Kouluruokailu on osa opetussuunnitelmaa

Pienimuotoisen katsauksen perusteella kuntien ja koulujen opetussuunnitelmat pääsääntöisesti sisältävät suunnitelman, jossa kouluruokailu on osa oppilashuoltoa sekä koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Näin ollen paikalliset opetussuunnitelmat ovat linjassa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 kanssa. Opetussuunnitelmissa kuvataan yleensä lyhyesti, tarkoituksenmukaisesti ja käytännönläheisesti kouluruokailun järjestämisen keskeiset periaatteet sekä huomioon otettavat terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet. Opetussuunnitelmissa viitataan yleensä tasapainoiseen ja monipuoliseen koululounaaseen. Erityis- ja myös teemaruokavalioihin sitoudutaan kouluruokailua järjestettäessä ja niiden periaatteita tarkennetaan. Ruokailuympäristöä kuvataan esimerkiksi viihtyisäksi ja toimivaksi, mikä mahdollistaa osaltaan kiireettömän ja rauhallisen ruokailutauon.

Opetussuunnitelmassa voidaan ohjeistaa myös ruokailun vähimmäiskesto. Paikallisen työstämisen määrä kouluruokailun tavoitteiden ja sisältöjen osalta on vaihtelevaa ja yleensä tarkoituksenmukaista. Kunnallisen opetussuunnitelman kouluruokailun osuus on yleensä paikallisesti yhteinen ja yhtenäinen. Kouluruokailun kokonaisuus tulisi hahmottua opetussuunnitelmatasolla, jolloin yhtenäisten periaatteiden ja tavoitteiden tulkinta voisi vaihdella annetuissa raameissa. Kouluruokailun yhteydessä opetussuunnitelmassa kuvataan tarkemmin eriteltyinä kouluruokailun tarkoitus ja merkitys, ruokailu osana koulun toimintakulttuuria ja kasvatustehtävää, ruokailuympäristö, kouluruokailu oppilaan päivärytmissä, hyvän ja täysipainoisen kouluaterian kriteerit,
ruoka- ja tapakulttuurin tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Kouluruokailun alueeseen voisi sisältyä myös ruokailun ja virkistäytymisen kytkeytyminen koulun opetus- ja kasvatustehtävään tai eri oppiaineisiin: koulun koko toimintakulttuuriin. Tapakasvatuksen tavoitteita voi kuvata tarkentaen sisältöjä eri vuosiluokilla. Erilaiset juhla- ja teemapäivät voi kuvata oppilaiden tapa- ja juhlakulttuurien tuntemuksen lisääjinä.

Opetussuunnitelmassa sitoutetaan yhteisillä periaatteilla koko koulun henkilökunta valvomaan ja ohjaamaan terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteiden toteutumista ruokailun yhteydessä. Myös kouluruokailulle tulisi laatia arvioinnin periaatteet ja laatukriteerit.

Kouluruokailun kehittäminen on yhteistyötä

Opetussuunnitelma on koulun perustyöväline, joka kuluu käsissä ja kehittyy jatkuvasti. Paikalliset, uudistuneet perusopetuksen opetussuunnitelmat alkavat olla valmiita jokaisessa Suomen kunnassa viimeistään elokuussa. Ensimmäisinä ehtineiden alkaa olla aika palata prosessiin ja pohtia, voisiko työtä edelleen täydentää. Kiinnostavia kysymyksiä ovat muun muassa:

  • Millainen on ollut paikallisen opetussuunnitelman kouluruokailuosuuden laadintaprosessi? Mitä ongelmia laadintaprosessiin mahdollisesti liittyi ja keitä laadintatyössä oli mukana? Ovatko eri ammattiryhmät sitoutuneet jo suunnitteluvaiheessa laadukkaaseen toteuttamiseen ja kehittämiseen?
  • Miten kouluruokailuosuus osana opetussuunnitelmaa on toiminut ja vaikuttanut koulukohtaisiin toteutuksiin?
  • Miten paikallisuus, oppimisympäristö ja koulun toimintakulttuuri on otettu huomioon kouluruokailuosuutta toteutettaessa?

Opetushallitus on julkaissut Kouluruokailun käsikirjan, jossa tarkastellaan kouluruokailun laadukasta toteuttamista erilaisistä näkökulmista. Tilaa julkaisu Opetushallituksen verkkokaupasta.

EDU.fihin on tarkoitus koota hyviä käytänteitä ja malleja osaamista jakamaan. Opasjulkaisun ja verkkosivujen avulla halutaan osaltaan tukea kouluruokailun kehittämistyötä kunnissa ja kouluissa.