Itsenäisyyden käsitteleminen kouluissa

Mitä valtiollinen itsenäisyytemme oikeastaan merkitsee nykyään? Miten sotiemme aikaiset tapahtumat ovat vaikuttaneet siihen millaisessa valtiossa ja yhteiskunnassa elämme nyt?

Itsenäisyyspäivän viettäminen kouluissa antaa luontevan mahdollisuuden kansallisen itsenäisyyden merkityksen pohtimiseen ja avaamiseen. Itsenäisyysjuhla on meillä perinteisesti ollut juhlava, harras ja arvokas. Itsenäisyyspäivän eräänä tarkoituksena on ollut kunnioittaa niitä henkilöitä, jotka ovat uhranneet elämänsä Suomen itsenäisyyden puolesta.

Toinen itsenäisyyden merkityksen pohtimisen kannalta olennainen juhlapäivä on Kansallinen Veteraanipäivä, jota on vietetty Lapin sodan päättymisen vuosipäivänä 27.4. vuodesta 1987 lähtien. Siihen asti vallinneen ”voittajan totuuden” mukaan Suomi oli aloittanut sodan ja rintamalla taistelleita nuoria miehiä ei saanut juhlia sankareina tai itsenäisyyden puolustajina vaan heitä tuli pitää lähinnä sotarikollisina. Vuonna 1946 kahdeksan Suomen valtiollista johtajaa, mm. Risto Ryti ja Väinö Tanner tuomittiin syyllisinä sotaan. Vasta 1980-luvun lopulla sodan aiheuttamat haavat ja ristiriitaiset tunteet olivat sen verran parantuneet, että veteraanipäivästä saattoi tulla kansallinen juhlapäivä. Veteraanipäivän nimeäminen oli valtiovallan tunnustus maan itsenäisyyden puolustajille.

Näiden molempien juhlapäivien merkityksen uudelleen miettiminen on kouluissa aina yhtä ajankohtaista. Se, miten ymmärrämme menneisyytemme vaikuttaa myös siihen miten toimimme tässä ajassa. Perinteisten juhlallisuuksien ja esimerkiksi veteraanivierailujen lisäksi juhlapäivien viettoa olisi ehkä syytä myös laajentaa. Yksi vaihtoehto olisi esimerkiksi erillisen teemaviikon tai -kuukauden järjestäminen, jonka aikana itsenäisyyttä voitaisiin lähestyä monesta eri näkökulmasta. Tällöin Suomen sotia ja itsenäisyyden merkitystä olisi mahdollista pohtia syvemmin ja laajemmin.

Tarkastelun kohteiksi voisi nostaa mm. kysymyksen Suomen itsenäisyydestä ja sen suhteista kansalais-, talvi- ja jatkosotaan sekä Toiseen Maailmansotaan. Yksi keskeinen teema on myös itsenäisyyden ja demokratian suhde. Oppilaille tulisi tarjota sekä mahdollisimman puolueetonta tietoa 1900-luvun historiasta ja maamme itsenäisyyden kannalta merkittävistä tapahtumista että mahdollisuuksia ja keinoja käsitellä niitä. Lisäksi heille tulisi antaa mahdollisuus esittää kysymyksiä ja eri näkökulmia. Näin talvi- ja jatkosotien merkitys Suomen itsenäisyyden kannalta ja itsenäisyyden merkitys nykypäivänä avautuisi paremmin myös tämän ajan koululaisille, jotka edustavat jo selkeästi sodan jälkeisiä sukupolvia.

Lue Hurmalainen Eeva: ”Mitä veteraanit antavat minulle”

Lähihistorian tuntemisen merkitystä tulisi korostaa myös tämän päivän ja tulevaisuuden hahmottamisen kannalta. Pohtikaa esimerkiksi sitä, mikä merkitys maanpuolustuksella on nykyään. Lisäksi Suomen liittoutumattomuus sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikka EU:n osana on tällä hetkellä erityisen ajankohtainen aihe.

Asevelvollisuus, siviilipalvelus, totaalikieltäytyminen - Allison – tietosivut nuorille

EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Ulkopoliittinen instituutti

Puolustusvoimat

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Ulkoasiainministeriö

Jälleenrakentamisen aikana sotien jälkeen ihmisillä oli tarve toipua sotien aiheuttamista aineellisista ja henkisistä koettelemuksista sekä palata takaisin normaaliin elämään ja toisaalta myös ponnistella eteenpäin. Kotimaa tuli rakentaa uudelleen yhteisvoimin sekä konkreettisesti että symbolisesti ja aikaa on luonnehdittu myös ”yhteen hiileen puhaltamisena”. Jälleenrakennuskauden aikana myös luotiin pohja Suomen myöhemmälle menestykselle – taloudelliselle ja poliittiselle vakaudelle, korkealle elintasolle sekä hyvinvointivaltiolle, jonka kehittäminen eteni voimakkaasti 1960-luvulla. Nyt tämä henki on kuitenkin tietyllä tavalla väistymässä - ollaan siirtymässä pois sotien jälkeisestä yhtenäiskulttuurista, johon liittyi olennaisesti juuri jälleenrakennuskauden mentaliteetti.

Materiaalit on koottu Kansalaiskasvatuksen teemavuoden 2005 yhteydessä