Aktiivinen kansalaisyhteiskunta ja demokratia

Aktiivisista kansalaisista muodostuu aktiivinen kansalaisyhteiskunta. Osallistumisen ja vaikuttamisen muodot samoin kuin koko käsitys kansalaisuudesta ovat murroksessa ja tutkimalla pelkästään perinteistä poliittista sektoria käsitys nuorten aktiivisuudesta jää puutteelliseksi. Borgin mukaan nuorten äänestämättömyys ja osallistumattomuus voi kuitenkin olla kohtalokasta ennen kaikkea siksi, että lainsäädäntö ja verovarojen jakamiseen liittyvä valta säilyvät edelleen puoluepolitiikan piirissä. (HS 17.3.2005: Vieraskynä)

Äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi suunnattujen toimien lisäksi kehitettävää kuitenkin on esimerkiksi kansalaisaktiivisuuden ja suoran demokratian kohdalla. Lisäksi kansanäänestyksien järjestämisestä tulisi vähintäänkin keskustella avoimemmin. Tarvitaan myös politiikkavaihtoehtojen ja jopa puoluekentän uudenlaista jäsentymistä siten, että politiikka olisi äänestäjien hahmotettavissa ja poliittiset vaihtoehdot nykyistä selkeämpiä.

Aktiivinen kansalaisyhteiskunta on demokratian toimivuuden kannalta ensiarvoisen tärkeä. Äänestäminen on edustuksellisen demokratian toimivuuden kulmakivi, mutta mistä tiedämme ketä meidän tulisi äänestää tai mistä oikein on kysymys. Tähän voimme saada vastauksen ainoastaan, jos poliittinen kulttuurimme on mahdollisimman avoin ja kansalaisyhteiskunnan osallistumisen ja vaikuttamisen muodot ovat moninaiset.

Materiaalit on koottu Kansalaiskasvatuksen teemavuoden 2005 yhteydessä