Joulukuu: Itsenäisyys ja demokratia

Suomesta tuli itsenäinen valtio 6.12.1917. Jo ennen itsenäistymistään Suomi oli aloittanut kehittymisen kohti demokraattista yhteiskuntaa. Suomalaisella demokraattisella kulttuurilla onkin pitkä ja kunniakas historia. Vuosina 2006-2007 juhlitaan Suomen eduskuntauudistuksen 100-vuotisjuhlia. Sata vuotta sitten Suomi oli osa Venäjän keisarikuntaa ja säädyt edustivat vain pientä osaa kansasta. Valtiopäivä-järjestyksen ja vaalilain uudistuksella vielä itsenäistymätön Suomi sai maailman nykyaikaisimman kansanedustuslaitoksen. Äänioikeudesta tuli yleinen ja yhtäläinen ja Suomen naiset saivat täydet valtiolliset oikeudet ensimmäisinä maailmassa. Valtiollinen itsenäistyminen vuonna 1917 antoi mahdollisuuden toteuttaa parlamentaarista demokratiaa, jonka kehittämisessä Suomi on ollut edelläkävijä koko maailmassa.

Itsenäisyyden alkutaival ei ollut helppo: Suomi joutui katkeraan kansalaissotaan, jota käytiin tammikuusta toukokuuhun 1918. Sota jakoi kansakunnan kahtia ja jätti syvät arvet suomalaiseen yhteiskuntaan.

Vasta talvisota yhdisti suomalaiset puolustamaan yhteisenä rintamana isänmaata vihollisen hyökkäystä vastaan. Talvi- ja jatkosodassa vuosina 1939–1945 Suomi taisteli kunniakkaasti itsenäisyyden puolesta. Suomi menetti Neuvostoliitolle alueita ja joutui maksamaan raskaat sotakorvaukset, mutta säilytti vuonna 1917 saavutetun itsenäisyytensä eikä Suomesta tullut osa Neuvostoliittoa kuten Stalinin ja Hitlerin etupiirijaon mukaan oli tarkoitus. (ns. Molotov-Ribbentrop – sopimus) Suomen kansalla on ollut luja tahto puolustaa itsenäisyyttään ja demokratiaa sotien aikana ja niiden jälkeen. Vaikeat ajat ovat yhdistäneet kansakuntamme eri ikäluokkia vastuun kantamiseen.

Materiaalit on koottu Kansalaiskasvatuksen teemavuoden 2005 yhteydessä