Median puheenaiheita

Median valtaa oppilaiden arjessa voi lähestyä monin tavoin. Helpointa ja tutuinta on lähteä vertaamaan omia käyttötapoja tilastoihin ja muihin ryhmän jäseniin. Media kuohuttaa tunteita luultavasti jo tässä vaiheessa, joten opettajan kannattaa olla tarkkana: lapsissa ja nuorissa näkyy juuri median suhde kotien arvomaailmaan. Myös erilaiset lukemis-, katselu- ja kuuntelutottumukset ja mieltymykset ovat tulenarkaa tavaraa: ryhmän dynamiikka näkyy ja kuuluu luokassa silloin, kun mediasta puhutaan.

Median valta havainnollistuu hyvin myös siten, että etsitään median puheenaiheita. Niitä kannattaa luokitella eri tavoin: tämän päivän Suuri juttu meidän paikkakunnalla, Suomessa (vrt. aloitussivu), Euroopassa, maailmassa. Erittäin valaisevaa on tutkia Internetistä, mistä muualla puhutaan (pelkkien kuvien perusteella ja muutamasta sanasta jo selviää, mitkä asiat ovat esillä).

Kaikki tietävät, mihin kohderyhmään he itse kuuluvat. Sillä perusteella voidaan etsiä omasta mielimediasta sen puheenaiheet ja tutkia, mitä asioita/henkilöitä/tavaroita/harrastuksia/arvostuksia ja mielipiteitä oma media välittää. Mediakasvatuksen kannalta tärkeää on opettaa huomaamaan, mitkä asiat kuuluvat omaan todellisuuteen ja mitkä eivät. Valistunut mediakuluttaja tietää, että häneen vaikutetaan, mutta hän itse valitsee: hän kykenee vertaamaan omaa todellisuuttaan mediatodellisuuteen ja arvioimaan sitä oman elämänsä kannalta.

Analyysiesimerkki: Millainen nuori esiintyy tietyssä mediassa?

1. Erittelyn voi aloittaa hyvin yksinkertaisesti ja tutkia, miltä medianuori näyttää? Mitä hän tekee? Miten ja mistä puhuu? Mitä pitää tärkeänä elämässä? Mistä on kiinnostunut? Miten käyttää rahaa? Suhde toiseen sukupuoleen Vanhempiin? Kouluun? Työhön? Alkoholiin ja huumeisiin? Politiikkaan? Miten ratkaisee ongemia? Miten purkaa aggressioita, miten käyttää mediaa? Mitä ihailee, mitä vihaa? Mistä ei piittaa?

2. Erittelyn purkamisessa nostetaan metakognitiivista tasoa ja katsotaan, mitä asenteita ja näkemyksiä media välittää nuoresta:
sukupuoliset stereotypiat, mutta myös niiden rikkominen

  • ulkonäöstä puhumisen määrä ja laatu, ulkonäön tuotteistaminen , syöminen ja juominen elämäntapana ja valintoina, hyväksyttävä - paheksuttava -aspektit
  • seksuaalisuus ja seksuaalinen sallivuus, parisuhde, ystävyys, rakkaus, pettymys, mustasukkaisuus ja muu ihmissuhteisiin liittyvä ohjeistus ja manipulointi, myös neuvonta
  • työn ja rahan arvostus, suhde opiskeluun ja harrastuksiin, eri oppilaitosten ja koulutussuuntien näkyminen, aikuisuuden mallit, tavallisuus-erikoisuus-aspekti
  • perhe, vanhemmat, koti osana nuoren elämää, nuori itsenäisenä toimijana, vastuu -aspekti
  • nuori kuluttajana, jolla on aatteita, mielipiteitä, moraalisia, poliittisia ja uskonnollisia näkemyksiä
  • idolien ja mediatähtien ja muiden nuorisojulkkisten edustamat asiat ja arvot sekä heidän välittämänsä maailman- ja ihmiskuva: erityislahjakkuudet, tähdenlennot, kolmen minuutin julkkikset, rohkeat, kestävät, urheat jne.

3. Ovatko oppilaiden omat kokemukset ja näkemykset nuorista samanlaisia?
Mediakasvatuksen kannalta olisi olennaista huomata, että mediassa toimii aina kolmiodraama: mediatuottaja - mediakuluttaja - mediakohde. Kaikilla on oma intressinsä mediatuotteeseen ja vain tiedostamalla median vallan ja olemuksen siitä voi saada otteen. Nuori mediakuluttaja on siis hyvä kuluttaja silloin, kun hän alkaa ymmärtää, että hän löytää mediasta monenlaisia samastumiskohteita.

Kiinnostavia puheenaiheita mediassa

Esimerkiksi lapset: Minkä ikäisistä lapsista puhutaan? ( Useimmat ihmiset määrittelevät lapsen 6-vuotiaaksi). Mitä medialapsi tekee? Onko hän yksin vai toisten kanssa? Onko hän poika vai tyttö? Millaisessa ympäristössä hänet tuodaan näkyville?
Onko hän kiltti? Kuriton? Mitä rotua hän edustaa? Mitä hänen vanhemmistaan kerrotaan? Millaisena aikuisten maailma lapsille näyttäytyy? Onko lapsi uhri? Alistettu? Itsenäinen toimija? Kuluttaja? Millainen suhde lapsella on eläimiin? Luontoon?

Esimerkiksi koulu: Mitkä asiat ja aiheet koulumaailmasta ylittävät eri medioissa uutiskynnyksen? Päätöksentekoon liittyvät asiat? Valtakunnalliset? Paikalliset? Opettajien asema ja palkkaus? Työrauha? Oppilaiden elämään liittyvät yleiset asiat, esimerkiksi terveys? Opiskelun sisältöön liittyvät? Tuloksellisuus? Epäkohdat? Hauskat asiat? jne. Millainen mielikuva koulusta syntyy? Keihin ja miten se vaikuttaa? 

Muita aiheita: liikenne, seksi, alkoholi, urheilu, rikollisuus, Euroopan unioni

Medioitunut maisema

Tutkikaa arjen mediaympäristönne: kaupat, lehtipisteet, ulkomainokset, näyteikkunat, koti, koulu, hammaslääkärin vastaanotto, oma kännykkä ja tietokone jne.

Kaija Parko