Järjestötoiminta

Järjestöt ovat merkittävä yhteistyökumppani kouluille aktiiviseen ja osallistuvaan kansalaisuuteen kasvattamisessa. Lisäksi yhteistyö järjestöjen kanssa on yksi olennainen osa-alue, kun kouluissa on tarkoitus kehittää yhteistyötä muun yhteiskunnan kanssa.

Lue lisää joulukuun kuukausiteemasta Itsenäisyys ja demokratia

Koulujen ja järjestöjen yhteistyö

Mikä on vapaaehtoistyön merkitys? Mitä se voi tarjota yksilölle? - entä yhteisölle?

Järjestöt ovat merkittävä koulun ulkopuolinen toiminnan, osallistumisen ja aktiivisuuden konteksti, jossa voidaan harjaannuttaa aktiivista kansalaisuutta. Aktiivista kansalaisuutta on mahdollista harjoitella tutustumalla järjestöjen toimintaan projektien ja vierailujen muodossa sekä esimerkiksi työelämään tutustumisen sijaan tai lisäksi. Luokka ja/tai koulu voivat suunnitella ja toteuttaa kokonaisen projektin yhteistyössä järjestön kanssa. Järjestöistä on myös mahdollista pyytää edustaja pitämään muutaman tunnin esimerkiksi kansainvälisestä avustustyöstä tai ohjaamaan monikulttuurisuus -pelin.

Tutustuttamalla oppilaat jo ensimmäisiltä vuosiluokilta lähtien kansalaisjärjestöjen toimintaan ja tarjoamalla mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoistyöhön, heillä on mahdollisuus kokea yhteisöllisen toiminnan merkitys sekä yksilölle, yhteisölle että laajemmin yhteiskunnassa. Kouluissa oppilaiden energiaa voidaan suunnata tekemiseen ja toimintaan niiden asioiden parissa, jotka tuntuvat oppilaista itsestään tärkeiltä. Ympäristö- ja luonnonsuojelu, ihmisoikeuskysymykset ja humanitäärinen toiminta ovat myös monen lapsen ja nuoren sydäntä lähellä. Yhden asian liikkeissä toimimisen lisäksi kulttuuri- ja muu harrastustoiminta tarjoavat nuorille monenlaisia osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. Näissä niin sanotun perinteisen poliittisen sektorin ulkopuolella olevissa yhteisöissä aktiiviseen kansalaisuuteen tarvittavat ”taidot ja pätevyys” vahvistuvat.

Järjestöillä on paikallisosastoja ympäri Suomea ja jos kunnastanne tällainen puuttuu, ei ole pois suljettu, ettei sellaista voisi perustaa. Monesti tarvitaan vain muutama asiasta innostunut nuori, jotka haluavat esimerkiksi ryhtyä ohjaamaan kerhotoimintaa nuoremmille. Myös tuleva työpaikka voi löytyä järjestöstä - esimerkiksi Suomen Punaisella Ristillä on avustustyöntekijöiden joukko, joka on valmiudessa lähtemään nopeasti kriisialueelle ympäri maailmaa. Kysyntää on lääkäreistä, terveydenhuoltoalan asiantuntijoista ja muista kriisityöntekijöistä. Voitte pyytää peruskoulun 9. luokalla, lukiossa ja ammattioppilaitoksissa järjestön edustajia puhumaan myös järjestötoiminnan tästä puolesta. Valaisemalla järjestöjen monipuolista työ- ja toimintakenttää oppilaille valkenee, kuinka paljon työtä on tehtävä paremman maailman puolesta sekä se, että asioihin voi myös vaikuttaa.

Koulun toimintakulttuuri

Aktiiviseksi kansalaiseksi kasvaminen edellyttää koulun toimintakulttuurin kehittämistä niin, että koulun ilmapiiri, rakenteet ja organisaatio tukevat oppilaiden, opettajien ja koko työyhteisön osallistumista ja aktiivisuutta. Kodilla ja perheellä on aktiivisuuteen liittyvien asenteiden ja arvojen kannalta huomattava vaikutus, mutta koululla on mahdollisuus tukea ja täydentää yksilön kasvamista aktiiviseen kansalaisuuteen. Opettajan tehtävänä voi olla esimerkiksi tukea ja kannustaa oppilaiden aktiivisuutta ja osallistumista koulussa ja laajemminkin yhteiskunnassa.  

Lue lisää elokuunkuukausiteemassa ”Koulun toimintakulttuuri”

Katastrofit ja kriisit kotimaassa ja ulkomailla

Miten on mahdollista toimia kansainvälisen katastrofin sattuessa? Minkälaiselle vapaaehtoistyölle kotimaassa ja lähiympäristössä olisi tarvetta? Mikä on meidän luokalle/koululle paras mahdollinen tapa osallistua ja vaikuttaa?

Kansainvälisiä kriisejä on parhaillaan akuutissa vaiheessa ympäri maailmaa ja hätätilanteita voi syntyä missä ja milloin vain. Vuonna 2003 elämää pelastavan avun tarpeessa oli 45 miljoonaa ihmistä. Luonnononnettomuudet koettelivat 254 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa - Kiinassa, Bangladeshissa ja Ranskassa. Vuonna 1990 vastaava luku oli 90 miljoonaa. Sodat ja väkivalta ovat pakottaneet ihmiset lähtemään kodeistaan ja pakolaisia oli noin 10 miljoonaa vuonna 2003. Evakkoja eli maansisäisiä pakolaisia oli 20 miljoonaa, pääasiassa Aasiassa ja Afrikassa. Jatkuvasta nälästä kärsi 824 miljoonaa ihmistä, joista 800 miljoonaa asuu kehitysmaissa.

Hätätilanteisiin voidaan kuitenkin jossain määrin varautua myös koulussa. Oppilaiden olisi hyvä esimerkiksi tietää, mikä on erilaisten järjestön rooli katastrofien ja kriisien sattuessa. Kouluissa voidaan myös miettiä miten Aasian katastrofin seurauksena herännyt tarve ja halu toimia ja osallistua avustustyöhön voitaisiin suunnata hedelmällisesti sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Aasiassa jälleenrakennus kestää pitkään ja siinä tarvitaan kansainvälisen yhteisön - johon suomalaiset koulutkin kuuluvat, apua ja tukea. Myös kotimaassa ja jokaisen lähiympäristössä on kysyntää vapaaehtoistyölle.

Kirjallisuutta

Materiaalit on koottu Kansalaiskasvatuksen teemavuoden 2005 yhteydessä