoskin. Yleisimpiä ympäristösertifikaatteja tai ympäristöasioiden hallinnasta kertovia merkkejä ovat

  • ISO 14001
  • EMAS
  • Green Office –merkki
  • Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi
  • Vihreä lippu.

Kansainvälinen standardisoimisjärjestö ISO (International Organization for Standardization) on laatinut laatustandardeja, joihin liittyy kriteereitä menettelytavoista ja auditointi. ISO 14001 on kansainvälinen ympäristöjärjestelmä. EMAS(the Eco-Management and Audit Scheme) on yksityisen sektorin ja julkishallinnon organisaatioille tarkoitettu ympäristöjärjestelmä. EMAS-tunnukselliset organisaatiot sitoutuvat noudattamaan ympäristölainsäädäntöä, ottamaan huomioon ympäristönsuojelulliset näkökohdat ja raportoimaan ympäristötoimistaan. Ulkopuolinen auditoija todentaa järjestelmän toimivuuden. Green Office on toimistoille tarkoitettu käytännönläheinen ympäristöohjelma, jonka tavoitteena on kasvihuonepäästöjen vähentäminen ja toimiston ekologisen jalanjäljen pienentäminen. WWF myöntää Green Office- ohjelman kriteerit täyttäville toimistoille Green Office –merkin.

Oppilaitoksille on suunniteltu kaksi omaa kestävän kehityksen järjestelmää ja niihin liittyvää tunnusta. Järjestelmissä kiinnitetään huomiota opetukseen, arkikäytäntöjen muuttamiseen kestäviksi ja ympäristöasioiden organisointiin yhteisössä. Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran Vihreä lippu ohjelmaan osallistuminen ja kriteerien täyttäminen tuottaa Vihreä-lippu tunnuksen ja Okka-säätiön laatimien kriteereiden täyttäminen ja auditointi kestävän kehityksen sertifikaatin. Tavoitteena on, että 15 prosenttia Suomen oppilaitoksista on saanut ulkoisen tunnuksen tai sertifikaatin kestävän kehityksen toiminnastaan vuoteen 2014 mennessä.

Tehtäviä tausta-aineistoineen

Alakoulu

1. Omien tavaroiden tarpeellisuuden arviointi

  • Vuosien mittaan kotiin kertyy kaikenlaisia tavaroita. Tutki omia tavaroitasi ja arvioi niiden tarpeellisuutta.

  • Millä tavaroilla on ollut paljon käyttöä? Miksi ne ovat olleet pitkään tarpeellisia?

  • Mitkä tavat ovat turhia? Miksi ne on kuitenkin ostettu? Paljonko rahaa olisi säästynyt, jos turhat ostot olisi jäänyt tekemättä? Kuka voisi käyttää itsellesi tarpeetonta?

  • Miten voisi jatkossa sitoutua hankkimaan vain todella tarpeellista?

2. Ympäristöystävällisyyden arviointia

  • Kaupassa ei ole aina helppo tietää, mikä tuote on ympäristöystävällisin. Vinkkejä valintoihin: (Kuluttaja.fi).

  • Tutki, millaisia ympäristöystävällisyydestä ja kierrätettävyydestä kertovia merkintöjä eri tuotteissa on.

  • Seuraa tuotteiden mainontaa. Onko ympäristöystävällisyys esillä mainonnassa?

  • Millainen painoarvo ympäristöystävällisyydellä on koulun hankinnoissa?

  • Keskustelkaa perheessä, miten ympäristöystävällisyyttä voisi lisätä arjen ostoksissa.

Yläkoulu ja lukio

1. Omien kulutustapojen arviointia

  • Arvioi omaa kulutustyyliäsi. Millainen kuluttaja olet?

  • Ostatko vain tarpeellista? Miten perustelet tarpeellisuuden?

  • Ovatko käyttötavarasi ja vaatteesi kestäviä, monikäyttöisiä, uusia, kierrätettyjä, korjattavia, harvoin tarvittavia...?

  • Ostatko tuotteita, jotka ovat tärkeitä ryhmään kuulumisen kannalta?

  • Teetkö heräteostoja kaupoissa vai kierteletkö kirpputoreilla?

  • Miten hankit tarvittavat rahat? Ylittävätkö ostosi käytettävissä olevat varasi?

  • Millaisia hankintoja tarvitset hyvinvointisi turvaamiseksi?

  • Mihin vaatteesi ja käyttötavarasi päätyy, kun niitä ei enää voi käyttää?

  • Miten arvioit itseäsi kuluttajana? Mikä painoarvo valintatilanteissa on hinnalla, ekologisuudella, eettisillä arvoilla? Löytyykö tuotteita, joissa nämä kaikki ovat kohdallaan?

  • Luonnonvarojen säästö on vastuunottoa kestävästä tulevaisuudesta. Missä kulutuksesi määrää voi vähentää?

  • Mitä immateriaalinen kulutus omalla kohdallasi voisi olla?

  • Miten kestävämpi kulutus vaikuttaisi hyvinvointiisi?

2. Harrastuksiin liittyvä kuluttaminen

  • Tee taulukko vapaa-aikasi käytöstä. Kuinka monta tuntia vapaa-ajastasi kuluu viikossa

    a) tietokoneen ääressä
    b) kuvataiteen parissa
    c) musiikin kuuntelussa tai soittamisessa/laulamisessa
    d) liikuntaharrastuksissa (mikä laji?)
    e) kirjastossa jne.

  • Arvioi vapaa-aikasi ympäristöystävällisyys

  • Mikä harrastuksistasi kuluttaa eniten luonnonvaroja?

  • Mitä muuttamalla luonnonvarojen kulutus pienenee?

  • Mikä vapaa-ajan viettotapa on ympäristöystävällisintä? Miksi?

3. Ympäristöystävällisyyden arviointia

  • Kaupassa ei ole aina helppo tietää, mikä tuote on ympäristöystävällisin. Vinkkejä valintoihin (Kuluttaja.fi).

  • Tutki, millaisia ympäristöystävällisyydestä ja kierrätettävyydestä kertovia merkintöjä eri tuotteissa on.

  • Seuraa tuotteiden mainontaa. Onko ympäristöystävällisyys esillä mainonnassa?

  • Millainen painoarvo ympäristöystävällisyydellä on koulun hankinnoissa?

  • Keskustelkaa perheessä, miten ympäristöystävällisyyttä voisi lisätä arjen ostoksissa ja toimintatavoissa.

4. Ympäristömerkit ja sertifikaatit

  • Tutustu erilaisiin ympäristömerkkeihin sekä ympäristönäkökohdat huomioon ottavien yritysten ja koulujen tunnuksiin: Tunnistetaan ympäristömerkit (Vihreä polku), Ympäristömerkit (Helsingin kaupunki), EMAS-järjestelmä (Ymparisto.fi), Green Office (WWF), Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi ja Vihreä lippu.

  • Tutki, mistä tavaroista, pakkauksista tai esitteistä voit löytää ympäristömerkkejä tai missä palvelupisteissä on merkintöjä ympäristöystävällisestä toiminnasta.

  • Miten merkinnät vaikuttavat ostopäätöksiisi?

  • Onko koulussasi tai oman kuntasi muissa kouluissa Vihreä lippu –tunnus tai kestävän kehityksen sertifikaatti? Miten tunnuksen saaneet koulut eroavat muista?

  • Miten ympäristömerkkien ja sertifikaattien merkitystä voitaisiin korostaa niin, että ne vaikuttaisivat enemmän kulutuspäätöksiä tehtäessä?

  • Lue hiilijalanjälkimerkkiä koskevista kaavailuista: Hiilijalanjälkimerkkiä kaavaillaan opastamaan kuluttajaan ilmastotekoihin (pdf, Edu.fi). Millaisia ongelmia merkin käyttöön ottoon liittyy?

5. Eettisyys tuotannossa ja kulutuksessa

  • Tutustu eettisestä kulutuksesta kertoviin sivuihin: Eettinen kuluttaminen (Maailmantalous.net), Globaali-ikkuna: Talous (Opetushallitus) ja Vastuullinen kuluttaminen (Suomen kuluttajaliitto ry).

  • Mistä tuotteista voit löytää eettisestä tuotantotavasta kertovia merkintöjä?

  • Mistä saa parhaiten tietoa oloista, joissa tuotteet on valmistettu?

  • Miten tuotannon eettisyys tulisi näkyä tuotteissa, jotta valinta olisi helpompaa?

  • Pelaa Reilut reitit – nettipeliä (Reilun kaupan puolesta ry). Mitä reilun kaupan tuotteita lähikaupassasi on? Miten kysyttyjä ne ovat?

6. Kulutusvalintojen erilaisia vaikutuksia

7. Kulutuskäyttäytyminen Suomessa vuonna 2025

  • Pohdi, millaiseen elämäntapaan suomalaisten tulisi oppia vuoteen 2025 mennessä.

  • Mitä syödään?

  • Millaisia tavaroita hankitaan?

  • Miten asutaan?

  • Miten liikutaan?

  • Miten vietetään vapaa-aikaa?

  • Miten muutoksia on saatu aikaan?

  • Onko hyvinvointikäsite muuttunut?

FT Sinikka Jauhiainen ja FM Marja-Leena Loukola