Kuka puhuu ja kenelle?

Kiinalainen propagandajuliste, jossa puhemies Mao lasten ympäröimänä. © Ric Ergenbright / Corbis /SKOY.
25.8.2003 Yhdysvaltojen sotilas ojentaa kourallisen karamelleja irakilaistytölle Bagdadissa, Irakissa. Kuvatekstin mukaan sotilas oli suojaamassa kansainvälisiä työntekijöitä, jotka olivat rakentamassa alueelle uutta koulua sodassa tuhoutuneen tilalle. © Hebert / Fayetteville Observer / Gamma / SKOY.

Vallanpitäjä ja lapsi on tehokas visuaalinen pari. Julisteessa puhemies Mao hohtaa aurinkona hymyilevien lasten taustalla. Uutiskuvan pieni tyttö saa sotilaan kyykistymään ja näyttämään tämän jopa hellyttävältä. Lapset edustavat kuvissa viattomuutta, tulevaisuutta ja toivoa. Sotilaskin saa kuvassa inhimillisen ulottuvuuden ja hyväntekijän leiman, vaikka uutisen taustalla väijyy sota ja väkivalta.

Jokainen tulkitsee kuvia omalla tavallaan, oman kokemusmaailmansa kautta. Kuvissa nähdään  ensimmäisenä se, mikä jo tiedetään. Kuvat vahvistavat siis ennakkokäsityksiämme, joita on usein vaikea muuttaa.

Median kuvilla on merkittävä rooli maailmankuvan hahmottamisessa. Median avulla muodostetaan käsityksiä omasta identiteetistä yhteisössä ja yhteiskunnassa. Siksi on tärkeää tietää, kenen näkemyksiä kulloinenkin kuva palvelee.

Jokaisen mediakuvan äärellä on hyvä kysyä:

  • Kenen näkökulma kuvasta välittyy?
  • Kenelle kuva on suunnattu?
  • Mitä mielikuvia kuva välittää?

Kuva voi toimia siltana henkilökohtaisiin pohdintoihin. Mediakuvaa tulisikin tarkastella sekä  osana laajempaa yhteiskunnallista tapahtumaketjua että omien kokemusten ja tunteiden kautta.

Omakohtaisen sisällön tulkinnan avainkysymyksiä:

  • Mitä on tapahtunut?
  • Mitä kohta voisi tapahtua?
  • Miksi tämä kuva on otettu?
  • Mistä se kertoo tai mikä on sen sanoma?
  • Mitä tunteita kuva sinussa herättää?

Kuva nähdään ja toimii aina myös suhteessa muihin kuviin. Tätä kutsutaan kuvan intertekstuaalisuudeksi. Mieti seuraavia kysymyksiä:

  • Mitä muita kuvia kyseinen kuva muistuttaa?
  • Mitä tuttua siinä on?
  • Mitä uutta siinä on?
Minna Eskola ja Kanerva Vainio