Siirtolaisuus ja ihmisoikeudet Euroopassa

Siirtolaisuus ja maahanmuutto ovat päivänpolttavia kysymyksiä kaikkialla Euroopassa. Hollannissa murhattiin marraskuussa 2004 elokuvaohjaaja Theo van Gogh ja toukokuussa 2003 äärioikeistolainen värikäs populistipoliitikko Pim Fortuyn. Saksassa uusnatsismi lisää suosiotaan ja ulkoministeri Joschka Fischer on joutunut kriitikoiden hampaisiin liian löysästä viisumipolitiikastaan. Itävallassa oikeistolainen Jörg Haiderin johtama Vapauspuolue sai vuoden 1999 parlamenttivaaleissa yhtä paljon ääniä kuin Kansapuolue, jonka kanssa se muodosti hallituksen. EU ei kuitenkaan hyväksynyt hallitusta Vapauspuolueen äärioikeistolaisuuden ja väitetyn natsimyönteisyyden vuoksi vaan asetti Itävallan diplomaattiseen eristykseen huolimatta siitä, että menestys oli demokraattisten vaalien tulos.

Onko Euroopan arvoperusta hahmottumaton vai onko siirtolaisuuden hoitamisessa ja eri kulttuurien rinnakkaiselon turvaamisessa epäonnistuttu niin kulttuurisesti, poliittisesti, sosiaalisesti kuin taloudellisestikin? Onko ongelmana kansallisvaltion ideasta kiinni pitäminen, liian löysä vai liian tiukka siirtolaispolitiikka, vai se, että eurooppalaisuus ei kykene sulauttamaan itseensä erilaisia kulttuureja ja uskontoja? Euroopan hiili- ja terästeollisuuden yhdistämisen idean takana olleen Jean Monnet’n tiedetään sanoneen, että jos hän voisi aloittaa Euroopan yhtenäistämisen uudestaan, hän aloittaisi kulttuurista talouden sijaan. (HS 9.5.2005)

Eurooppalaisuutta ja sen suhdetta muihin kulttuureihin symboloi kiinnostavalla tavalla Ranskan parlamentin vuonna 2003 hyväksymä kielto, joka koskee uskonnollisten tunnusmerkkien, esim. huivien pitämistä koulussa. Yhtäältä tässä tapauksessa yksilön oikeus oman arvo-, aate- ja uskomusmaailman esilletuomiseen häviää periaatteelle pitää valtio ja uskonto tiukasti erillään. Huivikieltoa pidetään loukkauksena uskonnonvapaudelle. Toisaalta ratkaisun taustalla on myös pyrkimys estää uskonnollisilla tunnusmerkeillä provosoiminen. Päätöksellään Ranskan valtio vahvistaa sekulaarisuuttaan ja pyrkii pysyttelemään puolueettomana uskonnollisten ryhmien välisissä kiistoissa.

Lue ”Huivikielto toi uskonnolliset päähineet otsikoihin” (13.5.2005)

Myös Suomessa käydään uskonnon ja vakaumuksen vapauteen liittyvää keskustelua: pitääkö muihin uskontokuntiin kuuluvien oppilaiden olla läsnä koulun joulujuhlassa? Vai onko perinteisestä kuusijuhlasta luovuttava kokonaan, ettei se loukkaisi muihin uskontokuntiin kuuluvien vakaumusta? Kuuluuko kristinuskon tuntemus suomalaisen kulttuurin tuntemukseen, joka on välttämätöntä kaikille, jotka täällä asuvat vai onko se ainoastaan oman omantunnon ja vakaumuksen asia? Entä kuinka hyväksyttyä meillä on koulussa tuoda esille esimerkiksi pukeutumisen kautta omaa arvo-, aate-, ja uskomusmaailmaa? Kristinuskon historiaan ja islamin uskontoon sekä uskonnolliseen fundamentaalisuuteen perehtyminen on nyt entistä tärkeämpää myös kouluissa.
 
EU ja Suomi osana EU:ta joutuu lakkaamatta tarkistamaan ja analysoimaan omaa arvoperustaansa suhteessa esim. ihmisoikeuksien toteutumiseen ja demokratiaan ja toisaalta taloudellisiin ja poliittisiin intresseihin. Lukuisat maat vastustavat jäsenyysneuvottelujen aloittamista Turkin kanssa ennen kuin ihmisoikeustilanne on parantunut (Turkin jäsenyys on yhdistetty uuteen perustuslakisopimukseen). EU myös keskeytti jäsenneuvottelut Kroatian kanssa siihen saakka, kunnes Kroatia suostuu täysimittaiseen yhteistyöhön Haagin sotarikostuomioistuimen kanssa. Euroopan parlamentti ei myöskään hyväksynyt syksyllä 2004 Italian ehdotusta komissaariksi. Ehdokas Rocco Buttiglione antoi ”eurooppalaiselle tasa-arvo- ja ihmisoikeuskäsitykselle” vieraita lausuntoja naisten asemasta ja homoseksuaaleista.
 
Lue lisää lokakuun teemakuukaudesta Ihmisoikeudet

Pohdittavaksi:
Pohtikaa uskonnon ja vakaumuksen vapautta ihmisoikeutena – rikkooko huivikielto ihmisoikeuksia?
Saako aatteellisuus näkyä pukeutumisessa teidän koulussanne?
Keskustelkaa suomalaisesta juhlaperinteestä. Tutustukaa myös siihen, miten perinteet ovat syntyneet. Loukkaako omien kulttuuristen traditioiden noudattaminen muiden kulttuurien edustajia? Miten/millä perusteella?

Materiaalit on koottu Kansalaiskasvatuksen teemavuoden 2005 yhteydessä