Vuorovaikutteinen ja osallistuva suunnittelu

Kuinka hyvin rakennettu ympäristö ottaa huomioon eri ihmisten ja ihmisryhmien tarpeet?  Mitä ja ketä varten rakennetaan? Kuka pääsee vaikuttamaan siihen, minkälaiseksi rakennettu ympäristömme muodostuu?

Liisa Horellin (2004) mukaan vuorovaikutteinen tai osallistuva suunnittelu on yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun uusi paradigma, jossa yksilöt ja ryhmät osallistuvat suunnittelun eri vaiheisiin. Vuorovaikutteisessa suunnittelussa tuetaan osallistujien vuorovaikutusta ja osallistumisprosessia erilaisin menetelmin.

1990-luvulla Suomessa on kohennettu kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia lainsäädännön avulla.
Kuntalain (1995/635) 27. pykälä, Perustuslain (1999/731) 14,3 pykälä sekä vuonna 2000 voimaan astunut uusi Maankäyttö- ja rakennuslaki (1999/132) ovat luoneet tilanteen, jossa kansalaiset yhä enemmän voivat osallistua ja vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Nämä lait ja asetukset sekä niiden edellyttämät toimintatapojen muutokset heijastavat myös kulttuurista ja yhteiskunnallista askelta kohti aktiivisempaa kansalaisyhteiskuntaa.

Myös lapsille ja nuorille tulisi tarjota mahdollisuus kehittää rakennetun ympäristön ymmärrystä sekä parantaa valmiuksiaan vaikuttaa hyvän ympäristön muodostumiseen. Keskiössä on oppilaiden ja opiskelijoiden ympäristösuhteen kehittyminen ja monipuolistuminen. Suunnitteluun osallistuminen on tähän asti ollut hankalaa. Ympäristöämme on muokattu ilman, että itse voimme vaikuttaa siihen. Oman ympäristösuhteen työstämisen piiriksi on jäänyt yksityinen piiri – koti, mökki, piha ja puutarha. Toimivan ympäristösuhteen perustana on ihmisen tarpeiden ja ympäristön ominaisuuksien yhteensopivuus ja yksilöiden ja ryhmien tuleekin voida vaikuttaa omaan elinympäristöönsä..

Lasten, nuorten ja aikuisten kumppanuus suunnittelutyössä

Miten koulut, luokat ja yksittäiset oppilaat ja opettajat voivat vaikuttaa koulussa ja/tai kunnassa tehtäviin päätöksiin esimerkiksi uuden liikuntahallin rakentamisesta, pihapuiden istutuksesta, vanhan makasiinin purkamisesta tai vanhan nuorisoseuran kunnostuksesta?

Olennaista on kehittää sellaisia menetelmiä ja rakenteita, jotka mahdollistavat lasten ja nuorten mahdollisimman laajamittaisen osallistumisen suunnittelupäätöksiin. Ensin on tärkeää tiedostaa, minkä asteisesta osallistumisesta on kyse. Osallistumisen tasoja voidaan jaotella mm. seuraavasti:

  • Täysivaltainen osallistuminen ja vaikuttaminen, jossa kansalaiset saavat keskenään sopia tavoitteistaan ja haluamistaan toteutuskeinoista ilman yhteiskunnan suorempaa puuttumista (esim. yksityisen koulun pihan, leikkipuiston tai muun rajatun kohteen suunnittelu)
  • Kumppanuus, jossa käyttäjät ja suunnittelijat – lapset ja aikuiset yhdessä analysoivat tilannetta ja suunnittelevat esimerkiksi kaupunginosan tiettyjä parannushankkeita. Päätöksen tekevät kuitenkin edelleen poliitikot
  • Kuuleminen, jossa viranomaiset kysyvät käyttäjien mielipidettä erilaisista vaihtoehdoista, mutta kantavat lopulta vastuun hankkeesta
    (Horelli, 79)

Uuden Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavoituksessa edellytetään vähintäänkin asukkaiden kuulemista ja lain henki sisältää myös ajatuksen eri osapuolten kumppanuudesta. Laki ei kuitenkaan takaa osallistujien vaikutusta päätöksentekoon, joka tapahtuu edustuksellisen demokratian puitteissa. Vuorovaikutteinen suunnittelu sopiikin parhaiten kumppanuus- tai sitä korkeammalle tasolle. Keskeistä on osallistuminen ja vaikuttaminen niin, että osallistujat voivat myös luottaa siihen, että heidän työllään on konkreettista merkitystä tuloksiin ja tehtyihin päätöksiin. Vuorovaikutteinen suunnittelu on parhaimmillaan edustuksellista demokratiaa täydentävää ja laajentavaa toimintaa. (Horelli, 81-82.)

Ikä ei ole este vuorovaikutteiseen suunnitteluun osallistumiselle – ennemminkin haasteena ovat motivaatio ja henkilökohtaiset ominaisuudet. Teemana varhaiskasvatuksessa voi olla esimerkiksi turvallinen koulureitti ja peruskoulun viimeisillä luokilla esimerkiksi nuorille tarkoitetut vapaa-ajan tilat, paikat ja alueet kunnassa.

Eri osallistumisasteille on kehitetty soveltuvia menetelmiä suunnittelun aloitusta, prosessia ja arviointia ja tutkimusta varten. Osallistuvan yhdyskuntasuunnittelun metodikortistossa esitellään erilaisiin suunnittelu- ja tutkimustilanteisiin soveltuvia menetelmiä. Kortistosta löytyy myös ohjeet oikean menetelmän valitsemiseen.
Lisätietoa Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksesta 

Kouluesimerkkejä

Lintulaakson koulussa Espoossa lähdettiin mukaan lähistölle rakennettavan uuden asuinalueen suunnitteluun. Projektin aikana tehtiin yhteistyötä mm. alueen suunnittelusta vastaavan arkkitehdin sekä Espoon kaupungin nimisuunnittelun kanssa. Oppilaat rakensivat pienoismalleja alueesta, kokosivat hyvän asuinalueen tunnuspiirteitä sekä keksivät nimiä kaduille ja taloyhtiöille.

Pihtiputaan lukiossa oppilaat tekivät maisemointisuunnitelman käytöstä poistuvalle maa-aineksenottoalueelle. Hanke toteutettiin yhdessä alueellisen ympäristökeskuksen kanssa. Suunnitelma työstettiin kuvataiteen maisemointikurssilla. Alueelle rakennetaan ulkoilualue ja geologiapolku opasteineen.

Materiaalit on koottu Kansalaiskasvatuksen teemavuoden 2005 yhteydessä