Marraskuu: Lapset, nuoret ja perhe

Kasvamme ihmiseksi ja kansalaiseksi koulussa, kotona sekä muualla yhteiskunnassa. Kodissa ja koulussa lapsi voi oppia ajattelun ja toiminnan taitoja, joiden avulla hän voi muodostaa omia mielipiteitään ja toimia niiden toteutumisen puolesta tavoitteellisesti, arvioida toiminnan mahdollisuuksia sekä toimia yhdessä muiden kanssa. Luukkainen ja Pyysiäinen hahmottavat kansalaisen ja yhteiskunnan suhdetta seuraavasti: ”Kansalaisten tulisi pystyä moninaisten mahdollisuuksien ja villin vaikuttamisen viidakoissa yksilöllisiin ja itsenäisiin ratkaisuihin” (Luukkainen ja Pyysiäinen: Koulu ihmisenä kasvamisen tukijana teoksessa Aihekokonaisuudet perusopetuksen opetussuunnitelmassa 2004, s.27)

Mitä taitoja tarvitaan yksilöllisten ja itsenäisten ratkaisujen tekemiseen? Mikä on kodin ja koulun rooli kansalaisuuteen kasvattamisessa?

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden [SISÄINEN LINKKI: Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden -> http://www.edu.fi/SubPage.asp?path=498,1329,17908,17909]tavoitteet ja sisällöt liittyvät kiinteästi lasten ja nuorten kasvamiseen ja kasvattamiseen kansalaisuuteen yhteistyössä kodin ja koulun kanssa. Aihekokonaisuus korostaa koulun tehtävän laajentamista tiedon siirtäjästä myös ihmiseksi kasvamisen tukijaksi. Sen tarkoituksena on korostaa koulua ja opettajia huomioimaan lapset ja nuoret persoonina ja yksilöinä, joilla on erilaiset oppimisen tavat. Keskeistä ihmiseksi ja kansalaiseksi kasvamisen näkökulmasta ovat oppilaiden ajattelun taitojen kehittyminen. Yksilölliset ja itsenäiset ratkaisut sekä toimiminen yhteisön jäsenenä edellyttävät kriittisyyttä, arvojen pohdintaa, kykyä eettisyyteen sekä esteettisyyden merkityksen ymmärtämistä.

Opetussuunnitelman perusteissa kodin ja koulun välinen yhteistyö hahmotetaan seuraavalla tavalla:

”Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa.”
 (4.1. Kodin ja koulun välinen yhteistyö, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004)

Lapsen oikeuksien sopimuksen 18. artiklassa taas

1. Sopimusvaltiot pyrkivät parhaansa mukaan takaamaan sen periaatteen tunnustamisen, että vanhemmat vastaavat yhteisesti lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä. Vanhemmilla tai tapauksesta riippuen laillisilla huoltajilla ja holhoojilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä. Lapsen edun on määrättävä heidän toimintansa.

Suomen Vanhempainliiton sivuilta löydät tietoa mm. Vanhempainyhdistyksen perustamisesta. Vanhempainliitto järjestää myös seminaareja ajankohtaisista opetukseen ja kasvatukseen liittyvistä asioista.

Materiaalit on koottu Kansalaiskasvatuksen teemavuoden 2005 yhteydessä