Muotoilukasvatus

Muotoilukasvatus on yksi keino opettaa ekologisempaa kuluttamista. Muotoilukasvatuksen avulla voidaan tutustua tuotteen koko kehityskaareen: miten materiaalista ja ideasta muotoilijan työn tuloksena syntyy teollisesti valmistettu tuote. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä muotoilupolitiikasta - Muoto 2005!(2000) korostettiin muotoilun tutkimuksen ja koulutuksen kehittämistä sekä muotoilun kehittämistä osaksi kansallista innovaatiojärjestelmää ja tuotantorakenteita. Vuosi 2005 julistettiin Muotoilun vuodeksi ja valtioneuvoston linjauksen mukaan vuoden yhtenä tavoitteena oli lasten ja nuorten käsityö- ja muotoilukasvatuksen sekä taide- ja käsityökasvattajien muotoilutietojen lisääminen. Muotoilun kehittämisen tukena olivat myös Tekesin Muoto 2005! – teknologiaohjelma ja sen sisarohjelma Suomen Akatemian teollisen muotoilun tutkimusohjelma.

Muotoilukasvatukselliset painopisteet ovat nähtävissä myös opetussuunnitelmien perusteissa: Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu ovat kuvataiteen opetuksen keskeistä sisältöä. Lisäksi käsityön opetuksessa tavoitteena on "oppia ottamaan vastuu omasta esineympäristöstään ja ymmärtää että tuotteilla on elinkaari, oppia kiinnittämään huomiota tuotteiden esteettisiin ominaisuuksiin, muotoihin ja väreihin ja oppiatuotesuunnittelua."

Muotoilukasvatuksen yhtenä tavoitteena on auttaa lapsia ja nuoria kasvamaan tiedostaviksi kuluttajiksi, jotka ymmärtävät ympäristöään ja esinekulttuuria. Muotoilukasvatuksessa voidaan yhdistää ekologisuuden ja kestävän kehityksen pohtiminen esineen tuotantoon, kuluttamiseen ja markkinointiin sekä esineen esteettisyyteen ja käyttökelpoisuuteen. Muotoilu eroaa taideteollisuudesta, taidekäsityöläisyydestä ja käsityöläisyydestä siinä, että esimerkiksi taidekäsityössä voi olla kyseessä yksittäisen, uniikin esineen sisältö. Muotoilussa ei ole kyse pelkästään tuotteen esteettisen muodon hiominen vaan siinä on kyseessä teknologinen ja taloudellinen prosessi, jolla pyritään suunnittelemaan esineitä teolliseen sarjatuotantoon. Taideteollisen muotoilun läänintaiteilijan Leena Isotalon mukaan muotoilukasvatuksen tarkoitus ei olekaan kasvattaa ”pikkudesignereita” vaan ennen kaikkea opettaa lapsille ja nuorille esineiden lukutaitoa. (Kalajokilaakso 1.2.2005)

Fantasy Design 2003-2006

Fantasy Design oli kolme vuotta kestävä muotoilukasvatushanke, jossa päätoimijoita muotoilijoina ja muotoilussa olivat oppilaat. Hankkeessa olivat mukana Suomi, Belgia, Tanska, Norja ja Skotlanti. Hankkeen tavoitteena oli opettaa muotoilun perustaitoja: ongelmanratkaisua, kulttuurista ajattelua, taiteellista ilmaisua ja innovatiivista asennetta työskentelyyn. Keskeistä on esineympäristön tiedostaminen ja arvostaminen. Hankkeessa muotoilua lähestyttiin monitieteellisestä näkökulmasta huomioiden historialliset, sosiaaliset ja taloudelliset näkökohdat. Fantasy Design -hanke koostui muotoilijavierailuista, muotoilun työpajoista ja opettajien koulutuksesta: ”Miten opettaa muotoilua?” sekä kiertävästä näyttelystä. Noin 60-90 yhden lukuvuoden aikana tehtyä tuotetta valittiin kansainväliseen näyttelyyn, joka kiersi Helsingissä, Gentissä ja Glasgows’ssa. Näyttely oli nähtävissä Designmuseossa Helsingissä keväällä 2005. Oppilaiden suunnittelemia esineitä eri teemoista on nähtävissä virtuaalisessa muodossa myös projektin nettisivuilla!

Materiaalit on koottu Kansalaiskasvatuksen teemavuoden 2005 yhteydessä