Arvot, teoria ja käytäntö - koulun toimintakulttuurin tutkiminen

Koulun toimintakulttuuria voidaan arvioida mm. viihtyvyys- ja ilmapiiritutkimuksilla. Olennaisia toimintakulttuuriin vaikuttavia seikkoja ovat organisaatio, rakenteet, kommunikaatio, vuorovaikutus ja informaation kulku ihmisten välillä. ksi keino saada käsitys toteutuneesta toimintakulttuurista on hahmottaa koulussa kolme analyyttistä kerrostumaa: virallinen, informaalinen ja fyysinen koulu, jotka toimivat toimintakulttuurin havainnoinnin ja analyysin apuvälineinä. Tällöin on mahdollista havaita miltä osin tavoiteltu ja toteutunut toimintakulttuuri mahdollisesti eroavat toisistaan – esimerkiksi se miten koulun informaalinen kulttuuri ei tue virallisen koulun esittämien tavoitteiden saavuttamista.

Tuula Gordonin johtamassa projektissa ”Kansalaisuus, erot ja marginaalisuus koulussa – lähtökohtana sukupuoli” tutkittiin virallista, informaalia ja fyysistä koulua osallistumalla ja havainnoimalla kahdella helsinkiläisellä yläasteella. (Koulu-sukupuoli-oppimistulokset. Opetushallitus 2004. s.68-83). Projektin tarkoituksena oli tehdä sukupuolisensitiivinen tutkimus koulun toimintakulttuurista, mutta tutkimuksen metodia ja lähtökohtia voi hyödyntää koulun toimintakulttuurin tutkimisessa myös laajemmin: tasa-arvo ja sukupuolten väliset suhteet koulussa voidaan ymmärtää yhtenä koulun toimintakulttuuriin kuuluvana ja vaikuttavana ilmiönä.
Lue lisää maaliskuun kuukausiteemasta Tasa-arvo

Virallinen koulu näyttäytyy opetusmenetelminä, opetusmateriaaleina, oppikirjoina, opetuksen sisältöinä ja opetuksen ympärille rakentuvana luokkahuonevuorovaikutuksena. Lisäksi virallinen koulu viittaa koulun sääntöihin ja viralliseen hierarkiaan opettajien ja oppilaiden välillä. Viralliseen kouluun voisi lisätä myös koulun opetussuunnitelmassa esitetyt tavoitteet ja päämäärät. Informaalilla koululla tarkoitetaan opettajien ja opiskelijoiden muuta vuorovaikutusta oppitunneilla ja niiden ulkopuolella. Fyysisellä koululla tarkoitetaan koulua tilana, jossa ohjataan ja säädellään liikettä, ääntä, aikaa ja ruumiillista toimintaa (s. 70.). Tilojen avulla koulussa mm. jäsennetään monenlaisia hierarkioita ja valtasuhteita: aika- ja tilapolut määrittelevät sen, missä oppilaiden tulisi kulloinkin olla ja missä he eivät saa olla (s. 78.). Kiinnostava osio toimintakulttuurin analyysissa olisikin kysely koskien sitä, miten oppilaat ja opettajat suhtautuvat kouluun tilana.

Projektissa koulun jokapäiväisiä käytänteitä, kokemuksia, käsityksiä toiminnallisuudesta sekä tunteita analysoitiin näiden kolmen ulottuvuuden avulla. Tutkimuksessa todetaan, että koulussa viihtyminen on moniulotteinen, dynaaminen ilmiö: koulussa sekä viihdytään että ei viihdytä (s. 69). Toimintakulttuurille onkin olennaista se, että se on ikään kuin ”enemmän tai jotain muuta kuin osiensa summa”. Toimintakulttuuria ei voi määritellä ainoastaan paperilla ja siihen vaikuttavat yhtälailla ja yhtä suurella painoarvolla kaikki kouluyhteisön jäsenet ja heidän välisensä suhteet. Lisäksi jokaisella yksilöllä on myös oma henkilökohtainen kokemuksensa ja tulkintansa koulun toimintakulttuurista. Koulun toimintakulttuurin kehittäminen ja muuttaminen on siis välttämättä yhteistyötä ja sen onnistuminen edellyttää kaikkien ajatusten ja mielipiteiden kuulemista ja huomioimista.

Itähelsinkiläisessä Myllypuron yläasteen koulussa on otettu käyttöön koulusopimus, joka perustuu siihen, että säännöt ja käytännöt on sovittu yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa: ”sopimus ei ole käskyttämistä vaan oppilaat ovat sisäistäneet sen keskustelemalla.” Koulun rehtori Anneli Luotonen sai Kuntien kehityssäätiön Arjen turvaaja -palkinnon helmikuussa tekemästään kehitystyöstään. (HS 28.2.2005)

Edellä kuvatussa projektissa tekijät tulivat koulun ulkopuolelta. Hedelmällisimpi vaihtoehto voisi olla toimintakulttuurin tutkiminen yhteistyössä oppilaiden, opettajien, muun henkilökunnan sekä tutkijan/ulkopuolisen kanssa. Koulun toimintakulttuurin tutkiminen edellyttää sitä, että koulua lähestytään yhteisönä, jonka jäseniä yhdistävät fyysisen ympäristön lisäksi myös koulun historia, tavat, arvot, tavoitteet ja päämäärät. Juuri näiden seikkojen tulisikin olla koulussa avoimen keskustelun kohteina. 

Materiaalit on koottu Kansalaiskasvatuksen teemavuoden 2005 yhteydessä