Mitä itsenäisyys merkitsee ?

Euroopassa ollaan siirtymässä ylikansalliseen päätöksentekoon ja siirtolaisuus ja vapaa liikkuvuus ovat muokanneet 1600-luvulla syntyneen suvereenin kansallisvaltion käsitettä. Ympäri maailmaa eri ihmisryhmät taistelevat kuitenkin edelleen itsenäisyyden, itsehallinnon ja kansallisen itsemääräämisoikeuden puolesta eivätkä ne siis ole vanhentuneita ilmiöitä. Kansakuntien ja valtioiden rajat eivät useinkaan ole yhteneväiset ja esimerkiksi entisessä Jugoslaviassa eri etnisten ryhmien vakiintumattomat suhteet johtivat sisällissotaan 1990-luvulla. Kurdit elävät Turkin, Syyrian ja Irakin valtioiden alueella ja he ovat joutuneet vainon kohteiksi kaikissa näissä maissa. Baskiseparatistit taistelevat itsehallinnon puolesta Pohjois-Espanjassa.

Itsenäisyyden ja koko demokraattisen järjestelmän merkityksen pohtiminen on olennainen osa aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamista. Ilman valtiota, itsenäisyyttä ja demokraattista kansalais-yhteiskuntaa koko kysymys osallistumisesta ja vaikuttamisesta olisi täysin erilainen - ei ole itsestään selvää, että elämme itsenäisessä valtiossa ja että meillä on esimerkiksi oikeus äänestää.

Kansalaisuuteen kasvamisessa olennaista on ymmärtää, ettei esimerkiksi äänestämisessä ole kyse
ainoastaan ”kansalaisvelvollisuus” kuten meillä on pitkään ajateltu. Lisäksi myös oikeutemme valita työ- ja asuinpaikkamme, sanan-, mielipiteen- ja kokoontumisvapautemme yms. eivät ole mitään luonnollisia oikeuksia, jotka toteutuisivat kaikkialla ja jotka koskisivat kaikkia. Päinvastoin, näiden oikeuksien ymmärtäminen edellyttää tietyllä tavalla myös 1900-luvun merkittävien tapahtumien tuntemista.

Lue tammikuun kuukausiteemasta Vainojen uhrit (demokratian ja totalitarismin vertailu)

Materiaalit on koottu Kansalaiskasvatuksen teemavuoden 2005 yhteydessä