Euroopan unioni

Jokainen maa on oma yksilönsä isossa EU:ssa ja jokaisella maalla on oma kulttuurinsa. Sopimuksessa yhdeksi EU:n tunnukseksi mainitaan ”Moninaisuudessaan yhtenäinen”. Olemme aina asuneet suomalaisina Euroopassa, mutta Suomi on ollut Euroopan unionin jäsen kymmenen vuotta. Olemme ottaneet eurot käyttöön, unioniin on tullut mukaan uusia maita ja unionin säännöstö on muuttunut paljon. Kaikkinensa olemme tiiviisti mukana eurooppalaisessa ylikansallisessa päätöksenteossa. Nyt keskustelemme uudesta perustuslaillisesta sopimuksesta, jonka on tarkoitus astua voimaan marraskuussa 2006, mikäli se hyväksytään kaikissa EU:n jäsenmaissa.

Euroopan unioniin kuuluu 25 maata ja unionin alueella asuu noin 450 miljoonasta kansalaista.
Unionin jäsenvaltiot ovat Belgia, Saksa, Ranska, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Tanska, Irlanti, Iso-Britannia, Kreikka, Espanja, Portugali, Suomi, Ruotsi, Itävalta, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tšekin tasavalta, Unkari, Slovakia, Slovenia, Kypros ja Malta.

Mitkä ovat EU-jäsenyyden kriteerit?

Euroopan unioniin liittyi keväällä vuonna 2004 kymmenen uutta Keski- ja Itä-Euroopan maata. Seuraava laajentuminen on jo lähellä, sillä unioniin ovat tulossa mukaan Bulgaria ja Romania todennäköisesti vuonna 2007. Myös Turkki, Kroatia ja Makedonia aloittavat neuvottelut jäsenyydestä.
 
Usein kysytään, kuinka pitkälle Euroopan unioni voi laajentua ja mitkä ovat Euroopan rajat. Tarkkoja rajoja ei voida määritellä. Periaatteessa unioni on avoin kaikille eurooppalaisille maille, jotka täyttävät EU:n lähentymiskriteerit, niin sanotut Kööpenhaminan kriteerit.

Eurooppa-neuvoston Kööpenhaminassa vuonna 1993 asettamat jäsenyysedellytykset ovat seuraavat:

  • Hakijamaa on saavuttanut sellaisen institutionaalisen vakauden, joka takaa kansanvallan ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen, ihmisoikeudet ja oikeuksien kunnioittamisen ja suojelun.
  • Maassa on toimiva markkinatalous ja se kykenee selviytymään unionin sisällä vallitsevista kilpailutekijöistä ja markkinavoimista.
  • Maa kykenee ottamaan vastaan jäsenyydestä aiheutuvat velvoitteet, joihin sisältyy myös poliittisen unionin sekä talous- ja rahaliitto EMUn tavoitteisiin sitoutuminen

Joulukuussa kokoontunut Madridin Eurooppa-neuvosto vahvisti arviointiperusteet. Samalla se viittasi tarpeeseen luoda edellytykset hakijamaiden vähittäisen, sopusointuisen yhdentymisen varmistamiseksi erityisesti seuraavin keinoin: markkinatalouden kehittäminen, hakijamaiden hallintorakenteiden sopeutus sekä vakaiden taloudellisten ja rahapoliittisten olojen luominen.

Mitkä ovat EU-kansalaisoikeudet?

Euroopan unioni merkitsee tänä päivänä monia asioita yhteiskunnalle ja kansalaisille. Unionin perusperiaatteena ovat pitkään olleet toimivat sisämarkkinat, johon kuuluvat muun muassa tavaroiden, ihmisten, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuminen.

Uudessa perustuslaillisessa sopimuksessa määritellään unionin arvot ja tavoitteet sekä kansalaisten perusoikeudet, joihin kuuluvat kansalaisoikeudet.
Perustuslakisopimuksen II osa: Euroopan unionin perusoikeuskirja

EU pyrkii jatkuvasti kehittämään kansalaisten perusoikeutta, vapaata liikkuvuutta ja pääsemään eroon kaikesta kansalaisuuteen perustuvasta syrjinnästä. Eri unionin toimijoilla ja kansalaisilla on oikeus tutustua EU:n asiakirjoihin kaikilla EU:n virallisilla kielillä, joita on 20. Kansalaisilla on myös oikeus käyttää omaa äidinkieltään EU:n hallinnon kanssa asioidessaan.

Unionin kansalainen on jokainen, jolla on jonkin unionin jäsenvaltion kansalaisuus. Unionin kansalaisuus täydentää mutta ei korvaa jäsenvaltion kansalaisuutta. Jos olet EU:n kansalainen, voit matkustaa, opiskella, työskennellä ja toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana missä tahansa Euroopan unionin 25 jäsenvaltiossa.

Kansalaisoikeuksiin kuuluu mahdollisuus äänestää ja asettua ehdolle kunnallisvaaleissa ja parlamenttivaaleissa uudessa oleskelumaassa. Kansalainen voi kannella Euroopan oikeusasiamiehelle ja hänellä on oikeus vedota Euroopan parlamenttiin. Hän on myös oikeutettu saamaan konsulipalvelut EU:n ulkopuolisissa maissa toisen EU-maan edustustossa.

Käytännössä kansalaisoikeudet merkitsevät esimerkiksi sitä, että työtä voi etsiä vapaasti toisesta EU-maasta. Työpaikan löytyessä erillistä työlupaa ei pääsääntöisesti tarvita. Oleskelulupa yli kolmen kuukauden oleskelua varten pitää kuitenkin hakea uuden oleskelumaan poliisiviranomaiselta. Kun asetutaan toiseen EU-maahan asumaan, muuttaja saa samat sosiaalietuudet kuin, mitä kyseisen maan kansalaisilla ovat.

Opiskelija voi hyödyntää vaihto-ohjelmia tai vaihtoehtoisesti suorittaa koko tutkinnon toisessa EU-maassa. Opiskelijalta ei peritä sen korkeampia opiskelumaksuja kuin kohdemaan opiskelijoilta. Suomalaisen opiskelijan käytössä on Suomen opintotuki- ja lainajärjestelmä. Jokainen maa vastaa itse tutkintojen sisällöstä. EU ei päätä, mitä koulussa opetetaan, mutta se pyrkii edistämään koulutuksen ja ammattipätevyyden tunnustamista asianmukaisesti muissa EU-maissa.

Matkustuskäytännöt EU-maiden välillä ovat helpottuneet. Niin sanotulla Schengen-alueella kansalaiset voivat liikkua vapaasti ilman rajatarkastuksia. Tästä huolimatta passi tai kuvallinen henkilökortti tulee pitää mukana.

Kesällä 2004 on otettu käyttöön uusi eurooppalainen sairaanhoitokortti, joka oikeuttaa sairaanhoitoon oleskeltaessa tilapäisesti EU-alueella, Sveitsissä tai ETA-maissa Norjassa, Islannissa ja Liechtensteinissä. Korttia voi anoa Kelasta.

EUn symbolit ja juhlapäivät

Eurooppa-symbolit ovat Euroopan unionin lippu, euroraha, EU-passi, EU-ajokortti, Eurooppa-hymni ja Eurooppa-päivä.

  • Eurooppa-päivää vietetään jokaisessa EU-maassa 9. toukokuuta. Eurooppa-päivien tapahtumien ja juhlatilaisuuksien toivotaan tuovan unionin lähemmäksi kansalaisiaan ja unionin kansat lähemmäksi toisiaan.
  • Euroopan unionin monivuotisen Kulttuuri-ohjelman tarkoituksena on edistää eurooppalaista kulttuuriyhteistyötä. Ohjelmasta on muun muassa tuettu eurooppalaisena yhteistyönä toteutettavia kulttuurihankkeita ja -tapahtumia sekä eurooppalaisen kirjallisuuden käännöshankkeita.
  • Euroopan unioni on kahdenkymmenen vuoden ajan valinnut vuosittaisen eurooppalaisen kulttuuripääkaupungin. Tänä vuonna kulttuuripääkaupunkina on Irlannin Cork. Vuodesta 2009 alkaen Euroopalla on joka vuosi yhden sijasta kaksi kulttuuripääkaupunkia. Suomi ja Viro nimittävät eurooppalaiset kulttuuripääkaupungit vuonna 2011.
  • Eurorahat otettiin käyttöön vuoden 2002 alussa 12 EU-maassa. Setelit ovat kaikilla samanlaisia, mutta kolikoissa esiintyvät kunkin maan kansalliset tunnukset, jotka kukin maa on itse suunnitellut. Unionin uudet jäsenvaltiot valmistautuvat myös euron käyttöönottoon. Slovenian, Liettuan ja Viron oletetaan ottavan eurot käyttöön vuonna 2006
  • Euroopan unionin lipussa kultaiset viisisakaraiset tähdet muodostavat ympyrän siniselle pohjalle. Tähtien lukumäärä 12 on vakio - luku on perinteinen täydellisyyden ja yhtenäisyyden symboli. Euroopan unionin lippua käytetään EU:n ulkorajoilla, lentokentillä ja satamissa. Lippua voivat käyttää valtion ja kuntien virastot sekä laitokset, yritykset ja yhteisöt esimerkiksi silloin, kun suomalaisten isäntien vieraaksi tulee unionin organisaatioiden edustajia.
  • Kaikissa EU-maissa on käytössä yhdenmukainen passi. Vuoden 1998 alusta Suomessa myönnettävät ajokortit ovat olleet EU-mallin mukaisia.
  • Euroopan unionin tunnussävel on Oodi Ilolle Ludwig van Beethovenin yhdeksännestä sinfoniasta.
Materiaalit on koottu Kansalaiskasvatuksen teemavuoden 2005 yhteydessä