Kaksikielisyys

Maahanmuuttajia opettavien opettajien pyynnöstä olemme koonneet tietoa kaksikielisyyttä käsittelevistä julkaisuista. Lähtökohtanamme on ollut kerätä tietoa kansainvälisesti arvostetuista keskeisistä perusteoksista ja Suomessa sekä Ruotsissa tehdyistä tutkimuksista eri kouluasteilla toimivien opettajien työn tueksi.

Tutustu myös Suomi toisena kielenä tutkimuksiin.

Kaksikielisyystutkimuksia

ARNBERG, LENORE 1988. Så blir barn tvåspråkiga.Vägledning och råd under förskoleåldern. 1988. Wahlström & Widstrand. Stockholm.
Suomenkielinen laitos: ARNBERG, LENORE 1989. Tavoitteena kaksikielisyys. Multilingual Matters. Clevedon.
Kirja antaa tutkimustuloksiin nojautuvaa tietoa lapsen kaksikielisyydestä ja neuvoo vanhempia minkälaisia tavoitteita ja taustatekijöitä huomioon ottaen voi kasvattaa lapsista kaksikielisiä. Kirjassa on teoreettisen esittelyn lisäksi käytännönläheisiä ehdotuksia kaksikielisten lasten kasvattajille ja kertomuksia erilaisten kaksikielisten perheiden kielenkäytöstä. Kirjaa pidetään ruotsalaisten kaksikielisyystutkimusten yhtenä klassikkona.

APPEL, RENÉ & MUYSKEN, PIETER 1987.Language contact and bilingualism. Institute for General Linguistics. University of Amsterdam.
Amsterdamin yliopiston yleisen kielitieteen laitoksen tutkijat lähestyvät kirjassaan kielten välisiä kontakteja kaksikielisen yhteisön, kaksikielisen yksilön ja kaksikielisessä yhteisössä tapahtuvan kielenkäytön kautta. Kirjassa esitettyä sosiolingvististä, kasvatustieteellistä ja poliittista näkökulmaa täydentää kielten välisten yhteyksien kielitieteellinen tarkastelu.

AXELSSON, MONICA (toim.) 1999. Tvåspråkiga barn och skolframgång – mångfalden som resurs. Rinkeby språkforskningsinstitut.
Artikkelikokoelman kirjoitukset käsittelevät kaksikielisten esikoululaisten ja ala-asteikäisten oppilaiden kielitaitoa ja toisen kielen oppimista peruskoulun eri luokka-asteilla yhteiskunnallisten tekijöiden näkökulmasta. Kirjoitusten taustalla vaikuttaa se olettamus, että yhteiskunnan suhtautuminen kieleen, kulttuuriin, ihmisarvoon, velvollisuuksiin ja oikeuksiin vaikuttavat koulun ilmeeseen ja kaksikielisten lasten koulumenestykseen. Artikkeleissa erityistä huomiota saavat romanin-, somalin- ja turkinkielisten lasten kielellinen kehitys Tukholman kaksikielisessä kouluympäristössä.

AXELSSON, MONICA & LENNARTSON-HOKKANEN, INGRID & SELLGREN, MARIANA 2002. Den röda tråden. Utvärdering av Stockholms stads storstadssatsning – målområde språkutveckling och skolresultat. Språkforskningsinstitutet i Rinkeby, Stockholm.
Raportissa pohdiskellaan yhteiskunnan roolia kaksikielisten lasten koulutuksessa ja esitetään Tukholman kaupungin eri kaupunginosissa toteutettuja kaksikielisten 6–12-vuotiaiden lasten kielitaidon kehittämiseen ja koulumenestyksen parantamiseen tahtääviä projekteja. Kirjassa kuvataan myös viiden Tukholman kaupunginosan organisaatiota, maahanmuuton myötä tapahtunutta kielellistä muutosta ja oppimistuloksia historiallisessa viitekehyksessä ja myös arvioidaan opettajien pedagogisen koulutuksen kehittämisen tarpeita.

Kirja löytyy myös InternetistäBAETENS BEARDSMORE, HUGO 1986. Bilingualism: basic principles. Clevedon. Kirja johdattelee kaksikielisyyttä teoreettisista taustoista lähestyvään maailmaan. Kirjassa käsitellään mm. interferenssiä, koodinvaihtoa, kaksikielisyyden ja kaksikulttuurisuuden mittoja ja kaksikielisyyden taustalla piileviä ongelmia.

BAKER, COLIN 1996.Barnets väg till tvåspråkighet: råd till föräldrar och lärare i förskola och grundskola. Påfågeln. Uppsala.
Englanninkielinen laitos: BAKER, COLIN 1996. Parents’ and teachers’ guide to bilingualism.
Kirja johdattaa monipuolisten ja käytännönläheisten kysymysten kautta kaksikielisyyden maailmaan. Johdonmukaisesti asetetut kysymykset ja niiden pohdiskelu kattavat kaikkia lasten kaksikielisyyteen liittyviä ongelma-alueita koti- ja koulukasvatuksen piiristä.

BAKER, COLIN & JONES, SYLVIA PRYS 1998. Encyclopedia of Bilingualism and Bilingual Education. Multilingual Matters. Clevedon.
Tämä laaja tietosanakirja sisältää tietoa kaikesta kaksikielisyyteen liittyvästä asiasta. Tietosanakirjan käsittelemät aiheet on jaettu neljään osioon: yksilön kaksikielisyys, kielet yhteiskunnassa, kielten väliset kontaktit maailmalla ja kaksikielinen kasvatus.

BAKER, COLIN 2000. The Care and Education of Young Bilinguals, An Introduction for Professionals. Multilingual Matters. Clevedon.
Teos käsittelee lasten kaksikielisyyttä laajasti, psykologisista, sosiolingvistisistä, kasvatuksellisista, kieli- ja kulttuuritieteellisistä näkökulmista. Kirjan kappaleet käsittelevät asioita selkeästi laadituissa kappaleissa tiivistetyssä muodossa.

BAKER, COLIN 2001. [1993] Foundations of Bilingual Education and Bilingualism.Kolmas painos. Clevedon.
Kirja on oppikirjankaltainen laaja perusteos kaksikielisyyteen liittyvistä teorioista, kaksikielisyyden taustalla olevista psykologisista, sosiaalisista ja yhteiskunnallisista tekijöistä, toisen kielen omaksumisesta ja opettamisesta koulussa. Peruskäsitteiden ja termistön selvittämisen lisäksi kirjassa on paljon esimerkkejä Kanadan kielivähemmistöistä ja kaksikielisyydestä.

BÖRESTAM, ULLA & HUSS, LEENA 2001. Språkliga möten. Tvåspråklighet och kontaktlingvistik. Studentlitteratur. Lund.
Kirja tarkastelee kielten kohtaamista ja monikielistä yhteiskuntaa. Kirjan helppolukuisesti kirjoitetuissa ja selkeästi jaetuissa kappaleissa lähestytään kieltä ja kielen omaksumista ja niihin liittyviä peruskäsitteitä sosiologisesta ja pragmaattisesta näkökulmasta ja tarkastellaan kielten kohtaamista sekä kaksi- ja monikielisyyttä yksilön ja yhteisön kannalta.

CENOZ, JASON & GENESEE, FRED (toim.) 1998. Beyond Bilingualism: Multilingualism and Multilingual Education. Multilingual Matters. Clevedon.
Kokoelman ensimmäisen osion artikkelit tarkastelevat monikielistä kasvatusta sosio- ja pyskolingvistisestä näkökulmasta. Toisen osion artikkelit liittyvät monikielisyyteen tähtäävän koulutuksen pedagogiikkaan, ja kolmannen osion artikkelit esittelevät kaksi-/ monikielisen kasvatuksen käytänteitä eri puolilla maailmaa.

DEWAELE, JEAN-MARC & HOUSEN, ALEX & WEI, LI (toim.) 2002. Opportunities and Challenges of Bilingualism. Contributions to the Sociology of Language 87. Mouton de Gruyter.
Kokoelman artikkelit tarkastelevat kaksikielisyyttä sosiaalisesta näkökulmasta. Ensimmäisen osion artikkelit lähestyvät aihetta kriittisesti ja pohdiskelevat kielten asemaa yhteiskunnassa. Toisen osion artikkelit tuovat erilaisia näkökohtia kaksikielisyyden sosiologiasta, kielenvaihdosta, kielen suunnittelusta ja kielenhuollosta. Kirjan kolmannen osion artikkelit pohdiskelevat monikielisen kasvatuksen kysymyksiä.

DEWAELE, JEAN-MARC & HOUSEN, ALEX & WEI, LI (toim.) 2003. Bilingualism: beyond basic principles. Multilingual Matters. Clevedon.
Kokoelman artikkelit pohdiskelevat kaksikielisen kasvatuksen perusperiaatteita, kaksikielisyyden olemassaoloa ja sen hyväksymistä, kielenvaihtoa ja koodinvaihtoon liittyviä kysymyksiä. Artikkeleiden kirjoittajat ovat kansainvälisesti tunnettuja ja arvostettuja kaksikielisyyden tutkijoita ja asiantuntijoita, mm. Colin Baker, Hugo Baetens Beardsmore, Michael Clyne, Jim Cummins ja Fred Genesee.

EXTRA, GUUS & VERHOEVEN, LUDO (toim.) 1993. Immigrant Languages in Europe. Multilingual Matters. Clevedon.
Kokoelman artikkeleissa esitellään Länsi- ja Pohjois-Euroopan maahanmuuttajaryhmiä ja heidän kaksikielisyyttään. Artikkelit käsittelevät maahanmuuttajakielten kirjoa, äidinkielen omaksumista kaksikielisessä ympäristössä, koodinvaihdon kysymyksiä ja kielten elvyttämistä sekä katoamista.
Esittelyn kohteena ovat mm. arabian-, turkin- ja kroatiankieliset oppijat.

FRAURUD, KARI & HYLTENSTAM, KENNETH (toim.) 2003. Multilingualism in Global and Local Perspectives. Språkforskningsinstitutet i Rinkeby, Stockholm.
Kirjan parikymmentä artikkelia ovat syksyllä 2001 Rinkebyssä pidetyn pohjoismaisen kaksikielisyyskonferenssin esitelmien pohjalta laadittuja kirjoituksia. Ne käsittelevät monikielisyyttä ja kaksikielistä kasvatusta kehitysmaissa, kotimaisten vähemmistökielten sosiolingvistiikkaa, enemmistökieltä toisena kielenä puhuvien puhetta ja kielioloja, kahden suurkaupungin kieli-ilmiöitä sekä kielen omaksumista ja opetusta Pohjoismaissa. Artikkeleiden kirjoittajat ovat Afrikassa, Aasiassa, Euroopassa sekä Pohjois-Amerikassa vaikuttavia tutkijoita.

HAMERS, JOSIANE F. & BLANC, MICHEL H. 2000. [1989] Bilinguality and bilingualism. Cambridge. Second edition.
Kirja esittelee tutkimustietoon perustuvia teorioita kaksikielisyydestä. Kirjan ensimmäiset seitsemän kappaletta antavat tietoa mm. erilaisista kaksikielisyyden malleista, kaksikielisyyden sosiaalisista ja psykologisista perusteista, kaksikielisyydestä sosiopsykologisista ja neuropsykologisista näkökulmista tarkasteltuna sekä kaksikielisten kielellisestä prosessoinnista. Kirjan loput kolme kappaletta käsittelevät kielten välisiin kontakteihin liittyviä asioita, kuten kaksikielistä kasvatusta, toisen kielen oppimista sekä kääntämistä ja tulkkausta.

HARDING, EDITH & RILEY, PHILIP 1993. Den tvåspråkiga familjen. En handbok i tvåspråkighet. Påfågeln. Uppsala.
Kirja antaa tietoa ja neuvoja vanhemmille, joiden tavoitteena on kasvattaa kaksikielisiä lapsia. Kirjan ensimmäisessä osassa käydään läpi tutkimustuloksiin perustuvia näkemyksiä kaksikielisyydestä, ja kirjan toisessa osassa kaksikielisyyttä tarkastellaan kuudentoista kaksikielisen perheen näkökulmasta. Kirjan kolmannessa osassa lähestytään kaksikieliseksi kasvattamista erilaisten käsitteiden kautta. Kirja on antoisa myös opettajille, joiden luokassa on kaksikielisiä oppilaita.

HASSINEN, SIRJE 2002. Simultaaninen kaksikielisyys: läheiset sukukielet viro ja suomi rinnakkain. Acta universitatis Ouluensis. Oulun yliopisto. Sarja B, osa 43.
Hassisen väitöskirja on pitkittäistutkimus kahden sisaruksen viron ja suomen rinnakkaisesta omaksumisesta Suomessa kaksikielisessä perheessä, jossa lasten vanhemmat käyttävät yksi kieli – yksi henkilö –menetelmää. Tutkimuksen kohteena on kielten eriytyminen ja koodien yhdistyminen kahden läheisen sukukielen rinnakkaisessa omaksumisessa.

HULTINGER, EVA-STINA & WALLENTIN, CHRISTER (toim.) 1996. Den mångkulturella skolan. Studentlitteratur. Lund.
Kirjassa seitsemän opettajaa ja seitsemän tutkijaa kertovat Ruotsin monikulttuurisuudesta. Maahanmuuttajalasten ja -nuorten opettajat kertovat artikkeleissaan jokapäiväisestä työstään, ja tutkijat korostavat nuorten maahanmuuttajien sosiaalisen ja kulttuurisen taustan merkitystä nuorten koulukäynnille. Lukijalla on mahdollisuus tutustua mm. kurdi-, syyrialais-, somali- ja turkkilaisoppilaiden ajatusmaailmaan ja erilaisten kulttuurien kohtaamiseen. Kirjan lopussa artikkeleiden kirjoittajat keskustelevat ja kommentoivat toistensa kirjoituksia.

HUSS, LEENA (toim.) 1996. Många vägar till tvåspråkighet: föredrag från ett forskarseminarium vid Göteborgs universitet den 21-22 oktober 1994. Uppsala multiethnic papers 38.
Artikkelikokoelmaan sisältyy Göteborgin yliopistossa lasten kielen tutkimusta käsittelevän yhteispohjoismaisen seminaarin esitelmien pohjalta laadittuja artikkeleita lasten kielellisestä kehityksestä, toisen kielen opetuksesta ja kielen omaksumisesta, kahden kielen käyttötaidoista sekä koulujen monikielisestä ja -kulttuurisesta opetuksesta. Kirjoituksissa esitettyjen tutkimusten kohteina ovat mm. ruotsinsuomalaiset peruskoululaiset, turkin- ja ruotsinkieliset esikoululaiset ja Pohjois-Norjan suomenkieliset oppilaat. Artikkeleiden kirjoittajina ovat tunnetut pohjoismaiset tutkijat mm. Paula Andersson, Sally Boyd, Leena Huss, Päivi Juvonen, Raija Kangassalo, Sirkku Latomaa ja Anneli Lieko.

HUSS, LEENA & CAMILLERI GRIMA, ANTOINETTE & KING, KENDALL (toim.) 2002. Transcending Monolingualism: Linguistic Revitalisation in Education. Multilingualism and Linguistic Diversity. Swets & Zeitlinger.
Kokoelman artikkelit käsittelevät eri vähemmistökielten asemaa koulukasvatuksessa ihmisoikeuksien, kansallis- ja aluepoliittisten näkemysten sekä erilaisten koulutuspoliittisten ohjelmien näkökulmista. Osa artikkeleista pohtii kielen elvyttämistä kasvatuksessa käytännön esimerkkien kautta sosio- ja historiallispoliittisissa ja sivistysyhteyksissä.

HÅKANSSON, GISELA 2003. Tvåspråkighet hos barn i Sverige. Studentlitteratur. Lund.
Kirjassa esitellään etenkin Ruotsissa tehtyjä kaksi- ja monikielisyyttä sekä yhteiskunnan että yksilön kannalta käsittelevä julkaisuja, tutkimuksia ja väitöskirjoja. Kirjassa esitellään järjestelmällisesti kaikki ne kielet, jotka ovat edustettuina Ruotsin kouluissa ja joita opetetaan maahanmuuttajaoppilaiden äidinkielinä.

KUURE, OLLI 1997. Discovering traces of the past. Studies of bilingualism among school pupils in Finland and in Sweden. Väitöskirja. Oulun yliopiston julkaisuja. Sarja E, osa 23.
Tämän väitöstutkimuksen tavoitteena on määritellä iän merkitys toisen kielen omaksumisessa. Väitöskirjaan sisältyy myös artikkeleita diskurssianalyyttisen keskustelututkimuksen alalta sekä virhe- ja diskurssianalyyttisiä tapaustutkimuksia peruskoululaisten kaksikielisyydestä Suomessa ja Ruotsissa.

LATOMAA, SIRKKU (toim.) 2004. Äidinkieli ja toiset kielet: Pohjoismainen kaksikielisyystyöpaja Tampereella 18.-20.10.2002. Tampere Studies in Language, Translation and Culture, Series B1. Tampere University Press.
Verkkojulkaisu 
Julkaisun kymmenen artikkelia käsittelee pohjoiseurooppalaista kaksi- ja monikielisyyttä, kielikoulutuksen merkitystä ja kaksikielisyydessä tapahtuvia muutoksia, kuten kaksikielistymistä, kielen menetystä ja kielen elpymistä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Artikkeleissa kuvataan mm. suomalaisissa lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien venäjänkielisten nuorten kielellistä identiteettiä, kaksikielisten ala-asteen oppilaiden luku- ja kirjoitustaidon oppimisen etenemistä, kun opittavina kielinä ovat läheiset sukukielet, toisen polven ruotsinsuomen sanastoa ja syntaksia, kveenitaustaisten suomenoppijoiden verbisanaston ja verbitaivutuksen oppimista, saksansuomalaisten perheiden kielitilannetta ja kielikylpyopettajaksi kouluttautuvien kielellistä taustaa.
 
MIKKOLA, PIRJO 2001. Kahden kulttuurin taitajaksi. Maahanmuuttajaoppilaan monikulttuurinen identiteetti, tavoitteet ja toiminta. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, osa 171.
Väitöstutkimuksen teoriaosassa tarkastellaan monikulttuurisen identiteetin kehittymisen prosessia ja sen tekijöitä keskeisten, kansainvälisesti tunnettujen monialaisten tutkimusten avulla. Tutkimuksen empiirisessä osassa tarkastellaan suomalaisessa peruskoulussa opiskelevan muutaman venäjänkielisen, virolaisen, somalilaisen ja vietnamilaisen oppilaan sekä kurdioppilaan ja entisen Jugoslavian alueelta kotoisin olevan maahanmuuttajaoppilaan monikulttuurista identiteettiä.

PAULIN, ARJA & RIVERA, TRINIDAD & HUUHTANEN ALMGARD, PIRJO & FINELL, DORITA & TINGLÖW ARVÓR, ÅSA & QAMHAWI, ORAIB 1993. Mer än ett modersmål. Hemspråksdidaktik. HLS Förlag. Skolverket i Stockholm.
Kirjassa kokeneet maahanmuuttajaoppilaiden oman äidinkielen opettajat kertovat oman äidinkielen opetuksen perinteistä ja metodeista. Kirja antaa sekä teoreettista taustatietoa että käytännönläheisiä menettelytapoja oman äidinkielen opetuksen kehittämiseksi. Kirjan kirjoittajat esittelevät myös oman äidinkielen opetuksen käytäntöjä opetussuunnitelman sekä 1990–luvun alkupuolella heränneiden uusien vaatimusten valossa ja kertovat opetusta kehittävistä yhteistyöverkostoista ja uusista opetusmetodeista.

ROMAINE, SUZANNE 1995. [1989] Bilingualism. Language in Society 13. Blakwell. Oxford & Cambridge.
Kirja on perusteos, joka tarkastelee kaksikielisyyttä sosio- ja pyskolingvistisista näkökulmista. Kirjan kappaleet käsittelevät kaksikielistä yhteisöä, kaksikielistä yksilöä, koodinvaihtoa ja kommunikatiivista kompetenssia sekä lasten kaksikielisyyttä, kaksikielistä kasvatusta ja asenteita, jotka kohdistuvat kaksikielisyyteen.

SKUTNABB-KANGAS, TOVE 1981. Tvåspråkighet. Liber Läromedel. Lund.
Kirja pidetään kaksikielisyysjulkaisujen joukossa yhtenä klassikkona, joka käsittelee kaksikielisyyttä erityisesti maahanmuuttajien näkökulmasta. Kirjan käsittelemät aiheet etenevät kieliltieteellisistä seikoista kaksikielisyyden ehtojen ja seurausten psykologisten ja pedagogisten pohdiskelujen kautta yhteiskunnallisten ja maahanmuuttopoliittisten aiheiden pariin. Teos käsittelee myös maahanmuuttajakoulutusta yhteiskunnallisissa viitekehyksissä.

SKUTNABB-KANGAS, TOVE & KANGAS, ILKKA & KANGAS, KEA 1986. Minoritet, språk och rasism. Liber. Malmö.
Suomenkielinen laitos: SKUTNABB-KANGAS, TOVE & KANGAS, ILKKA & KANGAS, KEA 1988. Vähemmistö, kieli ja rasismi. Linguistica & Philologica –sarja. Gaudeamus. Helsinki.
Tässä vähemmistölasten koulutusta käsittelevässä kirjassa kielikysymykset nähdään laajemmissa yhteiskunnallisissa yhteyksissä ja pohdiskellaan mm. koulun ja yhteiskunnan roolia kaksikieliseksi kasvamisessa, kielen asemaa ajattelussa, siirtolaisuutta ja pohjoismaista rasismia.

TUOMELA, VELI 2001. Tvåspråkig utveckling i skolåldern: en jämförelse av sverigefinska elever i tre undervisningsmodeller. Dissertations in bilingualism. Stockholm.
Tutkimuksessa verrataan erilaisiin opetusjärjestelyihin osallistuneiden 180 ruotsinsuomalaisen, 3-, 6- ja 9-luokkaa käyneen lapsen suomen ja ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa toisiinsa sekä 120 suomensuomalaisen ja ruotsinruotsalaisen yksikielisen lapsen kielitaitoon. Oppilaat ovat saaneet opetusta (1.) ruotsinkielisissä luokissa, joissa he saivat myös oman äidinkielen opetusta, (2.) kaksikielisissä luokissa ja (3.) ns. ruotsinsuomalaisissa vapaakouluissa.

Hyödyllisiä www-osoitteita

Tietoa Tukholman yliopiston yhteydessä toimivan kaksikielisyystutkimuskeskuksen, Centrum för tvåspråkighetsforskning ja Rinkebyn kielentutkimuslaitoksen, Språkforskningsinstitutet i Rinkeby julkaisuista.

Lisää tieteellisiä kaksikielisyyttä käsitteleviä tutkimuksia on julkaistu Multilingual Matters –sarjassa.

Kielikylpyä käsittelevistä tutkimuksista ja artikkeleista saa tietoa Vaasan yliopiston kielikylvyn ja monikielisyyden keskuksen kautta.

Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen bibliografiasta, Suni, Minna & Latomaa, Sirkku & Aalto, Eija (toim.) Suomi toisena ja vieraana kielenä –alan bibliografia 1967-2002 saa lisää tietoa kaksikielisyystutkimuksista. Kaksikielisyys Suomessa –otsikon alle on kerätty kielikylpyä ja kaksikielisyyttä käsitteleviä opinnäytetöitä ja tutkimuksia.

Tietoja Ruotsin esi- ja perusopetuksen maahanmuuttajien äidinkielen opetuksesta on Skolverketin Skoldatanätin Internet-sivuilla ”Tema Modersmål”. Samassa osoitteessa on myös tiedotusaineistoa niin vanhemmille kuin lapsillekin.

Lisätietoja ruotsista toisena kielenä on muun muuassa Nationellt centrumin Internet-sivuilla Hyödyllistä on tutustua myös Ruotsin Suomalaisen Opettajaliiton (RSO) kotisivuihin.

Luettelon on koonnut ja lyhyet luonnehdinnat tutkimusten tiivistelmien ja julkaisujen esittelytekstien sekä sisällön pohjalta laatinut FM, opettaja Boglárka Straszer.