Kouluruokailu

Ruokailutauko koulussa rytmittää luontevasti päivän työtä ja antaa sekä oppilaille että koulun henkilöstölle mahdollisuuden virkistäytyä. Ruokailun tulisi tarjota monipuolista ja terveellistä ravintoa, silmäniloa, yhdessäoloa, seurustelua ja hyvää oloa. Ruokailu on monille koulupäivän kohokohta.
 
Maassamme on tarjottu maksuton kouluruokailu kaikille oppivelvollisuuskoulujen oppilaille vuodesta 1948 lähtien. Myöhemmin maksuttoman kouluruokailun piirissä olevien opiskelijoiden määrää on laajennettu siten, että nykyisin noin 900 000 lasta ja nuorta nauttii päivittäin maksuttoman kouluaterian.

Säädökset edellyttävät terveellisen, tarkoituksenmukaisesti järjestetyn, ohjatun ja täysipainoisen maksuttoman kouluruokailun järjestämistä. Ruokailu on osa perusopetuksen koulujen opetussuunnitelmaa. Kouluruokailun järjestämisessä tulee huolehtia oppilaiden terveydestä ja kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisestä. Kouluruokailu, siihen liittyvät välipalat ja erityisruokavaliota noudattavien oppilaiden terveyden seuranta ovat osa oppilashuollon työtä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan koulun tulee määritellä kouluruokailun järjestämisessä huomioon otettavat terveys- ja ravitsemuskasvatuksen sekä tapakasvatuksen tavoitteet.

Hyvän olon eväät -ruokakasvatusaineisto opettajille

Hyvän olon eväät -opettajan opas tarjoaa toimintatapoja koulujen ruokakasvatukseen. Osana Aija Laitisen pro gradu -työtä syntynyt ruokakasvatusaineisto sisältää tuntisuunnitelmia eri oppiaineiden käyttöön ja sitä voidaan hyödyntää erityisesti alempien vuosiluokkien kotitalous-opetuksessa.

Uudet peruskoulun opetussuunnitelman perusteet mahdollistavat aiempaa vahvemmin ruokakasvatuksen integroimisen alakoulun kotitalousopetukseen ja myös osaksi eri oppiaineiden opetusta. Katso ideoita integrointiin eri oppianeiden opetuksessa. Koko alakoulun kattava ruokakasvatuskokonaisuus voi tukea pysyvien hyvinvointia edistävien ruokailutottumusten luomista.

Itä-Suomen yliopistossa ravitsemustieteen maisteriksi opiskellut Aija Laitinen on osana pro gradu -työtään Hyvän olon eväät – iloa alakoulun ruokakasvatukseen kehittänyt alakoulun vuosiluokille 1-6 tasapainoisten ruokailutottumusten edistämiseen tähtäävän ruokakasvatusaineiston. Aineiston avulla
pyrittiin vaikuttamaan säännölliseen ateriarytmiin ja lisäämään kasvisten kulutusta. Lisäksi tutkittiin kehitetyn aineiston toimivuutta osana koulutyötä. Aineiston kehityksessä tehtiin yhteistyötä alakoulun opettajien kanssa ja hyödynnettiin ajankohtaisia teemaan liittyviä aineistoja.

Hyvän Olon Eväät -opettajan opas sisältää tuntisuunnitelmia eri oppiaineiden käyttöön ja sitä voidaan käyttää erityisesti alempien vuosiluokkien kotitalous-opetuksessa. Tuntisuunnitelma-aineisto koostuu 41:stä 1.–6. vuosiluokille suunnatusta harjoituksesta, jotka jakautuvat neljään pääteemaan: minä- ja kehonkuvan vahvistaminen, ruokavalion kokoaminen ja ateriarytmi, ruuan hyväksyntä ja monipuolisuus, kehon viestien kuuntelu ja kunnioittaminen. Aineistossa ruokailo ja positiivinen suhtautuminen ruokaan ovat keskeisiä komponentteja. Jokaisen harjoituksen tavoitteena on tuottaa positiivisia onnistumisen kokemuksia osallistujille.

Tutustu Hyvän olon eväät – iloa alakoulun ruokakasvatukseen -opettajan oppaaseen (pdf)

Iloa alakoulun ruokakasvatukseenHyvän olon eväät -opettajan opas tarjoaa toimintatapoja koulujen ruokakasvatukseen. Osana Aija Laitisen pro gradu -työtä syntynyt ruokakasvatusaineisto sisältää tuntisuunnitelmia eri oppiaineiden käyttöön ja sitä voidaan hyödyntää erityisesti alempien vuosiluokkien kotitalous-opetuksessa.