Kouluruokailu

Ruokailutauko koulussa rytmittää luontevasti päivän työtä ja antaa sekä oppilaille että koulun henkilöstölle mahdollisuuden virkistäytyä. Ruokailun tulisi tarjota monipuolista ja terveellistä ravintoa, silmäniloa, yhdessäoloa, seurustelua ja hyvää oloa. Ruokailu on monille koulupäivän kohokohta.
 
Maassamme on tarjottu maksuton kouluruokailu kaikille oppivelvollisuuskoulujen oppilaille vuodesta 1948 lähtien. Myöhemmin maksuttoman kouluruokailun piirissä olevien opiskelijoiden määrää on laajennettu siten, että nykyisin noin 900 000 lasta ja nuorta nauttii päivittäin maksuttoman kouluaterian.

Säädökset edellyttävät terveellisen, tarkoituksenmukaisesti järjestetyn, ohjatun ja täysipainoisen maksuttoman kouluruokailun järjestämistä. Ruokailu on osa perusopetuksen koulujen opetussuunnitelmaa. Kouluruokailun järjestämisessä tulee huolehtia oppilaiden terveydestä ja kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisestä. Kouluruokailu, siihen liittyvät välipalat ja erityisruokavaliota noudattavien oppilaiden terveyden seuranta ovat osa oppilashuollon työtä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan koulun tulee määritellä kouluruokailun järjestämisessä huomioon otettavat terveys- ja ravitsemuskasvatuksen sekä tapakasvatuksen tavoitteet.

Uusissa ravitsemussuosituksissa korostuu hyvän ruokavalion kokonaisuus

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan uudet, koko väestölle tarkoitetut ravitsemussuositukset ovat valmistuneet. Ne noudattavat pääosin viime syksynä julkaistuja pohjoismaisia suosituksia (NNR2012). Pääpaino on terveyttä edistävän ruokavalion kokonaisuudessa, jonka muodostavat eri ruoka-aineiden laatu, määrä ja merkitys ravintoaineiden lähteenä sekä niiden yhteys terveyteen. Suositukset on tarkoitettu ohjaamaan terveydenhuollon, ruokapalveluiden, ja elintarviketeollisuuden ammattilaisten sekä eri viranomaisten ja kansanterveysjärjestöjen toimintaa kansanterveyden edistämisessä. Suosituksissa annetaan myös ruokien valintaan liittyviä ohjeita, jotka on laadittu sopimaan suomalaisiin ruokatottumuksiin ja ruokakulttuuriin. Valintojen tueksi on tuotettu uusi ruokakolmio ja lautasmalli.

Vähemmän suolaa kuin pohjoismaisissa suosituksissa

Ravintoainetasolla uudistetut suositukset eivät tuo paljon uutta.

  • Suolan saantisuositus on pohjoismaista suositusta alempi eli 5 g/vrk (pohjoismaisissa suosituksissa 6 g/vrk). Uusi suositus vastaa jo edellisissä suosituksissa ollutta pitkän aikavälin tavoitetta ja on myös WHO:n ja muiden kansainvälisten suositusten mukainen.
  • D-vitamiinin saantisuositusta on hieman nostettu yli 2-vuotiailla ja aikuisilla sekä iäkkäillä henkilöillä.
  • Seleenin päivittäistä saantisuositusta on hieman korotettu.
  • Rasvan osuuden vaihteluvälin ylärajaa päivittäisestä energiansaannista on nostettu ja hiilihydraattien päivittäisen saantisuosituksen vaihteluvälin alarajaa on puolestaan hieman laskettu. Rasvan ja hiilihydraattien laatuun kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Edelleen korostetaan tyydyttymättömien rasvojen riittävää osuutta ja ohjeistetaan, että hiilihydraatit tulisi saada pääosin kuitupitoisista ruoka-aineista.

Perustelut muutoksille on esitetty vain lyhyesti, koska ne esitellään laajasti pohjoismaisissa suosituksissa:
Pohjoismaiset ravintosuositukset

Ruokakolmio ja lautasmalli avuksi

Ruokapohjaisissa suosituksissa korostuvat terveyttä edistävä ruokavalion ainekset eli kasvikset, marjat, hedelmät, palkokasvit ja täysjyvävilja sekä lisäksi kala, kasviöljyt ja kasviöljypohjaiset levitteet, pähkinät, siemenet ja rasvattomat ja vähärasvaiset maitovalmisteet. Kasviksia, marjoja ja hedelmiä suositellaan syötäväksi vähintään puoli kiloa päivässä entisen 400 gramman (ja NNR2012 mukaisen) sijasta. Punaisen lihan (nauta, sika, lammas) ja erityisesti lihavalmisteiden sekä runsaasti tyydyttynyttä rasvaa, lisättyä sokeria ja suolaa ja vähän kuitua sisältävien elintarvikkeiden käyttöä suositellaan vähennettäväksi. Uudessa ruokakolmiossa hyvän ruokavalion ainekset on esitetty kuvaten niiden painoarvoa ruokavalion osana. Lautasmalli kertoo samasta asiasta yhdellä aterialla. Ruokakolmiosta ja lautasmallista on tuotettu myös julisteet.

Mukana myös kasvissyönnin ja ruokapalveluiden näkökulmat

Suosituksissa on käsitelty lyhyesti muutamia uusia aihealueita. Niitä ovat kappaleet kasvisruokavalioista, pakkausmerkinnöistä ja suositusten soveltamisesta ruokapalveluissa. Lisäksi ruokavalintoja on käsitelty myös kestävän kehityksen näkökulmasta.

”Nyt julkaistavien suositusten toteutumisen suurimpia haasteita ovat rasvan laadun paraneminen – erityisesti tyydyttyneiden (kovien) rasvojen korvaaminen kasviöljyillä - kuidun saannin lisääminen ja suolan saannin vähentäminen sekä energian saannin ja kulutuksen tasapainottaminen”, toteaa valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtaja Jaana Husu-Kallio. Hän on vakuuttunut siitä, että vaikka tavoitteet ovat tiukat, voidaan ne pitkäjänteisellä eri toimijoiden yhteistyöllä ajan myötä saavuttaa.

Uudet suositukset sekä ruokakolmio- ja lautasmallikuvia löytyy VRN:n verkkosivuilta:
Ravitsemusneuvottelukunta.fi

Lisätietoja

Professori Mikael Fogelholm, puh. +358 50 3180302,
Apulaisprofessori Ursula Schwab, puh. +358 29445 4528,
Pääsihteeri Raija Kara, puh. +358 29530 4292,

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan uudet, koko väestölle tarkoitetut ravitsemussuositukset ovat valmistuneet. Ne noudattavat pääosin viime syksynä julkaistuja pohjoismaisia suosituksia (NNR2012).