Kouluruokailun ravitsemuksellinen ja sosiaalinen merkitys

Kouluruokailun ravitsemuksellinen merkitys

Koulussa tarjotaan oppilaille päivittäin monipuolinen ja täysipainoinen ateria maksutta. Aterian tarkoitus on auttaa oppilaita jaksamaan ja parantaa opiskelukykyä. Kouluateria on suunniteltu siten, että se on ravitsemuksellisesti täysipainoinen, kun kaikki aterian osat nautitaan. Ateriaan kuuluvat lämpimän kala-, kasvis- tai liharuoan lisäksi salaatti, ruokajuoma, leipä ja levite.

Kylläinen lapsi jaksaa keskittyä paremmin kuin nälkäinen, ja hyvin syönyt sietää helpommin arjen kiireitä. On lapsia, joille koululounas on päivän ainoa lämmin ateria, joten sen syömiseen kannattaa kannustaa. Erityisesti ylemmillä vuosiluokilla epäterveelliset välipalat saattavat houkutella oppilaita jättämään kouluruokailun jopa tyystin väliin, mutta yhteiset pelisäännöt ja opettajan esimerkki voivat puoltaa päätöstä osallistua sittenkin ruokailuun.

Jokaisen on tärkeää syödä päivittäin hyvin. Kouluruokailulla onkin ravitsemuksellista merkitystä myös koulun aikuisille: täysipainoinen ateria edistää opettajien ja muun kouluhenkilökunnan hyvinvointia ja työssä jaksamista.

Kouluruokailun sosiaalinen merkitys

Kouluruokailu edistää oppilaiden fyysistä hyvinvointia ja opiskelukykyä, mutta sillä on myös opetuksellinen ja kasvatuksellinen tehtävä. Ruokailutilanteessa lapsi oppii toisten huomioon ottamista, sosiaalisuutta ja vuorovaikutustaitoja. Rauhallinen ja miellyttävä ruokailuhetki opettaa myös arvostamaan ruokaa ja yhdessä ruokailua.

Todellinen ruokailutilanne voi olla varsin kaukana rauhallisesta ja miellyttävästä, jos ruokala on meluisa ja hälyisä, jos ruoka tarjotaan liian aikaisin tai jos aterioinnille ei ole varattu riittävästi aikaa. Ruokalan viihtyisyyttä ja akustiikkaa voi parantaa esimerkiksi tekstiilein ja vuodenajalle sopivin koristein ja sisustein. Ruokailuaikojen harkittu porrastus ja asianmukainen sijoitus oikeaan kellonaikaan rytmittävät koulupäivää.

Kouluruokailu kasvattaa ruokakulttuuriin. Se opettaa arvostamaan ruokaa ja ruokaan liittyviä eri ulottuvuuksia, kuten hyviä tapoja, teemapäiviä ja juhlia. Ruokailun ohessa tutustutaan suomalaiseen ja kansainväliseen keittiöön ja opetellaan puhumaan ruoasta.

Ruoka- ja ruokailuvalintoihin vaikuttavat ainakin:

  • lapsuudessa omaksutut tottumukset,
  • omat makumieltymykset,
  • tarjolla olevien ruokien valikoima,
  • aikaisemmat ruokailukokemukset,
  • ruokailuympäristö ja koettu palvelu,
  • terveys-, laatu- ja ympäristötietoisuus ja
  • nautintolähtöisyys vs. vatsan täyttäminen.

Kyse on siis varsin monitahoisesta asiasta. Ruokailuun liittyy meillä jokaisella muistoja ja merkityksiä. On aikuisten – sekä kouluhenkilökunnan että kotiväen – vastuulla huolehtia siitä, että lasten ja nuorten kouluruokailumuistot ovat mukavia ja että ne antavat perustan hyvälle ja monipuoliselle ruokavaliolle myös aikuisena.