Kansanvainot

Huolimatta siitä, että kansanvainojen historia on pitkä ja monimuotoinen, maailmanhistorian ehkä tuhoisimmat ja järjestelmällisimmät kansanvainot ja joukkotuhot tapahtuivat Stalinin Neuvostoliitossa ja Hitlerin Saksassa.

Viime vuosisadalla tapahtuneiden vainojen lisäksi maailmassa on tapahtunut ja tapahtuu edelleen lukuisia kansanvainoja - vainottuja kansoja ovat mm. Amerikan alkuperäiskansat 1500 -luvulta 1800 -luvulle, Turkin armenialaiset 1915-1917, Australian aboriginaalit, inkerinsuomalaiset ja Krimin tataarit Neuvostoliitossa, juutalaiset kautta historian, Afrikan eri heimot ja kansat ja lisäksi entisen Jugoslavian alueella eläneet kansat 1990-luvulla.

Kansanvainojen ymmärtämiseksi on tärkeää kiinnittää huomiota sekä käsitteisiin että kansanvainojen historiaan ja nykyisyyteen. Mitä tarkoitetaan kansanvainoilla tai etnisellä puhdistuksella? Miten juutalaisten vainoaminen natsi-Saksassa erosi juutalaisvainoista Venäjällä/Neuvostoliitossa tai Puolassa? Jonkun toisen kansan (järjestelmällinen) vainoaminen on usein osa sodankäyntiä, mutta kyseessä on ilmiö, jota tulisi tarkastella myös siitä erillään.

Kansanvainot opetuksessa

Alla olevista linkeistä pääsette tutustumaan teksteihin, joita voitte käyttää pohjana kansanvainojen käsittelyyn kouluissa. Osiossa Toimintaideoita on muutamia vinkkejä aiheiden käsittelyyn opetuksessa ja Lisätietoa -osioon on kerätty aiheeseen liittyvää materiaalia.  

Natsi-Saksan juutalaisiin kohdistuva vaino oli äärimmäisen järjestelmällistä ja keinot olivat monet - omaisuuden ja työpaikkojen riisto, ihmisten pakkomuutot pois kodeistaan ja erottaminen perheistään, henkilöiden merkitseminen keltaisilla tähdillä eli leimaaminen, ihmisten jakaminen kategorioihin (terve-sairas, vanhus-työkykyinen), poiskuljetus työleireille sekä lopulta keskitysleirit ja joukkotuho.
Pekka Lindqvist: Holokausti.

Stalinin Neuvostoliitossa vainon kohteeksi joutuivat muun muassa inkerinsuomalaiset. Heidät tuomittiin ensin kulakeiksi ja sitten kansanvihollisiksi. Neuvostoliiton harjoittamissa vainoissa vuodesta 1929 eteenpäin inkerinsuomalaiset menettivät omaisuutensa, oikeutensa, kulttuurinsa, yhtenäisyytensä ja monet myös henkensä. Vainojen seurauksena inkerinsuomalainen väestö hajaantui totaalisesti eikä yhtenäisestä kansasta tämän jälkeen voida enää puhua.
Liisa Jääskeläinen: Inkeristä karkotetut - Pietari ja Antti Jääskeläisen perhe vainon uhreina.

Materiaalit on koottu Kansalaiskasvatuksen teemavuoden 2005 yhteydessä