Ilmassa on suurta urheilujuhlan tuntua

Metaforalla tarkoitetaan kielikuvaa tai vertauskuvaa. Jokin asia havainnollistetaan vertaamalla sitä johonkin toiseen asiaan. Seuraavassa on käsitelty Persianlahden sodan voitokkaita vertauskuvia eli metaforia:

1) Onko sota maaotteluita ja urheilukilpailuja? – Urheilukenttämetafora retoriikassa

Urheilukilpailut ovat useimmille tuttuja kilparatoineen, lähtölaukauksineen, finaaleineen ja loppusuorineen.

Tällä hetkellä tuhannet amerikkalaiset seisovat vartiossa Arabian hiekalla...Irakin hyökkäys on haaste...Diplomaattisella radalla YK:n turvallisuusneuvosto on...Sotilaallisella radalla me olemme...Me emme ole pelissä mukana vain yhteen pelivuoroon osallistumista varten. Me emme saa hengästyä pitkälläkään matkalla.”  Yhdysvaltojen ulkoministeri James Baker 29.10.1990. 

 

Tšekkiläinen monikertainen olympiamitalisti Emil Zatopek (oik.) Lontoon olympialaisissa 27.7.1948. © CTK/CAMERA PRESS.
Irakilaisia sotilaita Persianlahden sodan aikana 24.-25.2.1991. © GAMMA/BOUVET ERIC/SKOY.

2) Onko sota pohjimmiltaan peliä ja leikkiä? – Jännittävä pelimetafora

Peleihin liittyy useita käyttökelpoisia metaforia. Peliä voi pelata rehellisesti tai siinä voi huijata. Peleissä tehdään siirtoja omalla vuorolla ja useissa korttipeleissä pelataan panoksilla, joita voi pelin aikana korottaa. Sekä peli- että urheilukilpailumetafora luovat todellisuuteen leikin tunnun, jolloin sotatapahtumia voi seurata, ikään kuin sodassa olisi kyse leikistä tai urheilukilpailusta.

”Ja nyt on paljon pelissä. Pelissä on uusi maailmanjärjestys… ja monia ihmishenkiä Kuwaitissa.” Yhdysvaltojen presidentti George Bush 9.1.1990

”Sen sijaan hän (Saddam Hussein) näyttää kaksinkertaistavan panoksensa. Hän on pelannut peleistä julminta panttivangeilla ja heidän perheillään sekä meidän diplomaateillamme Kuwaitissa." Yhdysvaltojen presidentti George Bush 5.12.1990

”Koko maailma on reagoinut nopeasti ja sellaisella voimakkuudella, joka on suhteessa rikokseen ja pelipanokseen.” Ranskan ulkoministeri Roland Dumas 21.8.1990

3) Sotaa vai kaupankäyntiä?– Kaupankäyntimetafora retoriikassa

Kaupankäynnissä yritetään tavoitella voittoja ja minimoida tappioita. Liiketoimintaan liittyy myös sijoittaminen, riskin ottaminen ja parhaimman tuoton arvioiminen.

”Jos me annamme Saddamille enemmän aikaa valmistautua sotaan, me joudumme ehkä myöhemmin maksamaan siitä korkeamman hinnan kaikkein kalleimmassa valuutassa – ihmishengillä.” Yhdysvaltojen presidentti George Bush 5.1.1991

"Elokuun 12. päivänä Saddam Hussein heitti vaakakuppiin toisen kauppatarjouksensa.” Ranskan ulkoministeri Roland Dumas 13.1.1991

”Jos rehentelijöille antaa periksi, siitä joutuu usein maksamaan myöhemmin ja maksamaan kalliimmin.” Ison-Britannian pääministeri John Major 17.1.1991

Bosnian sodasta kertovassa retoriikassa korostui tilanteen murheellisuus ja painajaismaisuus. Voittoisia metaforia ei juuri esiintynyt, koska Bosnian sotaan ei haluttu puuttua.

1) Päättymätöntä tragediaa? – Surullinen murhenäytelmämetafora

Tragediassa eli murhenäytelmässä tapahtuu kauheuksia, ja antiikin kreikkalaisissa tragedioissa usein kohtalo oli se, joka ratkaisi tapahtumien kulun. Näytelmää katsoessa yleisö usein jännittyneenä kauhistelee tapahtumien kulkua, voimatta siihen itse kuitenkaan vaikuttaa.

”On oikein, että alahuone käsittelee jälleen Bosnian tragediaa… Meidän ei pidä teeskennellä, että me voisimme ulkopuolelta tuoda ratkaisun tilanteeseen.”  Ison-Britannian ulkoministeri Douglas Hurd 29.4.1993

”Jotta… brittijoukot voivat jatkaa tärkeän osan näyttelemistä, meidän täytyy selkeästi ymmärtää niiden rooli. Ne eivät ole siellä pakottamassa vastahakoisia osapuolia sopimaan keskenään, ne eivät ole taistelemassa jollain puolella.” Ison-Britannian ulkoministeri Douglas Hurd 7.12.1994

2) Luonnonvoimatko sotivat? – kohtalokas luonnonkatastrofimetafora

Luonnonkatastrofeja on erilaisia ja ne tulevat usein yllättäen. Hirmumyrskyt ja tulivuorenpurkaukset aiheuttavat pelkoa. Jo Aristoteles kirjoitti, että henkilö, joka ei pelkää maanjäristyksiä tai hirmumyrskyjä, on joko tunteeton tai hullu.

”Me olemme tukeneet kansainvälisen neuvottelijoiden pyrkimyksiä läpi tuulien ja tulvien.” Ranskan pääministeri Alain Juppe 2.9.1993

”Kun Jugoslavian purkaus alkoi, Yhdistyneet kuningaskunnat ei vitkastellut. Me käynnistimme hätäapuohjelman.”  Ison-Britannian pääministeri John Major 29.3.1995

”Minun ei tarvitse kertoa alahuoneelle, kuinka myrsky siirtyi Bosniaan… Olemme nähneet tämän myrskyn kesän aikana räjähtävän tragediaksi.” Ison-Britannian ulkoministeri Douglas Hurd 25.9.1992

3) Hyllyvää hetteikköä ja upottavaa suota – suometafora retoriikassa

Suolla kulkeminen vaatii taitoa ja kokemusta. Suo näyttää luontokuvissa luonnonkauniilta, mutta samalla siihen liittyy vaara. Suohon uppoaminen ja suolle eksyminen ovat kokemattoman kulkijan vaarana. Suolla on myös usein utuista. Suon kiertäminen onkin varmempaa kuin uskaltautua märälle ja upottavalle suolle.

”Minä olen kiinnostunut paitsi siitä, ettemme sido Yhdysvaltoja sellaiseen hyllyvään hetteikköön, jossa sen yritykset valuvat hukkaan.” Yhdysvaltojen presidentti Bill Clinton 5.3.1993

”…ymmärrettävä huoli siitä, että brittiläisten lisäjoukkojen lähettäminen Bosniaan voisi johtaa siihen, että me juuttuisimme syvemmälle Balkanin suohon.” Ison-Britannian ulkoministeri Malcolm Rifkind 31.5.1995

Edellä mainittujen metaforien lisäksi sotaretoriikassa ovat yleisiä esimerkiksi uskonnolliset metaforat, satumetaforat, painajaisunimetaforat sekä vakuutusmetaforat.

Metaforia on monenlaisia. Puhuessamme kuun sillasta käytämme metaforaa. Kuun valo luo vedenpintaan valokaistaleen, joka on kuin silta. Metaforassa sanan merkitys laajenee, ja merkityksen laajentuminen perustuu samankaltaisuuteen. Esimerkiksi ilmaus tietokonevirus on metafora. Tietokoneviruksethan ovat ohjelmia, jotka on luotu haittaamaan muita ohjelmia. Ne käyttäytyvät kuten virukset, leviävät helposti ja ovat virusten tavoin vahingollisia.  

Metafora ei merkitse aina vain yksittäistä sanaa, vaan se voi tarkoittaa koko lausetta. Esimerkiksi lauseet "George W Bush on vapahtaja" tai "Paavo Lipponen on Mooses" viittaavat lauseen tasolla uskonnollisiin ja historiallisiin tapahtumiin. Lauseet "maailmanpolitiikka on suurvaltajohtajien shakkipeliä" tai "politiikka on peliä", ovat puolestaan rakenteellisia metaforia.

Metaforia voidaan tarkastella myös niiden sisältämien ideologisten viestien näkökulmasta. Metaforat kertovat täten niitä käyttävien henkilöiden maailmankuvasta sekä poliittisista asenteista. Metaforia tutkittaessa onkin huomioitava millaisissa yhteyksissä niitä käytetään ja mitä tavoitteita niiden avulla pyritään saavuttamaan. Metaforat eivät siten ole vain sanallisia tehokeinoja vaan koko ajattelu voidaan nähdä metaforana.

Konfliktitilanteissa omia toimia perusteltaessa käytetään myös metaforia. Metaforan tehokkuus perustuu siihen, että sen avulla monimutkainen todellisuus voidaan ilmaista siten, että se auttaa tavallista kansalaista ymmärtämään tilanteen. Metaforan käytön vaarana on, että niiden avulla muodostuva käsitys todellisuudesta on liian yksinkertainen. Lisäksi metaforien avulla on helppo luoda mielikuvia, jotka eivät välttämättä vastaa todellisuutta. Retoriikassa metaforat palvelevat pääosin omien toimien ja mielipiteiden oikeutusta. 

Tehtäviä

  • Kirjoita muistiin kuulemiasi metaforia.
  • Valitse yksi metafora ja pohdi,
    a) mitä kyseisellä metaforalla tarkoitetaan
    b) mitä metaforaa käyttänyt henkilö halusi metaforallaan ilmaista.
  • Etsi uutisissa käytettyjä metaforia.
  • Pohdi, pitäisikö uutistoimittajien kiinnittää huomiota poliittisten toimijoiden käyttämiin metaforiin.
  • Pohdi, pitäisikö uutistoimittajien vain välittää poliittisten toimijoiden käyttämiä metaforia ja jättää niiden huomioiminen ja analysoiminen katsojien tehtäväksi.
Kimmo Päivärinta