Tehtäviä

1) Lähihistoriaa: suku, perhe, minä

Tehtävässä käsitellään suvun ja perheen historiaa ja henkilöhistoriaa. Tavoitteena on saada yleiskuva aiheeseen liittyvistä käsitteistä ja tukea oppilaan mielikuvan muodostumista historiallisesta jatkumosta suhteuttamalla itsensä aiempiin sukupolviin.

Alustuksena opettaja voi kertoa entisajan perhemalleista (suurperheet, rengit ja piiat osana perhettä). Pohtikaa esimerkiksi syitä lasten runsauteen (työvoima, vanhuudenturva, lapsikuolleisuus) ja keskustelkaa entisajan uusperheiden syntymisestä (vanhempien kuolema, ottolapset). Käsitelkää myös nykyajan perhemalleja monenlaisine uusperheineen. Miten perhetyypit ovat muuttuneet? Mikä oli suvun ja perheen merkitys ennen ja nyt? Jos luokassa on eri kulttuurien edustajia, he voivat kertoa perheeseen liittyvistä asioista omalla kohdallaan.

Kotitehtävänä on pienen haastattelun tekeminen. Oppilaat haastattelevat aikuista henkilöä, joka voi olla oma vanhempi, sukulainen tai tuttava. Laatikaa haastattelurungoksi yhdessä moniste, joka täytetään haastattelutilanteessa. Kysymykset voivat liittyä esimerkiksi seuraaviin aiheisiin. Muotoilkaa itse tarkemmin ja keksikää lisää!

nimi, syntymäaika ja – paikka
sisarukset, vanhemmat, isovanhemmat
lapsuus
koulunkäynti
työpaikat
mahdollinen avioliitto, lapset ja lapsenlapset
harrastuksia
luonteenpiirteitä
muistoja: muutama erityisesti mieleen jäänyt tapahtuma

Kukin oppilas laatii haastattelemastaan henkilöstä suppean sukupuun (vanhemmat, isovanhemmat, omat lapset). Keskustelkaa sukulaisuussuhteista ja selvittäkää sukulaistermistö: mikä on eno, lanko, nato? Vertailkaa haastateltujen henkilöhistorioita ja selvittäkää, löytyykö samanikäisten elämäntarinoista ja esimerkiksi mielipiteistä yhtäläisyyksiä. Onko haastateltujen elämänkaarissa samankaltaisuutta? Miten oma, tuleva elämänkulku tulee todennäköisesti eroamaan esimerkiksi iäkkäimpien haastateltujen elämästä?

Tarkastelkaa aiheita, joita haastateltavat ottivat esille puhuttaessa mieleen jääneistä muistoista. Miksi he ovat muistaneet juuri nämä asiat? Ovatko ne miellyttäviä vai ikäviä muistoja? Kummat jäävät paremmin mieleen? Keskustelkaa elämän yllättävistä ja traagisista käänteistä, esimerkiksi sodat, kriisiajat, henkilökohtaiset menetykset. Miten yksittäisen henkilöiden muistot liittyvät laajemmin Suomen historiaan tai maailmanhistoriaan?

Millaisia dramaattisia tai erikoisia elämäntarinoita olette kuulleet? Ottakaa esimerkiksi jonkin julkisuuden henkilön elämä.

2) Arjen työt

Ottakaa selvää, millaisia työtehtäviä lapset ovat tehneet Suomessa eri aikoina. Millä tavoin lasten kotona tekemä työ eroaa sellaisesta työstä, jonka lapsi tekee kodin ulkopuolella palkkaa vastaan? Vertaa lasten työskentelyä palkkatöissä ja sellaista työtä, jota lapset ovat tehneet perinteisessä maatalousyhteiskunnassa vanhempiensa apuna. Missä määrin lasten tekemä työ on perinteisessä yhteiskunnassa ollut myös oppimisen keino ja tapa kasvaa osaksi yhteisöä?

Yleissopimuksen 32. artikla

1. Sopimusvaltiot tunnustavat lapsen oikeuden tulla suojelluksi taloudelliselta hyväksikäytöltä sekä sellaiselta työnteolta, joka todennäköisesti vaarantaa tai haittaa hänen koulutustaan tai on vahingollista hänen terveydelleen tai ruumiilliselle, henkiselle, moraaliselle tai sosiaaliselle kehitykselleen.
2. Sopimusvaltiot ryhtyvät lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin, sosiaalisiin ja koulutuksellisiin toimenpiteisiin taatakseen tämän artiklan toteuttamisen.  Tässä tarkoituksessa ja ottaen huomioon muiden kansainvälisten asiakirjojen asiaankuuluvat säännökset sopimusvaltiot erityisesti:
 a) määrittävät vähimmäisikärajan tai -rajat työhön otettaville;
 b) antavat tarpeelliset työaikaa ja työoloja koskevat säännökset; ja
 c) säätävät sopivat rangaistukset ja muut pakotteet taatakseen tämän artiklan tehokkaan täytäntöönpanon

Joidenkin arvioiden mukaan maailmassa on kuitenkin vähintään 250 miljoonaa lapsityöläistä. Pohtikaa, millaista työtä sopimuksessa tarkoitetaan. Miten esimerkiksi oman huoneen siivoaminen eroaa sopimuksen tarkoittamista työtehtävistä? Mistä syystä lapsityötä esiintyy maailmassa? Onko kaikki lasten tekemä työ vahingollista lapsille? Miten lapsityöstä voitaisiin päästä eroon?

3) Perhelainsäädäntö

Tutustukaa perhe- ja avioliittolainsäädäntöön. Tutkikaa ja pohtikaa, millaisia arvoja lait ilmentävät ja millaiseen asemaan ne asettavat eri perheenjäsenet. Miten avioliittolaki ja avioliittoasetus säätelevät aviopuolisoiden välisiä suhteita ja miten aviopuolisoiden keskinäinen asema on muuttunut ajan myötä? Miten eri perheenjäseniin kohdistuvat asenteet ja arvot ovat muuttuneet vuosien varrella? Miten lasten ja nuorten asema perheessä on muuttunut? Käyttäkää lähteenä esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjaston Historiallista sanomalehtikirjastoa (vuodet 1771–1890) .
Esimerkkejä perhe-elämää säätelevistä laeista:

Avioliittolaki 13.6.1929/234
Avioliittoasetus 6.11.1987/820
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361
Lastensuojelulaki 5.8.1983/683
Laki lapseksiottamisesta 8.2.1985/153
Perhe-eläkelaki 17.1.1969/38
Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710

Lähde: Aikapolku – tehtävänä Kulttuuriperintö (2004)
Materiaalit on koottu Kansalaiskasvatuksen teemavuoden 2005 yhteydessä