Poissaolojen seurannan toimintamallin laatiminen

Koulupoissaolojen seurantaa koskevaan toimintamalliin olisi hyvä sisältyä ohjeistus

poissaolojen ilmoittamisesta  
poissaolojen kirjaamisesta ja seurannasta 
ennalta ehkäisevistä toimenpiteistä.

Poissaolojen ilmoittaminen

Poissaolojen hallitsemiseksi ja luvattomien poissaolojen ehkäisemiseksi suositellaan, että huoltajia pyydetään ilmoittamaan lapsensa poissaolosta luokanopettajalle/luokanvalvojalle/kouluun mahdollisimman pian jo ensimmäisenä poissaolopäivänä. Ilmoittamisvälineenä voidaan käyttää puhelinta, tekstiviestiä tai sähköpostia. Joissakin kouluissa ilmoituksen voi tehdä myös koulun kansliaan tai matkapuhelinnumeroon. Ns. ensimmäisen poissaolopäivän ilmoittamismalli on osoittautunut toimivaksi monessa koulussa. Kun pyrkimyksenä on vaikuttaa asioihin jo varhain, miksi ylipäänsä viivyttää poissaolon ilmoittamista kouluun? Huoltajat ovat jo aiemmin tottuneet ilmoittamaan heti samana päivänä, jos lapsi jää pois päivähoitopaikasta. Onhan huoltajien ilmoitettava omastakin poissaolostaan heti työnantajalleen.

Mikäli kouluun ei ilmoiteta oppilaan poissaolosta sovittuun määräaikaan mennessä tai oppilas on koulupäivän aikana ilmoittamatta pois yksittäisiä tunteja, luokanopettaja/luokanvalvoja ottaa yhteyttä huoltajaan mahdollisimman pian. Mikäli yhteyttä huoltajaan ei saada, voidaan tarvittaessa tehdä kotikäynti tai lähettää kirje. Joissakin kouluissa määräaikaan mennessä ilmoittamatta jättäminen tulkitaan luvattomaksi poissaoloksi.

Joissakin kunnissa on otettu käyttöön koko perusopetuksen yhteinen poissaolon ilmoittamismalli. Yhtenäistä käytäntöä perustellaan sillä, että on tärkeää opettaa sekä vanhemmat että oppilaat jo alaluokilta ensimmäisen poissaolopäivän ilmoittamismalliin. Silloin siihen on totuttu siirryttäessä yläkouluun, missä varsinkin luvattomat poissaolot usein lisääntyvät. Koska luvattomat poissaolot alkavat joillakin oppilailla jo alaluokilla, on syytä päästä puuttumaan tähän asiaan ennalta ehkäisevästi jo varhaisessa vaiheessa.

Poissaolojen kirjaaminen ja seuranta

Poissaolojen kirjaamisesta vastaa luokanopettaja/luokanvalvoja. Koulujen käytännöt vaihtelevat mm. siinä, mihin poissaolot kirjataan (esim. poissaolokirja tai -kansio) ja missä poissaolotietoja säilytetään. Vaihtelua on myös siinä, tehdäänkö poissaolojen yhteenveto manuaalisesti vai käytetäänkö apuna esimerkiksi tietokoneen Excel-ohjelmaa. Kirjaamisen pulmallisuus liittyy 7.–9. luokkien kouluissa usein valinnaisaineiden tunteihin, joissa oppilaita on yleensä useasta eri perusopetusryhmästä. Poissaolotietojen saattamisessa luokanvalvojan käyttöön on oma vaivansa, esimerkiksi jos koulu toimii kahdessa rakennuksessa. Käytetäänpä mitä menetelmää tahansa, oppilaiden poissaolot ovat henkilökohtaisen tietosuojan piiriin kuuluvia asioita eikä niitä pidä merkitä kaikkien ohikulkijoiden nähtäviksi opettajainhuoneen seinälle. Oppilaat selvittävät poissaolojensa ajankohdan ja syyn yleensä reissuvihon tai poissaolokirjan avulla.

Poissaolojen seurannan osalta toimintamallissa olisi hyvä näkyä, miten koulussa toimitaan luvallisten ja luvattomien poissaolojen sekä sairauspoissaolojen osalta. Koska poissaoloilla on merkitystä opintosuorituksiin, olisi oppilaan ja huoltajien hyvä tietää, missä tilanteissa poissaolo oikeuttaa esimerkiksi tukiopetuksen saamiseen tai erityisopetuksen tukeen tai miten toimitaan läksyjen kanssa, jos oppilas on lomamatkalla kouluaikana. Luvattomien poissaolojen kohdalla olisi hyvä mainita, mitä toimenpiteitä oppilaalle poissaolosta mahdollisesti seuraa (esim. tuntien korvaaminen, läksyparkki tai jälki-istunto). Poissaolot olisi myös hyvä tilastoida sairauksiin sekä luvallisiin ja luvattomiin poissaoloihin. Pelkkä poissaolojen yhteismäärä ei kerro, mistä syystä oppilas on ollut koulusta poissa ja mihin asioihin tulisi puuttua, esimerkiksi oppilashuollon ja koko koulun hyvinvoinnin näkökulmasta. Luokanopettajan/luokanvalvojan kuukausittain tekemät yhteenvetolistat poissaoloista auttavat esimerkiksi oppilashuoltoryhmää suunnittelemaan tarvittavia toimenpiteitä.

Poissaoloihin puuttuminen voi olla tarpeen esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: keskiarvo on alentunut merkittävästi, keskiarvo on alle 6.5, poissaoloja on kertynyt esimerkiksi yli 50 tuntia, jolloin oppilas ohjataan syiden mukaan joko terveydenhoitajalle tai koulukuraattorille, tietyn päivän/tunnin poissaolot, epämääräiset poissaolot, runsaat myöhästelyt, puutteelliset poissaoloselvitykset, huoltajan puuttuva allekirjoitus poissaoloselvityksestä tai huoltajan nimen väärentäminen.

Poissaolojen seurannassa on tärkeää arvioida seuraavat seikat ja sopia siitä, missä vaiheessa seurantaan ja poissaoloasian hoitamiseen osallistuu luokanopettajan/luokanvalvojan ohella esimerkiksi koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja ja oppilashuoltoryhmä, missä vaiheessa poissaoloasian hoitaminen edellyttää esimerkiksi yhteistä neuvottelua oppilaan ja perheen kanssa tai missä vaiheessa mukaan pyydetään lastensuojelu tai muita koulun ulkopuolisia hoitotahoja. Poissaolojen syyt ovat usein moninaisia, ja niiden selvittämisessä tarvitaan monenlaista yhteistyötä. Vaikean lintsaamis- tai koulukieltäytymisongelman hallinta edellyttää usein yhteistyötä koulun, kodin, kouluterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja oppilasta hoitavan tahon välillä. Pelkkä koulunkäynnin laiminlyönti ei ole huostaanoton peruste. Se voi olla yhtenä osasyynä tai perusteena huostaanotolle ja lapsen sijoittamiselle pois perheestä. Tukitoimista on tarvittaessa sovittava erikseen sekä koulussa että vapaa-aikana. Näihin tilanteisiin etsitään koulu- ja paikkakuntakohtaisia ratkaisuja.

Poissaoloihin liittyviä ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä

Tärkeä merkitys poissaoloihin liittyvien ongelmien hoitamisessa on myös ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä, joita voidaan toteuttaa sekä yhteisö-, luokka- että yksilötasolla. Poissaoloihin vaikuttaminen on ensiarvoisen tärkeää työtä, jolla voidaan ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä. Toisaalta voi olla vaikea arvioida, minkälaiset koulun toimenpiteet ehkäisevät juuri poissaoloja, mutta kouluissa on paljon hyviä käytäntöjä, jotka voivat toimia myös poissaoloja ehkäisevästi. Jo pelkkä ilmoituskäytännön aikaistaminen ja poissaolojen tarkka seuranta toimivat osaltaan ennalta ehkäisevästi. Vakiintuneet, hyvät toimintatavat kannattaa kirjata ylös. Koko koulun tai tietyn luokka-asteen tilannetta voi selvittää myös erilaisten kartoitusten avulla (esim. Koulun hyvinvointiprofiili, Huolen vyöhykkeistö, Kouluterveyskysely).  

Koska luvattomat poissaolot alkavat yleensä lisääntyä ylemmillä luokilla, kannattaa kiinnittää erityistä huomiota tuleviin seitsemäsluokkalaisiin. Luokkien muodostaminen hyvissä ajoin ja oppilaiden tutustuttaminen yläkouluun ja tulevaan luokanvalvojaan jo kevätlukukaudella on osoittautunut toimivaksi. Hyviä kokemuksia on saatu myös, kun seitsemäsluokkalaiset ovat aloittaneet lukuvuoden kolme päivää kestävällä luokanvalvojajohtoisella jaksolla. Myös ryhmäyttäminen on koettu hyväksi keinoksi, jossa oivallisena apuna ja yhteistyökumppaneina voivat toimia mm. tukioppilaat ja nuorisotoimen ja seurakunnan työntekijät. Luokanvalvojajohtoista koulun aloitusta on hyvä jatkaa myös kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten kohdalla. Luokkahengen parantamiseen ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen ei koulussa käytetä koskaan liikaa aikaa. Kokeilemisen arvoista voi olla myös luokanvalvojan roolin vahvistaminen, vaihtoehtoisten tapojen kehittäminen jälki-istunnon suorittamiselle ja erityishuomion kiinnittäminen sellaisiin 9. luokan oppilaisiin, joilla on taipumusta luvattomiin poissaoloihin.

Tiedottaminen koulun poissaolokäytännöstä ja sen noudattamiseen sitoutuminen on ensiarvoisen tärkeä kodin ja koulun yhteistyöasia.

Konkreettisia esimerkkejä koulupoissaoloihin liittyvistä varhaisen auttamisen malleista löytyy aihetta käsittelevästä raportista Koulumiete-projekti – koululaisten mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Pirkanmaalla (pdf).

Hanna Gråsten-Salonen, vastaava koulukuraattori