Etelä-Suomen lääni: Helsinki 8.2.2005

 1) Haasteita aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattamiselle

-käsitteiden purku: Mitä on yrittäjyys? teknologia? Sopivatko ne koulujen teemoiksi? Mitä tarkoittavat termit: ”koulukulttuuri", ”toimintakulttuuri”?
-asiat tyssäävät usein rahoitukseen varsinkin yläasteella - lukiossa enemmän mahdollisuuksia rahan keruuseen
-Onko opettajilla aikaa ja riittävästi aktiivisuutta miettiä asioita?
-Miten päästään liikkeelle ainerajat leikkaavien projektien toteuttamiseksi?

Esimerkiksi:

  •  yhteistyön onnistuminen eri oppiaineiden kesken vaatii koulutusta!
  •  ideointi keväällä, syksyllä jako ryhmiin (vapaaehtoisuus)
  •  vastuuhenkilöiden ja aikataulun määrittäminen
  •  kun yhteistoimintamalli on syntynyt, se vetää mukanaan
  •  rehtorilla tässäkin avainrooli
  •  kerhomäärärahojakin voi käyttää
  •  ensin pohdittava yhdessä, mikä on tärkeintä; sen jälkeen toteutus
  •  kaikkien sitoutuminen yhdessä sovittuihin tavoitteisiin
     

Pienempiäkin askeleita voi ottaa:
-vaikuttamisaiheisen näytelmän suunnittelu ja toteutus esim. mediakurssilla tai uutislähetys tms.
-jutut paikallislehtiin tai koulun lehteen
-chat nuorten ja kaupungin- tai kunnanvaltuutettujen välillä
-teemapäivä: kansalaisjärjestöjen vierailut ja erilaiset työpajat
-oppilaskunnan järjestämä radio ja toiveradiot
-halipäivä

2) Ehdotuksia toiminnan syventämiseksi

-vanhemmille ja opettajille tulisi tiedottaa työn tärkeydestä
-lukiossa tulisi hyödyntää enemmän soveltavia ja integroituja kursseja
-oppilaskunnasta rekisteröity yhdistys?
-oppilaskunnan edustaja opettajankokouksiin
-virtuaalikouluhanke: oppilaat paikallisina vaikuttajina
-”juniorivaikuttamo” -nettisivujen suunnittelu ja toteutus esim. yhteistyössä järjestöjen kanssa

Ala-asteella
-kummioppilaiden ja luokkatoimikuntien aseman vahvistaminen
-ystävänpäivän yms. teemojen juhlinta
-tutustuminen ja osallistuminen projekteihin - esim. Hesan nuorten ääni

3) Oppilaskuntatoiminnasta

Oppilaskunta-aktiivien näkökulmasta tilanne näyttää tältä:
toimivat hyvin
-kahvio/kioski
-virkistystoimintaa paljon
-järjestyssääntöihin vaikuttaminen

toimivat huonosti
-vaalijärjestelyt ontuvat
-asioihin vaikuttaminen
-suurinta osaa ei kiinnosta osallistua toimintaan
-hallitusta ei arvosteta ja sen tekoja ja päätöksiä moititaan
-ei tiedetä, ketkä ovat järjestettyjen juttujen takana
-opettajien kanssa välit paremmiksi: toiveena se, että he ymmärtäisivät paremmin miksi oppilaskunnan hallitus on olemassa, eivät tyrmäisi ja hyväksyisivät paremmin harvat poissaolot tunneilta

4) Parannusehdotuksia

Miten oppilaat/opiskelijat saadaan mukaan toimintaan?
-vaalit
-jokaisen ryhmän/luokan edustus
-yhteiset tapahtumat
-positiiviset esimerkit
-tutortoiminta osaksi oppilaskunnan toimintaa
-toiminnasta kurssimerkintä: oppilaskunnan hallitus ehdottaa, ohjaava opettaja ja rehtori hyväksyy

Oppilaskunnan ohjaava opettaja
-tehtävänä perussääntöjen laatiminen ja toiminnan auttaminen alkuun
-vastuu toiminnasta oppilaskunnalla, opettajalla tukihenkilön ja aikuisen rooli
-työpari motivoi ja helpottaa työntekoa

Tapaamiset
-epävirallisia tapaamisia kerran viikossa, jolloin muilla oppilailla/opiskelijoilla mahdollisuus tavata oppilaskunnan ja hallituksen jäseniä
-hallituksen virallinen kokous kerran kuukaudessa

Yhteistyötä eri tahojen kanssa
-lukion ja yläasteen yhteistyö
-lukion/yläasteen ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö

Tiedottaminen
-taulu, jossa valokuvat hallituksen jäsenistä
-hallituksen kokouksen pöytäkirjat julkisia ja esillä näkyvällä paikalla

Materiaalit on koottu Kansalaiskasvatuksen teemavuoden 2005 yhteydessä