Tehtäviä

  •  Laatikaa kotiseudustanne kartta, johon sijoitatte historialliset kohteet ja paikat, joilla on ollut tiettynä aikakautena erityistä merkitystä kotiseudullenne. Voitte jatkaa ja syventää tehtävää perehtymällä kohteisiin tarkemmin. (ks. tehtävä 1!)
  • Tutustukaa paikkakuntanne patsaisiin tekemällä savesta jäljennöksiä. Kenestä on tehty patsaita? Tutustukaa henkilöiden elämänkertoihin. Millä tavoin he ovat vaikuttaneet kotiseutunne kehitykseen? Voitte myös kuvata patsaat. Jäljennystehtävää voidaan laajentaa esimerkiksi portfolio -työskentelyn avulla. Liittäkää työhönne tietopohjainen essee, johon liitätte tietoa patsaan aiheesta, tekijästä, aikakaudesta, jolloin patsas on tehty, tyylisuunnasta jne. Pohtikaa mikä merkitys patsailla on kotiseudullanne.
  • Lukekaa suomalaista kaunokirjallisuutta 1800-luvun lopulta tähän päivään saakka ja kiinnittäkää erityistä huomiota yhteiskunnan sekä poliittisen järjestelmän ja toiminnan kuvaukseen. (esim. klassikot Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä, Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla, Ilmari Kianto: Punainen viiva sekä 1960-70 lukujen poliittinen kirjallisuus).
  • Minna Canthin (1844-1879) syntymäpäivä 19.3 on uusin liputuspäivämme. Sisäasiainministeriö määräsi maaliskuussa 2003 valtion virastot ja laitokset liputtamaan Canthin syntymäpäivän ja tasa-arvon johdosta ja suosittaa myös vastaavaa yleistä liputusta. Laatikaa ehdotus henkilöstä, jonka kunniaksi tulisi mielestänne liputtaa. Sisällyttäkää siihen kattava kuvaus henkilön elämästä ja yhteiskunnallisesta toiminnasta. Pitäisikö jokin liputuspäivä lakkauttaa kokonaan?
  • Suunnitelkaa koulussanne tapahtumia suomalaisen kansanvallan 100-vuotis juhlavuodeksi 2006-2007.

Tehtävät 1-4

Seuraavat tehtävät ovat suhteellisen laajoja ja ne voidaan toteuttaa yhteistyössä eri oppiaineiden kanssa – esimerkiksi historia, yhteiskuntaoppi, äidinkieli, kuvataide yms. Tehtävien lähteenä on käytetty teosta: Aikapolku – tehtävänä kulttuuriperintö (2004)

1) Kotipaikkakunnan rakennusperintö historian virrassa

Tehtävässä perehdytään oman kotiseudun rakennettuun ympäristöön ja pyritään näkemään sen muotoutumisen ja muutoksien yhteys koko maan poliittiseen ja yhteiskunnalliseen historiaan. Tehtävässä kerätään tietoa yksittäisistä kohteista kotiseudulla. Sen jälkeen muodostetaan yleiskuva kotiseudun tapahtumista yhdistämällä tiedot laajempaan historiallisen kontekstiin.

(1) Tutustukaa ensin alustavasti kotiseutunne historiaan kartoittamalla paikkakunnan historiallisia ympäristöjä ja rakennuksia esimerkiksi kotiseutukierroksella. Miksi kadulla on tietty nimi? Milloin alue/talo/paikka on rakennettu? Mitä tiettynä aikakautena tietyssä paikassa on tapahtunut? Keskustelkaa, mistä näihin kysymyksiin voisi löytyä vastauksia ja vertailkaa erilaisia tietolähteitä ja niiden luotettavuutta. Onko sanomalehti yhtä luotettava kuin arkistolähde tai tieteellinen tutkimus? Voiko muistelmateosta tai esimerkiksi jonkin poliittisen puolueen omaa historiikkia pitää puolueellisena? Onko haastattelu hyvä tiedonhankintatapa?

(2) Valitkaa pareittain tarkempaan tarkasteluun yksi kiinnostava kohde. Kyseessä voi olla
julkinen rakennus: kirkko, kaupungintalo, kirjasto, rautatieasema, kaupungintalo, museo
yksityistalo: kartano, pappila, muu merkkihenkilön asumus
liikerakennus: tehdas, kauppa, pankki.
muu kohde: silta, puisto, hautausmaa tai kortteli, esim. työväenkortteli tai hallintokompleksi

Työparit laativat omista kohteistaan tietopaketin, joka kattaa rakennuksen tai paikan koko käyttöhistorian nykypäivään saakka. Voitte käyttää apuna rakennusten inventointilomakkeita. (Lomakepohjia mm. kirjassa Kulttuuriympäristö - tutki ja opi (2000) ja Suomen Tammi -lehdessä 2003/9, ks. lisätietoa). Kerätkää tietoa kirjastosta, internetistä ja arkistoista. Haastatelkaa asianosaisia, esimerkiksi henkilökuntaa tai asukkaita. Voitte myös valokuvata kohteet sisältä ja ulkoa ja hankkia pohjapiirrokset ja kartat. Jos kohteena on organisaatio tai yritys, kannattaa sen suopeus hanketta kohtaan selvittää etukäteen. Näin varmistetaan, ettei aineiston käyttöön saamisessa tule ongelmia.

(3) Piirtäkää yhdessä historiallinen aikajana, jonka yläpuolelle sijoitatte tärkeimmät yhteiskunnalliset muutokset, mullistukset, uudistukset ja kriisiajat Suomen historiasta. Liittäkää sen jälkeen janan alapuolelle oman paikkakunnan tapahtumiin ja yksittäisiin rakennuksiin liittyvää materiaalia, jota työparit ovat keränneet.

Keskustelkaa aikajanaa tehdessänne yleisen ja paikallisen historian ja yhteiskunnallisten muutosten välisistä riippuvuussuhteista. Miten kotiseutu on muuttunut elinkeinojen, asukkaiden ja palveluiden osalta? Kuinka tämä näkyy rakennetussa ympäristössä? Mihin ajanjaksoihin ja yhteiskunnallisiin tapahtumiin liittyvät voimakkaimmat muutokset? Millaista rakentamista on eri aikoina suosittu ja arvostettu? Miettikää myös yksittäisten rakennusten suhdetta yhteiskuntaan: mihin vaiheeseen liittyy tehtaan perustaminen, miten alueelle saatiin neuvola, miksi kirjasto lakkautettiin. Arvioikaa myös tulevaisuudennäkymiä. Mitä tulee tapahtumaan? Miksi?  

Voitte myös koota tietopaketeista ja aikajanasta näyttävän esityksen kuvien ja piirrosten avulla ja tarjota sitä näyttelyksi koululle tai paikallismuseoon tai työstää ne internetsivustoksi. Tarjotkaa niitä myös julkaistavaksi paikallislehdessä tai kohteinanne olleiden organisaatioiden julkaisuissa!

Lue myös huhtikuun teemakuukaudesta: Valistunut kuluttaja ja lähiympäristö

2) Aika, aate ja taide

Taide ei ole vain itseilmaisua tai viihdettä - se on myös vahva vaikuttamisen keino. Historia tunteekin lukuisia esimerkkejä taiteen valjastamisesta aatteen tai politiikan käyttöön.

Tässä tehtävässä 1900-luvun historiaa lähestytään taiteen ja ideologian linkittymisen näkökulmasta. Tavoitteena on nähdä maailma aikalaisten silmin ja suhteuttaa se jälkikuvaan, joka meille on muodostunut. Kukin työpari tai -ryhmä valitsee tutkittavakseen tietyn historiallisen ajankohdan ja keskittyy tarkastelemaan tuolloin vaikuttaneita aatteita ja taidemuotoja ja niiden välisiä kytköksiä. Ideologiat ovat näyttäytyneet voimakkaimpina tietyissä taiteen lajeissa, mutta oppilaat voivat valita lajin/lajit myös oman kiinnostuksensa perusteella.
Ehdotuksia aiheiksi:

1800/1900-luvun vaihteen kansallisuusaate kuvataiteessa, musiikissa ja arkkitehtuurissa: esim. J. Sibelius, Gallen-Kallela, Gesellius, Saarinen, Lindgren
1920-luvun modernismi kirjallisuudessa ja arkkitehtuurissa: esim. Mika Waltari, Olavi Paavolainen ja Tulenkantajat –ryhmä, Alvar Aalto
1930–40-lukujen oikeistolaisuus kuvataiteessa, kirjallisuudessa ja musiikissa: esim. V. A. Koskenniemi
1950-luvun koti-ideologia ja rationalismi elokuvissa, lehdistössä, muodissa, muotoilussa: esim. Suomisen perhe –elokuvat, jälleenrakennus ja tyyppitalot
1960–70-lukujen vasemmistoradikalismi teatterissa, popmusiikissa ja televisiossa: esim. Agit-Prop
1980-luvun markkinoiden vapautuminen ja kulttuurin liberalisoituminen, uusien arvojen nouseminen
1990-luvun teknologian voimakas kehittyminen ja arkipäiväistyminen, median rooli
2000- luku?

Kerätkää tietoa aikakauden yhteiskunnallisista oloista ja ideologioista. Voitte perehtykää toisaalta myös ajan taiteeseen, sen sisältöihin ja viesteihin sekä itse taiteilijoihin ja heidän elämäänsä. Pohtikaa aatteen ja taiteen kytköksiä. Miten taide ilmentää yhteiskunnallisia oloja, asenteita ja arvoja? Miten sen voi nähdä sekä peilaavan että luovan ajan henkeä? Selvittäkää, keitä olivat aatteellisen taiteen kannattajat ja heidän pyrkimyksensä, ja ketkä puolestaan olivat vastustajia. Oliko kyseessä protestiliike vai palveltiinko virallista totuutta? Kartoittakaa suuntauksen elinkaari: esikuvat, nousu, kukoistus, hiipuminen ja jälkiseuraukset. Onko siitä jäänyt jonkinlaisia traumoja? Oliko sillä kansainvälisiä rinnakkaisilmiöitä?

Tarkastelkaa aiheesta käytyä julkista keskustelua omana aikanaan ja nykypäivänä. Millaisen leiman jälkimaailma on sille myöhemmin antanut? Hallitseeko jonkinlainen stereotypia mielikuvaamme koko aikakaudesta (esimerkiksi ”oikeistolainen 1930-luku”)? Voitte keskustella aatteen ja taiteen yhdistelmästä myös yleisellä tasolla: onko se mielestänne huono liitto vai toimiva symbioosi?

Voitte myös työstää aihetta eteenpäin laatimalla aiheistanne esitelmät parityöskentelynä. Ne voidaan esittää luokalle käyttäen tukena musiikkia, valokuvia, dioja, videomateriaalia ja performanssia.

3) Yhteiskunnalliset aatteet ja vaikuttaminen

Tehtävässä tutkimisen kohteena ovat kotiseudun politiikka ja vaikuttajat, poliittisen vaikuttamisen historia ja keskeiset henkilöt. Tehtävässä perehdytään aatteellisuuden ja vaikuttamisen väliseen suhteeseen ennen ja nyt.

(a) Yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Miettikää miten eri aikakausina ihmiset ovat vaikuttaneet yhteisöönsä ja omaan elämäänsä: Verratkaa kansankäräjiä Ruotsin vallan aikana, oikeusvaltio- ja kansanvaltioperiaatteita ja nykyistä perustuslakia. Millä eri tavoin yhteiskuntaan voi vaikuttaa?

(b) Yhteiskunnalliset voimasuhteet
Mitkä ihmisryhmät ovat olleet kotiseudullanne aktiivisina tiettynä aikakautena? (esimerkiksi raittiusliikkeet, kansalaissodan punaiset ja valkoiset, poliittiset puolueet, erilaiset yhdistykset ja kansanliikkeet) Miten naisten osallistuminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon on kehittynyt? Ketkä ja mitkä puolueet vaikuttavat kunnallishallinnossa? Kiinnittäkää huomiota myös sukupuolijakaumaan. Miten naisten osuus vaikuttajista on muuttunut? Ottakaa selvää myös, miten eri yhteiskuntaryhmien väliset suhteet ovat muuttuneet.

(c) Paikalliset vaikuttajat
Ottakaa selvää, ketkä henkilöt ovat olleet paikkakuntanne vaikuttajia? Onko kunnassanne kansallisia historian saatossa olleita merkkihenkilöitä? Esimerkiksi presidenttejä, poliittisia vaikuttajia, kulttuurihenkilöitä Keitä paikallisia vaikuttajia on nykyisin julkisuudessa? Ottakaa selvää, kuuluuko paikallisia edustajia eduskuntaan tai europarlamenttiin.  Miten he edustavat omaa paikkakuntaanne? Laatikaa henkilöhistoria poliittisesta henkilöstä!

(d) Vaalijulisteen teko
Ottakaa selvää esimerkiksi puolueohjelmista tai pöytäkirjoista, millaisia aatteita paikkakunnallanne vaikuttavat eri ryhmät edustavat? Valitkaa jokin paikkakunnallanne ajankohtainen kysymys ja verratkaa suhtautumista siihen eri ryhmien välillä. Vaihtoehtoisesti voitte valita jonkin ryhmän, josta löydätte tietoa myös historiasta ja seurata, mitkä kysymykset ovat olleet sille tärkeitä eri ajanjaksoina. Tehkää ryhmissä kuvitteelliset vaalijulisteet, joissa eri ryhmien ajamat asiat tulevat selkeästi esiin.

 4) Toimiminen vaikuttajina

Ottakaa selvää millä keinoin ihmiset voivat vaikuttaa päättäjiin: miten ihmiset saavat asiansa kuuluville, vai saavatko? Miten ihmiset tuovat mielipiteensä esille lehdissä ja televisiossa? Miten mielenosoitukset toimivat? Miettikää miten itse voisitte vaikuttaa päättäjiin? Mitä eroa on täysivaltaisella osallistumisella ja vaikuttamisella, kumppanuudella, kuulemisella ja tiedottamisella ja miten ne liittyvät asukkaiden/kansalaisten ja päättäjien väliseen suhteeseen? Miten perustuslaki ja muut lait ohjaavat sitä, miten Suomessa voi vaikuttaa esimerkiksi lähiympäristöönsä? Käykää myös seuraamassa kunnan-/kaupunginvaltuuston kokousta.

Perustuslain 12§ Sananvapaus ja julkisuus
Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.
Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.

Perustuslain 13§ Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus
Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin.
Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi.

Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla.

Voitte valita jonkin kotiseutuun liittyvä aiheen, josta teillä on mielipide ja jonka haluaisitte tuoda esille. Miettikää vaikuttamisen keinoja, ja sitä miten haluaisitte vaikuttaa. Mikä olisi tehokkain vaikuttamisen keino: valitsisitteko yleisöosastokirjoittelun, otatteko yhteyttä kunnan päättäjiin, vai menisittekö pitämään mielenosoituksen? Tehkää seuraava harjoitus, jossa kokeilette vaikuttamista eri keinoin.

Vaikuttamiskeino 1: Mielipidekirjoitus
Millainen on hyvä mielipidekirjoitus? Tutustukaa eri lehtiin ja tarkastakaa, ketkä ovat kirjoittajia, miten he tuovat mielipiteensä esille. Ketkä haluavat paikallislehdessä tuoda mielipiteensä esille? Tehkää äidinkielen tunnilla oma mielipidekirjoitus, jonka haluaisitte laittaa paikallislehteen. Esittäkää muille mielipiteenne omat pääkohdat. Valitkaa kirjoituksista mielestänne paras, tai tehkää kirjoitusten pohjalta yksi yhteinen mielipideartikkeli, jonka yritätte saada paikallislehteen. Pohtikaa samalla onko paikallislehti asiallenne oikea kanava, olisiko kenties muita kanavia, joiden kautta mielipiteenne suuntautuisi oikealle taholle/henkilölle.

Vaikuttamiskeino 2: Yhteydet päättäjiin
Ottakaa yhteyttä kunnan/kaupungin vaikuttajiin. Miettikää asiaa, johon haluatte vaikuttaa ja miettikää kenelle virkamiehelle asiasta kannattaisi ilmoittaa (kuka päättää tai on vastuussa juuri tästä asiasta).  Haluatteko vain tuoda asian esille, vai odotatteko aiheesta laajempaa keskustelua? Voitte yrittää kutsua kunnallisen virkamiehen esimerkiksi aiheeseen liittyvään paneelikeskusteluun koululle. Opettaja voi kertoa paneelikeskustelun periaatteista.

Vaikuttamiskeino 3: Mielenosoitus
Pohtikaa lähiaikoina tiedotusvälineissä esiintyneitä mielenosoituksia. Ketkä ovat halunneet tuoda mielipiteensä esille? Miksi? Onko Suomen ja ulkomaiden mielenosoituksilla eroja? Mikä merkitys mielenosoituksilla on ja ovatko ne olleet tehokkaita? Mitä merkitys eri aikakausien mielenosoituksilla on ollut? Ottakaa selvää miten mielenosoituksen saa järjestää. Esimerkiksi: Kokoontumislaki 22.4.1999/530 (Finlex)
 
Vaikuttamisvaihtoehto 4: Yhdistyksen perustaminen
Perustakaa oma yhdistys. Opettaja voi kertoa pohjatietoa yhdistyksistä. Miten yhdistys perustetaan? Mitä eroa on yhdistyksellä ja yrityksellä, entä rekisteröidyllä ja rekisteröimättömällä yhdistyksellä? Milloin yhdistys on laillinen? Mitä eroa on poliittisella puolueella ja yhdistyksellä?. Mikä on yhdistystoiminnan merkitys? Miten eri yhdistykset vaikuttavat yhteiskunnassamme ja kotiseudullanne?

Vaikuttamisvaihtoehto 5: Vaikuttaminen verkossa
Vaikuttaminen ”sähköisesti” on ilmiö, jota vielä muutama vuosi sitten ei tunnettu. Ottakaa selvää erilaisista tavoista vaikuttaa internetissä; esimerkkinä (varjo)äänestykset, kiertokirjeet, ihmisoikeusjärjestö Amnestyn kuukauden vetoomukset ja keskustelupalstat (mm. Otakantaa.fi, Vaikuttamo, Valtikka). Kokeilkaa useita ”sähköisen” vaikuttamisen keinoja ja arvioikaa niiden tehokkuutta? Tuntuuko teistä, että saatte äänenne kuuluviin verkon kautta? Minkälaista palautetta saatte mielipiteillenne? Mitkä ovat mahdollisuutenne muuttaa maailmaa osallistumalla keskusteluun verkossa? Verratkaa mielipiteen ilmaisua internetissä ja torilla, kumpi on tehokkaampaa? Mitä vaikutusta osallistumisen ja vaikuttamisen keinojen muutoksella on esimerkiksi siihen, kuka tai ketkä saavat osallistua ja vaikuttaa tai siihen mitkä asiat nousevat polttaviksi kysymyksiksi?

Simulaatio
Tehtävän voi suorittaa myös simulaationa, jolloin opiskelijat jaetaan päättäjiin ja kansalaisiin. Kansalaiset yrittävät vaikuttaa valitsemassaan asiassa päättäjiin eri tavoin, ja päättäjät lopuksi arvioivat, oliko vaikuttaminen tehokasta. Arvioinnin voi suorittaa myös ”taivaallinen lautamiehistö”, jolloin arvioidaan kansalaisten vaikuttamisyrityksiä ja päättäjien reaktioita.

Voitte myös lopuksi miettiä, mikä merkitys omalla vaikuttamisellanne voi olla omaan aikaan ja tulevaisuuteen. Pohtikaa myös sitä, miten vaikutatte historiallisina toimijoina - aktiivisina kansalaisina historiallisessa kehyksessä.

Materiaalit on koottu Kansalaiskasvatuksen teemavuoden 2005 yhteydessä