Historiankirjoitus ja "menneisyyspolitiikka"

Aivan viime vuosina, Neuvostoliiton hajoamisen ja kommunismin romahduksen jälkeen itsenäisyytemme vuosikymmenien historiasta on voitu ja alettu esittää myös uudenlaista tietoa, näkökulmia ja tulkintoja. Tärkeään asemaan ”itsenäisyys ja demokratia” -teemojen käsittelyn yhteydessä nouseekin historiankirjoituksen rooli. Opetuksessa tulisi käsitellä tiedon luotettavuutta ja puolueettomuutta, lähdekriittisyyttä sekä faktan ja fiktion eroa.

Lisäksi on huomioitava koko 1900-luvun historiankirjoituksen yhteys tähän päivään: lähimenneisyyden tutkimisella on aina yhteytensä tämän päivän politiikkaan. Minkälaista kertomusta Suomen historiasta, sodista ja poliittisista käänteistä kerrotaan tällä hetkellä? Mitä myyttejä liittyy esimerkiksi Suomen käymiin sotiin ja mikä on niiden yhteys todellisiin tapahtumiin? 

Kaiken kaikkiaan kulttuurimme muutokset ovat vaikuttaneet myös historiankirjoitukseemme ja
toisinpäin. Hentilän mukaan ”historian tärkein vaikutusulottuvuus on tulevaisuus - kulloinenkin nykyaika, oma aikamme, tulkitsee menneisyyttä huomisen tarpeita varten vaikuttaakseen huomisen politiikkaan.”

Lue lisää historiantutkimuksen menetelmistä Opetushallituksen historia -sivuilta

Lue myös syyskuun kuukausiteema Kulttuuriperintö

 

Materiaalit on koottu Kansalaiskasvatuksen teemavuoden 2005 yhteydessä