Eurooppalaiset arvot ja todellisuus

Vallitsevassa maailmanpoliittisessa tilanteessa eurooppalaisiksi arvoiksi nimetään demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja puolustaminen. Ainakin osassa EU maista myös tukeudutaan edelleen vahvasti kansainväliseen diplomatiaan kuten YK:n turvallisuusneuvoston päätöksiin kansainvälisten kriisien ratkaisuissa. Esimerkiksi Irakin sodan suhteen keväällä 2003 EU-maat kuitenkin hajaantuivat sen suhteen, tarvitaanko sodan aloittamiselle YK:n turvallisuusneuvoston valtuutus vai ei.

Euroopan unionia kuten YK:takin on kritisoitu kyvyttömyydestä todellisuudessa puolustaa keskeisiä arvojaan - eli puuttua kansainvälisiin humanitaarisiin tai poliittisiin kriiseihin. Keskeinen ongelma EU:ssa on se, millä valtuuksilla voidaan puuttua toisen maan sisäisiin asioihin. YK:n mukaan Darfurissa Sudanissa on kuollut yli 180 000 ihmistä 70 000 sijaan. Kyseessä vaikuttaakin olevan ”uusi Ruanda”. 
Ilman Euroopan omia interventiovalmiuksia EU-maat saattoivat puuttua tilanteeseen vain osana YK:n rauhanturvajoukkoja ja myöhemmin osana Nato-joukkoja Yhdysvaltojen johdolla kuten tehtiin Bosnia-Hertsegovinassa, Kosovossa ja entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa

1990-luvulta alkaen on kuitenkin kehitetty voimakkaasti EU:n omaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, johon liittyvät EU:n omien interventiovalmiuksien parantaminen ja mahdollisten myös yhteisten puolustusrakenteiden perustaminen. Unioni on myös perustanut nopean toiminnan joukot, joiden sotilaallista voimaa on tarkoitus lisätä vähitellen useiden vuosien kuluessa. Uudessa perustuslakisopimuksessa ehdotetaan myös EU:n yhteisen ulkoministerin viran perustamista.

Euroopan yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP)  - Ulkoministeriö

Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan luominen on kuitenkin selvästi askel kohti yhä yhtenäisempää Eurooppaa, joidenkin mielestä jopa liittovaltiota, ja onkin syytä pohtia myös mitä se todellisuudessa merkitsee Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden välisille suhteille. Suomessa kuuma peruna on liittoutumattomuus, joka on ollut Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusperiaatteita viimeisten vuosikymmenien ajan.

Pohdittavaksi:
Mitä tarkoittaa liittoutumattomuus?
Mitä Euroopan yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka merkitsee käytännössä?
Kuinka pitkälle EU-joukot kriisienhallinnassa voivat mennä?
Miten turvataan kaikkien jäsenvaltioiden äänen kuuluminen päätöksenteossa?

Materiaalit on koottu Kansalaiskasvatuksen teemavuoden 2005 yhteydessä