Yhteiskunta ja perhe

Perheellä on aina myös yhteiskunnallinen ulottuvuutensa. Perheiden arjen kannalta työn ja perheen yhteensovittamisen onnistuminen on keskeinen kysymys. Viime vuosina työelämä on muuttunut rajusti - siirtyminen pois yhtenäiskulttuurista on nähtävissä myös työelämän muutoksissa. Vakituisen työpaikan saaminen on entistä vaikeampaa ja ne joilla töitä on, tekevät sitä monen edestä. Onkin kysyttävä mitä mahdollisuuksia vanhemmilla on toteuttaa vanhemmuutta täysipainoisesti, kun työelämän vaatimukset kiristyvät ja epävarmuus työn ja toimeentulon jatkuvuudesta on osa yhä useampien arkea. Työelämän akuuteimpia ongelmia ovat mm. työttömyys, irtisanomiset sekä määräaikaisten työsuhteiden ja pätkätöiden yleisyys. Jos vallitseva tendenssi jatkuu, myös nykyisistä koululaisista ja lukiolaisista voi tulla osa yhä laajenevaa ”prekariaattia”. Toisaalta myös suhtautuminen työhön on muuttunut - vapaa-ajan arvostus on kasvanut ja työpaikkaa ja -alaa myös vaihdetaan elämän aikana ehkä useammin kuin ennen.

Niin sanottu perinteinen perhemalli on jäämässä vähemmistöön ja samalla myös perinteinen käsitys perheestä on laajenemassa - on ”uusperheitä”, ”sateenkaariperheitä” ja ”ydinperheitä”. Valtiolla on kuitenkin sanansa sanottavana siitä, kenellä on oikeus perustaa perhe eli virallistaa parisuhteensa ja saada tai adoptoida lapsia. Parisuhdelaki tuli voimaan 1.3.2002. Syksyllä 2005 eduskunta äänestää hallituksen esityksestä koskien hedelmöityshoitoja. Hallitus veti lakiesityksensä pois helmikuussa 2003, koska ei halunnut hyväksyä lakivaliokunnan tekemää muutosta lakitekstiin. Lakivaliokunta päätti äänestyksen jälkeen, että hoidot pitää rajata vain heterosuhteessa eläville naisille.

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sukusolujen ja alkioiden käytöstä hedelmöityshoidossa ja isyyslain muuttamisesta (HE 76/2002) 
Oikeusministeriön vireillä olevat säädöshankkeet koskien Henkilö, perhe- ja perintöoikeutta (mm. hedelmöityshoito ja kansainvälinen perheoikeus)
Parisuhdelaki voimaan 1.3.2002  
Kotoutuva perhe -projektin (2001-2004) loppuraportti (pdf)
Projektin päämääränä oli maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen ja monikulttuurisen vuorovaikutuksen lisääminen Mannerheimin lastensuojeluliitossa.
Lue adoptiosta ja uusperheestä mm. Lastensuojelun keskusliiton sivuilta
Suomen uusperheellisten liitto ry

Sukupolvelta toiselle

Kodeissa samoin kuin yhteiskunnassa myös arvot siirtyvät sukupolvelta toiselle. Omien vanhempien ja sukulaisten haastattelu voi olla hyvä keino tutustua lähimenneisyyden tapahtumiin ja niihin arvoihin ja asenteisiin, joihin toiminnassa on tukeuduttu. Lähimenneisyyden tutkimisessa voidaan ottaa näkökulmaksi esimerkiksi lapsen aseman muuttuminen perheen jäsenenä.

Tutustu agraariajan tapakulttuuriin, juhliin ja arkeen Liedon Vanhalinnan Elämänlanka -näyttelyn avulla. Esittelyssä on koko elämä lapsuudesta vanhuuteen ja kuolemaan.

Pohdittavaksi

  • Miten lasten asema perheen jäseninä on muuttunut?
  • Miten lasten ja aikuisten roolit kotona ovat muuttuneet? - entä naisten ja miesten?
  • Mikä erottaa arjen ja juhlan?
  • Mitä ja miten eräänlaisia siirtymävaiheita elämässä juhlistetaan? Minkälaisia rituaaleja niihin liittyy?
  • Pohtikaa myös muutoksia itse perheen käsitteessä - mikä on perhe?
  • Lapsen oikeuksien sopimuksen 21. artiklassa todetaan, että ”Lapsia voidaan adoptoida, mutta vain jos se on lapsen kannalta paras vaihtoehto.” Milloin tämä ehto toteutuu?
  • Mitä teidän koulussanne ollaan mieltä parisuhdelaista, hedelmöityshoidoista, abortista? – Järjestäkää esim. keskustelutilaisuus ja/tai kysely.
Materiaalit on koottu Kansalaiskasvatuksen teemavuoden 2005 yhteydessä