Aktiivinen kansalainen - osallistumiseen ja vaikuttamiseen opitaan tekemisen kautta

Koulut voivat vastata poliittiselle kulttuurillemme näyttäytyvään haasteeseen kasvattamalla oppilaista aktiivisia kansalaisia.  Mutta mitä tarkoittaa ”aktiivinen kansalainen” ja miten aktiivista kansalaisuutta voi opettaa?

Aaro Harjun selvityksessä "Aktiivisten kansalaisten Suomi - Keskustelunavaus järjestöllisen koulutuksen tehostamisesta" (Oikeusministeriön julkaisu 11/2004) todetaan, että aktiivinen kansalainen ei ole sama asia kuin aktiivinen yksilö: ”innokas harrastaminen tai tekeminen ei tee meistä vielä aktiivisia kansalaisia, koska kansalaisena toimiminen edellyttää aina yhteisöä” (s. 20).

Kuitenkin, kuten Hannele Cantell toteaa:

”Aktiivista kansalaisuutta ja yhteiskunnallista vaikuttamista voi toteuttaa monin tavoin ja mahdollisuuksia kansalaisvaikuttamiseen tarjoutuu niin poliittisen vaikuttamisen kentällä kuin kansalaisjärjestöissäkin. Yhteisten asioiden hoitaminen ja niihin vaikuttaminen kouluissa, muissa oppilaitoksissa ja työpaikoilla on myös yhteiskunnallista vaikuttamista. Monille nuorille kerho- ja harrastustoimintaa järjestävät järjestöt, kuntien nuorisotoiminta, seurakunnat ja urheiluseurat ovat ensimmäisiä osallistumisen ja vaikuttamisen väyliä. Osallisuuden kokemuksia vapaa-ajan harrastustoiminnassa voi perustellusti pitää jonkinlaisena ponnistuslautana myöhempään yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen” (Cantell 2005, s. 39).

Myös Borgin mukaan ”yhdistys- ja järjestöosallistumisesta muodostuvat sosiaaliset verkostot edesauttavat merkittävästi kansalaisten tarttumista erilaisiin suoriin poliittisiin vaikutuskeinoihin” (Borg, 73)

Nuoria voidaan kasvattaa osallistumishaluisiksi kodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Aktiivista kansalaisuutta ei voi oppia ainoastaan keräämällä tietoja ja pänttäämällä vaan tekemällä, harjoittelemalla, osallistumalla, kokemalla ja jakamalla kokemuksia. Lisäksi tarvitaan asenne- ja arvokasvatusta: arvot, asenteet ja motivaatio ratkaisevat viime kädessä tuleeko meistä aktiivia kansalaisia vai ei.

Materiaalit on koottu Kansalaiskasvatuksen teemavuoden 2005 yhteydessä