Osallistuva ja aktiivinen kansalaisuus ja koulun toimintakulttuuri

Uusissa opetussuunnitelmien perusteissa lähestyminen opetukseen ja oppimiseen on muuttunut: perusteissa korostuvat uutena osa-alueena aihekokonaisuudet, jotka ovat oppiainerajoja ylittäviä opintokokonaisuuksia. Näiden opintokokonaisuuksien tulisi oppiaineiden lisäksi näkyä myös koulun toimintakulttuurissa. Kyseessä on siis uudenlainen hahmotus koulun kasvatus- ja opetustyölle ja tietyssä mielessä aihekokonaisuudet edellyttävät selkeää muutosta opettamisen tavoissa ja käytännöissä. Yksi merkittävimmistä on oppiainerajojen ylittäminen ja oppiaineiden välinen yhteistyö ja toisaalta kunkin oppiaineen sisältöalueen laajentaminen myös koskemaan niitä ilmiöitä, joita aihekokonaisuudet käsittelevät: esimerkiksi on yhtälailla matematiikan kuin yhteiskuntaopinkin opetuksen tavoite kasvattaa osallistuvia ja aktiivisia kansalaisia. 

Koulun toteutunutta toimintakulttuuria suhteessa Osallistuvaan ja aktiiviseen kansalaisuuteen voidaan arvioida esimerkiksi siitä näkökulmasta, kuinka se rohkaisee ja kannustaa oppilaita osallistumaan ja aktiivisuuteen. Esteet osallistumiselle ja vaikuttamiselle ovatkin usein piilossa, näkymättömiä. Varsinaisia kieltoja ei ole, mutta rakenteet, käytännöt ja asenteet estävät osallistumisen ja vaikuttamisen. Esimerkiksi Anne Liiri Etelä-Tapiolan lukiosta huomautti puheessaan teemavuoden avajaistilaisuudessa 4.2. kuinka:

"Ihmiset ovat sen verran itsekkäitä, etteivät he täysin pyyteettömästi yhteistä hyvää lähde ajamaan. Jos minä saan tuntea selkänahassani sen, että myöhästyn tunnilta, koska olen ollut tapaamassa nuorisovaltuuston edustajana kaupunginvaltuutettuja, en varmaan hirveän monta kertaa enää pyri kaupunginvaltuuston juttusille. Koulun tehtävänä on kasvattaa lapsia ja nuoria yhteiskunnan toimijoiksi. Tällä hetkellä turhan monessa koulussa on unohdettu tämä. Oppilaskunnan hallituksessa toimiminen on nimenomaan toimimista yhteiskunnan yhteiseksi hyväksi!"

Kohti osallistuvaa toimintakulttuuria tamperelaisissa kouluissa, oppilaitoksessa ja nuorisotiloilla”
Tampereen kaupunki, Koulutustoimialan raporttisarja 7/2004
Työn tavoitteena on ollut juurruttaa lapsi ja nuori toimijana -ajattelutapa koulun ja nuorisotyön arkeen kehittämällä rakenteita ja toimintatapoja, jotka tukevat toimintakulttuurin kehittymistä lapsi- ja nuorisokeskeiseksi. Koulun oppimis- ja toimintakulttuuri luo pohjan ja edellytykset aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamiselle.

Materiaalit on koottu Kansalaiskasvatuksen teemavuoden 2005 yhteydessä