Makeis- ja virvoitusjuoma-automaatit

Kouluissa ei tulisi myydä makeisia tai virvoitusjuomia

Opetushallitus ja Kansanterveyslaitos suosittelevat, että kouluissa ja oppilaitoksissa ei ainakaan kouluaikana myydä säännöllisesti makeisia, virvoitusjuomia tai sokeroituja mehuja. Välipala-automaattien tai kioskien tulee tarjota koululaisten terveyden ja kasvun kannalta suositeltavia tuotteita. Kouluissa ja oppilaitoksissa tulee olla maksuton, hygieeninen ja helppo mahdollisuus juoda puhdasta, raikasta vettä myös muuna kuin aterioiden tarjoiluajankohtina, todetaan kouluille tänään lähetetyssä suosituskirjeessä.

Virastot korostavat, että makeis- ja virvoitusjuoma-automaatit eivät tue koulun terveys- ja ravitsemuskasvatusta eivätkä lisää kouluruokailun arvostusta. Viime vuosikymmeninä lasten ja nuorten ylipaino on lisääntynyt jatkuvan napostelun myötä. Kuntien, koulujen ja oppilaitosten tuleekin kiinnittää huomiota siihen, että automaateissa tai kioskeissa tarjottavat tuotteet olisivat terveellisiä.

Vanhempien tulee voida osallistua koulujen ja oppilaitosten kasvatustyön suunnitteluun. Siksi välipala-automaattien tai kioskien hankinnassa ja sijoittelussa tulisi kuulla heitä. Vanhemmilla on myös oikeus päättää, minkälaista markkinointia heidän alaikäisiin lapsiinsa saa kohdistaa. Jos automaatin kyljessä on virvoitusjuoma- tai makeismainos, kyse on markkinoinnista.

Makeisten ja virvoitusjuomien myyntiä kouluissa perustellaan usein sillä, että oppilaskunnat keräävät siten varoja toimintaansa. Kansanterveyslaitos ja Opetushallitus korostavat, että oppilaiden osallisuutta ja yrittäjyyttä tulee tukea. Kioskitoiminnan ylläpitäminen on suositeltavaa, mutta huomiota on kiinnitettävä tuotetarjontaan. Myytävien tuotteiden tulisi olla terveellisiä ja ravitsemussuositusten mukaisia.

Muistio: Makeiset ja virvoitusjuomat kouluissa ja oppilaitoksissa (pdf)

Lisätietoja

opetusneuvos Marjaana Manninen, Opetushallitus, puh. 029 533 1142
tutkimusprofessori Pirjo Pietinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), puh. 020 610 8596
pääjohtaja Pekka Puska, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), puh. 020 610 6001

Puolessa yläasteista myydään limsoja tai makeisia

Suomalaisten yläasteikäisten koululaisten välipalatottumukset ovat muuttuneet huolestuttavaan suuntaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Makeisten ja virvoitusjuomien kulutus on kasvanut runsaasti. Epäterveellisiä välipaloja myydään kouluissa huomattavasti terveellisiä välipalapurtavia enemmän.

Tutkimuksen tulos perustuu Oulun yliopiston yhteistyössä Kansanterveyslaitoksen ja Opetushallituksen kanssa 12.3.–30.4.2007 tekemään selvitykseen, joka julkaistiin tänään Suomen Hammaslääkärilehdessä. Tutkimus tavoitti 81 % Suomen perusopetuksen 7.-9. luokkien kouluista, joista yli puolet vastasi kyselyyn. Tavoitteena oli selvittää, onko oppilaille järjestetty välipalamyyntiä ja jos on, mitä kouluissa myydään, minkä vuoksi tarjolla on makeita tuotteita, kuka saa myynnin tulot ja ovatko koulut tehneet myyntiä koskevia linjauksia. Kansanterveyslaitos ja Opetushallitus lähettivät keväällä kouluille suosituksen, jossa toivottiin säännöllisen makeiden tuotteiden myynnin lopettamista sekä korostettiin kouluruokailun ja oppilaiden vedensaannin tärkeyttä. Tutkimus antaa hyvän lähtökohdan arvioida jatkossa tilanteen muutosta.

Makeaa myytiin 56 %:ssa kouluista. Virvoitusjuomia, samoin kuin makeisia, myytiin 34 %:ssa kouluista. Molempia myytiin 21 %:ssa ja jompaakumpaa 48 %:ssa kouluista. Noin 45 %:ssa kouluista myytiin terveellisiä välipaloja, kuten hedelmiä, vihanneksia ja maitotuotteita. Makeita tuotteita myytiin useammin oppilasmäärältään suurissa kuin pienissä kouluissa. Eroja oli myös Suomen eri alueiden välillä; Etelä-, Itä- ja Länsi-Suomen lääneissä oppilaat popsivat makeaa huomattavasti pohjoisia oppilastovereitaan enemmän. Huolestuttavaa oli pelkkiä makeita tuotteita myyvien koulujen melko suuri osuus ja ainoastaan terveellisiä tuotteita tarjoavien koulujen vähyys.

Koulut olivat aktiivisesti laatineet makeiden tuotteiden käyttöä koskevia linjauksia, mutta harva koulu oli niiden myynnin kokonaan kieltänyt. Myyntiä perusteltiin koulujen keinona pitää oppilaat koulun alueella koulupäivän aikana. Samalla mm. oppilaskunta saa makeismyynnistä kaipaamaansa rahoitusta. Koulun tehtävä opetuksen rinnalla on kuitenkin kasvattaa oppilaat terveellisiin elämäntapoihin - etenkin, kun suomalaisten makeisten ja virvoitusjuomien kulutus on kasvanut runsaasti edellisen kymmenen vuoden aikana ja nuorten lihominen huolestuttaa. Näiden tuotteiden sisältämä sokeri on yhteinen riskitekijä hampaiden reikiintymiselle ja liikalihavuudelle. Lisäksi virvoitusjuomien sisältämät hapot syövyttävät hampaita. Jo pitkään jatkunut erinomainen kehitys suun terveydessä on kuluneen vuosikymmenen aikana kääntynyt jopa laskuun ja lasten lihavuus on kolminkertaistunut 30 vuodessa.

Nuorten makeiden tuotteiden syöntiä edistää tuotemerkkien selvä näkyvyys koulujen virvoitusjuoma- ja makeisautomaateissa, vaikka käytäntö on kuluttajansuojalaissa hyvän tavan vastaista. Lasten ja nuorten aiempaa suuremmat käyttövarat yhdessä koululaisiin kohdistetun makeismarkkinoinnin kanssa yllyttävät nuoria ostamaan makeisia ja virvokkeita. Eräissä tapauksissa nämä ostot voidaan jopa maksaa kännykällä.

Kansanterveyslaitos ja Opetushallitus suosittelevat tutkimuksen tulosten myötä kouluja uudistamaan linjauksiaan ja lopettamaan makeiden tuotteiden myynnin sekä toisaalta edistämään terveellisten välipalojen tarjontaa.

Lähde: Suomen Hammaslääkäriseuran tiedote 15.10.2007