Medioitunut arki

Mediaryhmät
* sanomalehdet
* aikakauslehdet
* televisio
* radio
* ilmais- ja noutolehdet
* Internet
* elokuvat
* video ja äänitallenteet
* suoramainonta ja ulkomainonta
* kirjat

10 kärjessä:
Mitkä aiheet suomalaisia mediassa kiinnostavat?

* radio- ja tv-ohjelmat
* luonto ja eläimet
* sodat, onnettomuudet ja rikokset
* henkilöhaastattelut
* terveydenhoito ja sairaudet
* musiikki
* erilaiset harrastukset
* jutut ja reportaasit muista maista ja kansoista
* elämää helpottavat niksit ja ideat
* urheilu ja liikunta

Lähde: Aikakauslehtien Liiton tutkimussarja 30
Elämää kansien välissä; Aikakauslehtien Liitto, 2003

Media kuuluu ihmisten arkeen. Se on luonnollinen osa jokapäiväistä elämää niin kuin kahvinjuonti tai pyykinpesu: televisio avataan, lehti luetaan, radion annetaan soida ja Internetiin mennään niin kuin on totuttu tekemään. Media ohjaa meitä syömään, juomaan, harrastamaan, ostamaan. Se vaikuttaa puheenaiheisiimme ja arvomaailmaamme sekä käsitykseemme toisista ihmisistä ja jopa itsestämme.

Mediatuotteisiin ja mediasisältöihin sitoutuminen onkin merkittävä tekijä ihmisen identiteetinmuodostuksessa. Nykylapsi ja -nuori (ja aikuinen) elää medioituneessa kasvuympäristössä, jossa ja josta hänen sosiaalinen ja kulttuurinen todellisuutensa rakentuu. Media on samanaikaisesti sekä ikkuna maailmaan että osa sitä: median avulla yksilö jäsentää ympäröivää todellisuutta, jota media itsekin luo. Yksilön oma todellisuus ei kuitenkaan koskaan ole sama kuin median todellisuus. Mediakuva asioista vaihtelee - ja lopulta jokainen vastaanottaja päättää, minkälaisen kuvan hän valitsee.

Median valta ihmisten arjessa näyttäytyy erilaisina elämäntapoina, käyttötottumuksina ja alakulttuureina.

Vallankäytön näkökulmasta media toimii ihmisten arjessa manipulatiivisesti. Sen luonteeseen kuuluu sekä suora että epäsuora vaikuttaminen; siksi mediatekstit valistavat, tiedottavat ja suostuttelevat. Esimerkiksi uutisoinnin objektiivisuudessa tai viihteen näennäisessä harmittomuudessa on aina painotuksia ja asenteita, jotka tahallisesti tai tahattomasti vaikuttavat vastaanottajan tietoihin, tunteisiin, mielipiteisiin ja asenteisiin. Toisaalta yksityinenkin ihminen voi median avulla saada julki näkemyksiään ja saavutuksiaan ja jopa puolustaa oikeuksiaan. Median valta perustuu siis julkisuuteen.

Mediakulutus lukuina ja tapoina

  • Suomalaiset viettävät median parissa päivittäin aikaa 9 tuntia 22 minuuttia.
  • Melkein kolmasosa vuorokaudesta on medioiden täyttämää.
  • Joka neljäs suomalainen käyttää päivittäin Internetiä, joka on sekä työn että viihteen väline.
  • Internet täydentää muita medioita, ja jossain määrin myös korvaa niitä (esim. televisio-ohjelmaa seurataan netistä).
  • Televisio koetaan ensisijaisesti viihdyttäjäksi ja uutisten välittäjäksi.
  • Useita medioita käytetään päällekkäin (esim. lehtiä silmäillään samalla kun kuunnellaan radiota tai televisio on auki).
  • Radio on keskeinen musiikkimedia, jota kuunnellaan taustamusiikkina tai autossa.
  • Sanomalehteä luetaan aamuisin ja varmistetaan, että maailma on mallillaan.
  • Suomessa sanomalehtiä ja aikakauslehtiä tilataan kotiin enemmän kuin muualla Euroopassa.
  • Aikakauslehteen tartutaan ainakin pari kertaa päivässä.
  • Mediauskollisuus on tyypillistä suomalaisille.

Nuoret ja media

  • Nuoret kuluttavat kolmanneksen vapaa-ajastaan televisiota katsellen.
  • Tietokoneen parissa kuluu päivittäin noin puoli tuntia.
  • Tyttöjen ja poikien mediakäyttäytymisessä on huomattavia eroja. Erot kasvavat iän myötä.
  • Sekä tytöt että pojat lukevat mielellään aikakauslehtiä ja valitsevat suosikkinsa jo varhain.
  • Sarjakuvat kiinnostavat lapsia ja nuoria, poikia jopa yli 20 ikävuoteen asti.
  • Vähiten nuoria kiinnostava aihe on politiikka.
Kaija Parko