Kuinka Vainojen uhrien muistopäivää voi viettää koulussa?

Daniel Weintraub, historian, juutalaisten historian ja uskonnon opettaja Helsingin Juutalaisessa koulussa kertoo oman koulunsa tavoista viettää muistopäivää:

”Juutalaiset ympäri maailmaa ovat vuodesta 1953 lähtien viettäneet omaa vainojen uhrien muistopäivää. Tämän Jom Hashoa -päivän ajoitus perustuu siihen juutalaisen kalenterin päivään, jolloin Varsovan gheton juutalaiset nousivat kapinaa vuonna 1944. Helsingin Juutalaisessa koulussa Vainojen uhrien muistopäivän tapaista muistopäivää on vietetty jo yli viiden vuosikymmen ajan. Vuosien aikana meille onkin ehtinyt kerääntyä paljon perinteitä ja kokemusta siitä, miten toisen maailmansodan vainoissa tapettuja uhreja voi muistella. Juutalainen koulu on yhtenäinen peruskoulu. Osa alla olevista esimerkeistä on toteutettu koko koulun kanssa, osa alakoulun puolella ja osa vain yläkoulun oppilaiden kanssa."

Suruliputus
Tapanamme on ollut aloittaa koulupäivä kokoontumalla koulun pihalle, jossa nostamme liput suruliputukseen. Yleensä pihalla myös luetaan jokin psalmi

Kynttilät
Koko koulu kokoontuu juhlasaliin. Mustalla pöytäliinalla peitetyllä pöydällä on kuusi kynttilää. Hiljaisuuden vallitessa eri-ikäiset oppilaat käyvät sytyttämässä ne. Meillä on tapana sytyttää yksi kynttilä jokaista miljoonaa juutalaisuhria kohti, mutta tilannetta voi soveltaa esimerkiksi valikoimalla erivärisiä kynttilöitä eri vainottuja ihmisryhmiä varten (juutalaiset, romanit, vammaiset, poliittiset ja seksuaaliset vähemmistöt, jne.)

Hiljainen hetki
Kynttilöiden sytyttämisen jälkeen vietämme hiljaisen hetken. Hiljaisuuden päätyttyä luemme yleensä psalmin tai jonkin muu muistorukouksen ja joku oppilaista tai opettajista pitää lyhyen puheen. Tässä tilaisuudessa usein myös ohjeistetaan päivän muu ohjelma.

Taidenäyttely
Oppilaat ohjeistetaan luokittain piirtämään tai maalaamaan vainoihin liittyviä kuvia. Vankien ghetoissa ja leireillä tekemiä kuviin on myös mahdollista tutustua tehtävän yhteydessä.
Pienemmät lapset voivat piirtää iloisia haavekuvia siitä, mitä he mahtaisivat kaivata, jos joutuisivat itse elämään rajoitetuissa olosuhteissa. Tällaisia kuvia on säilynyt mm. Theresienstadin gheton lapsilta. Eri-ikäisille oppilaille voidaan antaa erilaisia työvälineitä: lyijykyniä, liituja, vesivärejä, öljyvärejä. Käytettävissä olevia värejä voidaan myös rajata. Töiden valmistuttua ne laitetaan esille ja oppilaat, opettajat ja koulun muu henkilökunta voivat kiertää katsomassa niitä.

1700 kiveä
Treblinkan keskitysleirillä, jonka saksalaiset ehtivät purkaa kokonaan on nykyään paitsi museo myös 1700 erikokoista ja -muotoista kivenjärkälettä. Jokainen niistä symboloi yhtä sodassa tuhoutunutta juutalaisseurakuntaa. Isoissa kouluissa voidaan koulun pihalle tai saliin luoda oma Treblinka. Materiaalina voidaan käyttää kiviä, lumikasoja, muovailuvahaa yms.

Runot
Ghetoissa ja leireillä kirjoitettuja runoja on säilynyt paljon. Meillä runoja on luettu ensin ääneen, jonka jälkeen oppilaat ovat kirjoittaneet aiheesta omia runojaan. Oppilaiden kirjoittamia runoja on joko luettu ääneen tai ne on koottu yhteen ja jaettu luettavaksi oppilaille.

Kirjoitelmat ja esitelmät
Varsinkin yläkoulun puolella toisen maailmansodan aikaisia vainoja on käsitelty usein erilaisten kirjoitelmatehtävien muodossa. Tehtävää varten oppilaat tarvitsevat riittävästi tietoa ja/tai mahdollisuuden käyttää erilaisia lähteitä. Tarkoituksesta riippuen oppilaita voidaan kehottaa joko kertomaan tuntemuksistaan tai kirjoittamaan esitelmiä ja/tai essee-vastauksia.

Elokuvat ja dokumentit
Holokaustiin liittyviä elokuvia ja dokumentteja on tehty vuosien varrella lukuisia. Elokuvien ja dokumenttien taso ja näkökulmat kuitenkin vaihtelevat, joten opettajan kannattaa olla selvillä valitsemansa elokuvan/dokumentin sisällöstä etukäteen. Jos olemme käyttäneet opetuksessa elokuvia, olemme katsoneet elokuvat elokuvateatterissa.

Näyttelyt
Valokuvakirjoja ja internettiä voi käyttää apuna oman valokuvanäyttelyn suunnittelussa ja laatimisessa. Jos aikaa löytyy, valokuvanäyttelystä voi tehdä laajan projektin, johon yhteistyökumppaneita voidaan hankkia sekä muilta luokilta että koulun ulkopuolelta (esim. museot, taidekoulut, paikallinen media ja päättäjät).

Vierailijat
Suomessa on suhteellisen hankalaa saada kouluun vierailemaan henkilöä, joka olisi itse kokenut natsien vainot. Joskus vainojen uhreja on kuitenkin mahdollista saada kouluun vierailemaan ja puhumaan kokemuksistaan. Toisaalta esimerkiksi isommilla paikkakunnilla on mahdollista löytää asiaan perehtyneitä tutkijoita/toimittajia pitämään esitelmiä.

Vierailut
Koulu voi tehdä vierailuja myös itse. Esimerkiksi Helsingin Tähtitorninmäellä on Suomesta Saksaan luovutetun kahdeksan juutalaisen muistomerkki. Lisäksi museoissa on usein nähtävillä näyttelyitä, joissa vierailu tukee aiheen käsittelyä.

Eläytymistehtävät
Draaman keinoja voi myös käyttää. Kannattaa kuitenkin tarkkaan harkita, millaisia draaman keinoja missäkin koulussa tai oppilaitoksessa voidaan käyttää. Helsingin Juutalaisessa koulussa haettiin ruokailua edeltävän tunnin aikana viideltä ylimmältä luokalta 2-3 oppilasta/luokka. Heidät valittiin ”sattumanvaraisesti” ja vietiin asiaa sen enempää selittämättä pois luokasta. Oppilaat koottiin yhteen tilaan, jossa he muokkasivat valkoiset kuitukankaiset vaatteet vanginvaatteiksi. Sen jälkeen heidät vietiin ruokalaan ja laitettiin istumaan lattialle. Muut oppilaat söivät pöydissänsä normaalia kouluruokaa, kun vangeille tarjottiin kylmää kaurapuuroa ja vettä. Ruokailun päätyttyä tilanne purettiin ja läpi käytiin niin vankien kuin enemmistönkin ajatuksia tapahtuneeseen liittyen.

Materiaalit on koottu Kansalaiskasvatuksen teemavuoden 2005 yhteydessä