Kriisisuunnitelman sisältö

Opetussuunnitelman perusteissa mainittuja ongelma- ja kriisitilanteita ovat poissaolojen seuranta, kiusaaminen, väkivalta ja häirintä, mielenterveyskysymykset, tupakointi ja päihteiden käyttö, erilaiset tapaturmat ja onnettomuudet ja kuolemantapaukset. Kriisisuunnitelmalla tarkoitetaan yleensä varautumista koko yhteisöä tai sen jäseniä koskettaviin traumaattisiin tilanteisiin. Poissaolojen seurantaan on hyvä laatia oma toimintamallinsa. Monet koulut ja oppilaitokset ovat laatineet erilliset toimintaohjelmat väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän sekä päihteiden käytön ehkäisemiseen, tunnistamiseen ja hoitamiseen. Lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja perheessä tapahtuvaan pahoinpitelyyn tai kaltoinkohteluun liittyvissä kysymyksissä toimintamallit on syytä tehdä yhteistyössä kunnan asiantuntijaryhmien kanssa (esimerkiksi Serin eli seksuaalisen riiston ryhmän kanssa), jotta eri tahojen toimintatavat ovat yhteneväiset ja varmistavat asiantuntija-avun saamisen.

Koulun toimintaa voivat uhata myös sellaiset vaaratekijät, joihin on syytä varautua osana palo- ja pelastussuunnitelmaa.  Suositeltavaa on, että kaikki ongelma- ja kriisitilanteita ja koulun turvallisuutta koskevat suunnitelmat (esim. palo- ja pelastussuunnitelma) kootaan yhteen "Koulun turvakansioon". Kansion tulee olla helposti saatavilla ja sen sijainnin tulee olla kaikkien tiedossa. Jokaisen luokan ja opettajanhuoneen seinällä tulisi olla välittömät toimintaohjeet ja hätänumerot kriisitilanteiden varalle.

Kriisisuunnitelman tulisi antaa selkeät ja yksiselitteiset toimintaohjeet. Vaikka kaikkia tilanteita ei pystytä ennakoimaan, tehtyjä toimintamalleja voi soveltaa muihinkin tilanteisiin.

Koululla tai oppilaitoksella on myös hyvä olla surulaatikko, jossa on kynttilöitä, aamunavauksia, surumusiikkia, runoja yms.

Marie Rautava